Masennus
Tietoa masennuksesta ja sen monimuotoisuudesta. Sivulta löydät kuvan tyypillisistä oireista, apuun hakeutumisen kynnyksestä sekä taustatekijöistä — mukaan lukien krooninen, hoitoresistentti masennus, jossa ylikontrollin piirteet voivat ylläpitää oireilua.
Mitä masennus on?
Masennus on mielenterveyden häiriö, jossa mieliala laskee pidemmäksi aikaa ja arjen voimavarat heikkenevät. Oireet voivat vaihdella lievistä toimintakykyä selvästi heikentäviin. Masennus ei ole merkki heikkoudesta — se on hoidettavissa, ja apu voi helpottaa oloa merkittävästi.
Tyypillisiä oireita
Mieliala ja ajatukset
- pitkään jatkunut alakulo, toivottomuus
- mielenkiinnon ja ilon menetys
- itsearvostuksen lasku, syyllisyys tai häpeä
Toiminta ja jaksaminen
- väsymys, aloitekyvyn heikentyminen
- hidastuminen tai levottomuus
- keskittymisvaikeudet, päätöksenteon hankaluus
Uni, keho ja arki
- univaikeudet tai lisääntynyt nukkuminen
- muutokset ruokahalussa tai painossa
- arjen kaventuminen, vetäytyminen
Milloin apua kannattaa hakea?
Apuun kannattaa hakeutua, jos oireet jatkuvat viikkoja, haittaavat arkea tai herättävät huolta — diagnoosia ei tarvita etukäteen.
Merkit, joihin on hyvä reagoida
- voimavarat eivät palaudu levosta huolimatta
- tavalliset asiat tuntuvat ylivoimaisilta
- mieliala, uni, ruokailu tai ihmissuhteet muuttuvat selvästi
Mitä apu voi sisältää
- keskusteluapua ja terapeuttisia menetelmiä
- psykiatrisen arvion ja hoitosuositukset
- taitojen harjoittelua arjen haasteisiin
Tietoisku: Krooninen, hoitoresistentti masennus ja ylikontrolli
Hoitoreistentti krooninen masennus (TRD) tarkoittaa masennusta, joka ei ole riittävästi helpottanut tavanomaisilla hoitokokeiluilla (esim. lääkitys tai psykoterapia). Oirekirjo on samaa kuin masennuksessa yleensä, mutta oireet voivat pitkittyä ja kuormittaa toimintakykyä. Monilla taustalla on ylikontrolliin liittyviä piirteitä: tunteiden tukahduttamista, joustamattomuutta, täydellisyyden tavoittelua ja sosiaalista vetäytymistä. Nämä tekijät voivat ylläpitää masennusta, vaikka hoitoa olisi jo kokeiltu.
Apua voi löytyä lähestymistavoista, jotka lisäävät psykologista joustavuutta, helpottavat tunteiden ja vuorovaikutuksen säätelyä sekä vahvistavat kykyä kokeilla uusia toimintatapoja turvallisesti.
Tutkimusperustaisia menetelmiä: avoimuus, joustavuus ja yhteys
Radikaalisti avoin dialektinen käyttäytymisterapia (RO‑DKT) on kehitetty erityisesti tilanteisiin, joissa ylikontrolli ja jäykkyys tuottavat psyykkistä kuormitusta. Menetelmässä painottuvat avoimuus (uuden kokeilu ja palautteen vastaanottaminen), joustavuus (sopeutuminen muuttuviin tilanteisiin) ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus (yhteyden rakentaminen ja ylläpito). Näiden taitojen vahvistaminen voi tukea toipumista myös hoitoresistentissä kroonisessa masennuksessa, jossa ylikontrolli on keskeinen ylläpitävä tekijä.
Kliinisissä tutkimuksissa RO‑DKT on liitetty muun muassa psykologisen joustavuuden lisääntymiseen ja masennusoireiden lievittymiseen hoitoresistentissä masennuksessa.1, 2
Mitä voit kokeilla jo tänään?
Pienet, toteutettavat askeleet
- rutiini: säännöllinen uni, säännöllinen ja ravitseva ravinto, ulkoilu
- yhteys: lyhyt viesti tutulle, sovittu puhelu tai kävely
- myötätunto: puhu itsellesi kuin hyvälle ystävälle
Huomion suuntaaminen
- tarkoituksellinen hengähdystauko (1–3 min)
- aistien aktivointi: mitä näen, kuulen, tunnen juuri nyt
- pieni merkityksellinen tekeminen (5–10 min)
Kun voimat ovat vähissä
- madalla rimaa: “riittävän hyvä” on tällä hetkellä tarpeeksi
- pyydä apua yhdestä konkreettisesta asiasta
- varaa aika ammattilaiselle matalalla kynnyksellä
Ota ensimmäinen askel kohti parempaa vointia
Diagnoosia ei tarvita etukäteen. Yhdessä voidaan jäsentää tilannetta ja sopia selkeä etenemispolku.
Lähteitä ja lisätietoa
- Lynch, T. R., Hempel, R. J., ym. Radically open dialectical behaviour therapy for refractory depression: the RefraMED RCT. Efficacy and Mechanism Evaluation 5(7), 2018. https://doi.org/10.3310/eme05070
- Lynch, T. R., Hempel, R. J., ym. Refractory depression – mechanisms and efficacy of radically open dialectical behaviour therapy (RefraMED): findings of a randomised trial on benefits and harms. The British Journal of Psychiatry 216, 204–212, 2020. https://doi.org/10.1192/bjp.2019.53
Huom. Tämä sivu tarjoaa yleistä tietoa eikä korvaa ammattilaisen arviota. Jos olet huolissasi voinnistasi, hakeudu arvioon.
