Mielenterveys › Tietosivut

Syömishäiriö – tietoa ja tukea

Syömishäiriöt ovat vakavia, mutta hoidettavissa olevia mielenterveyden häiriöitä. Ne voivat koskettaa ketä tahansa iästä, sukupuolesta tai kehon koosta riippumatta. Varhainen tunnistaminen ja tukeen hakeutuminen parantavat ennustetta.

Mitä syömishäiriöt ovat?

Syömishäiriöissä keskeistä on poikkeava syömiskäyttäytyminen ja siihen liittyvä ahdistuneisuus sekä psyykkisen, fyysisen tai sosiaalisen toimintakyvyn heikentyminen. Häiriö ei aina näy ulospäin – paino ei yksin kerro sairauden vakavuudesta. Varhainen tunnistaminen ja hoitoon ohjaus ovat yhteydessä parempaan ennusteeseen.

Yleisimmät syömishäiriöt

Alla olevat kuvaukset ovat tiivistelmiä tavallisimmista diagnooseista. Oirekuvat voivat vaihdella yksilöllisesti, ja häiriöt voivat myös muuttua ajan kuluessa.

Anoreksia (laihuushäiriö)

Merkittävä energiavaje suhteessa tarpeeseen, voimakas lihomisen pelko tai painonnousua estävä käyttäytyminen, sekä kehonkuvan häiriö. Voi esiintyä vakavaa lääketieteellistä riskiä.

Bulimia (ahmimishäiriö)

Toistuvat ylensyöntijaksot ja niihin liittyvät kompensoivat käyttäytymiset (esim. oksentelu, ulostuslääkkeet, liiallinen liikunta). Itsetunto korostuneesti painosta/kehonkuvasta.

Ahmintahäiriö (BED)

Toistuvat hallitsemattomat ylensyöntijaksot ilman säännöllisiä kompensoivia toimia; jaksoihin liittyy usein häpeää ja voimakasta mielipahaa.

Hätätilanne tai vakava huoli? Jos on hengenvaaran uhka, itsetuhoisuutta tai nopeasti heikkenevä terveydentila, soita heti hätänumeroon 112 tai hakeudu päivystykseen.

Luotettavaa tietoa ja neuvontaa – myös läheisille.

Miten toimia nyt?

läheiselle

Ota huoli puheeksi lempeästi

– Kerro huolesi konkreettisesti (“Olen huomannut… ja olen sinusta huolissani”).
– Vältä kommentoimasta ulkonäköä tai painoa – keskity vointiin ja arkeen.
– Sovi yhdessä, miten apua haetaan (esim. ajanvaraus, kouluterveydenhoitaja, työterveys).

sairastuneelle

Itsearvio ja omahoito

Mielenterveystalo tarjoaa oirekyselyitä ja omahoito‑ohjelmia (esim. ahmintaan ja syömisongelmiin). Ne eivät korvaa hoitoa, mutta voivat auttaa ensiaskeleissa.

Hae tukea matalalla kynnyksellä

Mahdollisia varoitusmerkkejä

Yksittäinen merkki ei tee diagnoosia, mutta useiden merkkien ilmetessä on hyvä hakeutua arvioon. Myös läheinen voi olla yhteydessä ammattilaiseen.

Käyttäytyminen

– aterioiden väliin jättäminen, salaa syöminen
-tiukat ruokasäännöt, valikoivuus, “puhdas” syöminen
– pakonomainen liikkuminen tai kompensoiva toiminta
– toistuvat ylensyöntijaksot

Ajattelu & tunteet

– voimakas keho-/painohuoli, kehonkuvan häiriö
– syyllisyys/häpeä syömisestä, joustamattomuus
– ahdistuneisuus, alakulo, vetäytyminen

Fyysiset merkit

– nopea painon lasku tai nousu, huimaus, palelu
– runsaiden oksentelujen jäljet (hammaskiille, kurkkukivut)
– häiriintynyt kuukautiskierto, uupumus

Milloin hakea apua?

Jos arki kaventuu, syöminen hallitsee ajatuksia tai läheiset ovat huolissaan, on syytä varata aika terveydenhuollossa – matalalla kynnyksellä ja viivyttelemättä.

Usein kysyttyä syömishäiriöistä

Voiko normaalipainoisella olla syömishäiriö?

Kyllä voi. Paino ei kerro ihmisen syömiskäyttäytymisestä, voinnista tai siitä, onko kyseessä syömishäiriö.
Syömishäiriöiden oirekirjo on laaja, ja suurin osa sairastuneista on painoindeksin mukaan normaalipainoisia.
Käypä hoito ‑suositus korostaa, ettei syömishäiriön vakavuutta voi arvioida pelkän painon perusteella.

Epätyypilliset syömishäiriöt ovat yleisiä: henkilö täyttää osan anoreksian, bulimian tai muiden häiriöiden kriteereistä, mutta ei kaikkia. Oireet ja haitat voivat silti olla yhtä vakavia.

On myös tavallista, että:

  • ravitsemustila korjaantuu ennen kuin syömishäiriön ajatukset tai käyttäytyminen helpottuvat
  • joku, jolla on ollut alipainoa aiheuttava häiriö, voi toipumisen aikana olla normaalipainoinen mutta oireilla silti voimakkaasti
  • ahmintahäiriö voi esiintyä ilman painonnousua

Pelkän ulkomuodon perusteella ei siis voi päätellä, onko henkilöllä syömishäiriö tai miten vakava se on.

Voiko pojalla tai miehellä olla syömishäiriö?

Kyllä voi. Syömishäiriöt koskevat kaikkia sukupuolia, vaikka ne tunnistetaan poikien ja miesten kohdalla usein viiveellä.

Oireet voivat kuitenkin näyttää osittain erilaisilta:

  • keskittyminen “lihaksikkuuteen” ja rasvaprosentin minimointiin
  • tiukat ruokarajoitukset, makroravinteiden laskeminen ja pakonomainen treenaaminen
  • kehonkuvan vääristymä, joka liittyy usein lihasmassan ja kehonmuokkauksen tavoitteluun
  • joidenkin kohdalla myös anabolisten steroidien käyttö voi kietoutua oireisiin (kehonkuvan häiriö + suorituspaineet)

Pojat ja miehet voivat sairastaa anoreksiaa, bulimiaa, ahmintahäiriötä, ARFIDia ja epätyypillisiä syömishäiriöitä aivan kuten muutkin.


Sukupuoli ei suojaa häiriöltä, ja hoitoon hakeutuminen on yhtä tärkeää kaikille.

Voiko syömishäiriöön kuolla?

Valitettavasti voi. Syömishäiriöillä on psykiatrisista sairauksista yksi korkeimmista kuolleisuusriskeistä, sekä somaattisten komplikaatioiden että itsetuhokäyttäytymisen vuoksi.


Yleisimpiä syitä ennenaikaiseen kuolemaan ovat:

  • itsemurha
  • sydän‑ ja verenkiertoelimistön häiriöt
  • vakava aliravitsemus
  • elektrolyyttitasapainon häiriöt
  • tilanteet, joissa samanaikaiset sairaudet tai tapaturmat korostuvat heikentyneen ravitsemustilan vuoksi

Juuri siksi syömishäiriöitä ei tule koskaan vähätellä. Varhainen puuttuminen ja riittävä hoito ovat keskeisiä turvallisuuden ja toipumisen kannalta.

Hae tukea matalalla kynnyksellä

Syömishäiriöt ja RO‑DKT – miten menetelmä soveltuu hoitoon

Radikaalisti avoin dialektinen käyttäytymisterapia (RO‑DKT) on kehitetty auttamaan tilanteissa, joissa joustamattomuus, korkea itsekuri, tunteiden tukahduttaminen tai sosiaalinen vetäytyminen tuottavat haasteita arjessa. Nämä piirteet voivat esiintyä monenlaisten psyykkisten oireiden yhteydessä — myös syömishäiriöissä.

Menetelmä keskittyy lisäämään psykologista joustavuutta, helpottamaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä vahvistamaan kykyä toimia arjessa ilman kuormittavia, jäykkiä toimintamalleja. Tämän vuoksi RO‑DKT on tehokasta hoitoa myös syömishäiriössä.

Kuinka syömishäiriön hoitoon hakeudutaan?

Hoito käynnistyy useimmiten arviointikäynnillä, jossa kartoitetaan oireet, turvallisuus ja toipumisen ensiaskeleet. Varhainen tunnistaminen ja ohjaus hoitoon parantavat ennustetta

Mistä aloitan?

Usein ensimmäinen yhteydenotto tehdään terveysasemalleopiskeluterveydenhuoltoon tai mielenterveys-/syömishäiriöihin perehtyneelle sairaanhoitajalle. Tarvittaessa ohjataan suoraan psykiatrille tai moniammatilliseen arvioon. Hoitoa voidaan tarjota kaikilla terveydenhuollon tasoilla, kun yksikkö on perehtynyt syömishäiriöihin

  • Arvioinnissa huomioidaan syömiskäyttäytyminen, ravitsemustila ja somaattiset riskit sekä voimavarat. 
  • Syömishäiriö ei aina näy ulospäin – pelkkä paino ei kerro vakavuutta.

En ole varma, onko tilanteeni “tarpeeksi vakava”

Oireita voivat olla esim. aterioiden väliin jättäminen, valikoiva tai hallitsematon syöminen, kompensoiva käyttäytyminen tai pakonomainen liikunta – jo näiden vuoksi kannattaa hakeutua arvioon.

Arvio voidaan tehdä myös etänä, jos lähialueelta ei löydy perehtynyttä palvelua. Etäkäytännöt ovat vakiintuneita monissa yksiköissä.

Maksusitoumus & julkinen hoito

Kun erikoistason hoitoa ei ole saatavilla omalla alueella, hyvinvointialue voi myöntää maksusitoumuksen toiseen yksikköön. Prosessi käynnistyy yleensä hoitavan lääkärin aloitteesta erikoissairaanhoidossa.

Kela-korvaukset ja vakuutus

  • Kuntoutuspsykoterapia: mahdollista hakea Kelasta, jos kriteerit täyttyvät.
  • Psykiatrin käynnit: voivat olla Kela-korvattavia yksityissektorilla.
  • Vakuutus: korvauskäytäntö riippuu vakuutusehdoista.

Tarkista ajantasaiset ehdot ja omat mahdollisuutesi Kelasta ja vakuutusyhtiöstäsi.

Ota ensimmäinen askel kohti parempaa hyvinvointia!

Olemme valmiina tarjoamaan sinulle asiantuntevaa tukea ja selkeyttä elämäntilanteesi haastaviin hetkiin.
Voit varata ajan tai kysyä lisää – kerromme mielellämme hoitovaihtoehdoistamme ja siitä, miten voimme tukea sinua yksilöllisesti ja turvallisesti.

040 357 4160
Scroll to Top