Autismikirjon häiriö on neurologinen kehityshäiriö, joka vaikuttaa sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kommunikaatioon ja käyttäytymiseen. Aikuisilla autismi ilmenee usein hienovaraisemmin kuin lapsilla, mikä selittää, miksi diagnoosi saattaa viivästyä. Autismikirjosta puhutaan siksi, että oireiden vaikeusaste ja ilmenemismuodot vaihtelevat merkittävästi yksilöiden välillä.
Mitä autismikirjon häiriö tarkoittaa ja miten se eroaa muista kehityshäiriöistä?
Autismikirjon häiriö on laaja neurologinen kehityshäiriö, joka vaikuttaa aivojen tapaan käsitellä sosiaalisia vihjeitä ja ympäristön ärsykkeitä. Autismikirjosta puhutaan siksi, että häiriö ilmenee hyvin erilaisina oireyhdistelminä ja vaikeusasteina eri yksilöillä.
Autismin keskeiset piirteet jakautuvat kahteen pääalueeseen: sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja kommunikaatioon liittyviin haasteisiin sekä rajoittuneisiin, toistuviin käyttäytymismalleihin. Nämä piirteet eroavat selkeästi muista kehityshäiriöistä niiden erityisluonteen vuoksi.
Autismikirjon häiriö eroaa esimerkiksi ADHD:sta siinä, että autismissa ongelmat keskittyvät erityisesti sosiaaliseen ymmärrykseen ja vuorovaikutukseen. Kun ADHD:ssa haasteena on tarkkaavaisuuden säätely ja impulsiivisuus, autismissa kyse on siitä, että sosiaalisten signaalien tulkitseminen ja lähettäminen on vaikeaa. Sosiaalisilla signaaleilla tarkoitetaan viestejä, joita lähetämme toisille ihmisille sanoin, elein, ilmein tai äänensävyin.
Miten autismikirjon häiriö ilmenee aikuisilla ja miksi se jää usein huomaamatta?
Aikuisilla autismi ilmenee usein hienovaraisemmin kuin lapsilla, mikä selittää, miksi diagnoosi saattaa viivästyä. Monet aikuiset ovat kehittäneet selviytymiskeinoja, jotka peittävät autismin oireita, mutta voivat samalla johtaa ylikontrolliin ja emotionaaliseen uupumukseen.
Sosiaalisessa vuorovaikutuksessa aikuisella autistisella henkilöllä voi olla vaikeuksia lukea muiden ihmisten tunteita ja aikomuksia. Hän saattaa tulkita sanotun kirjaimellisesti eikä ymmärrä vihjailua tai sarkastisia kommentteja. Katsekontakti voi tuntua epämukavalta, ja sosiaaliset tilanteet voivat tuntua erityisen kuormittavilta.
Kommunikaatiossa haasteet näkyvät usein keskustelun ylläpitämisessä. Aikuinen autistinen henkilö saattaa puhua paljon omista kiinnostuksen kohteistaan, mutta kokea vaikeuksia vastavuoroisessa keskustelussa. Hän voi myös käyttää epätavallista äänensävyä tai puherytmiä.
Käyttäytymisessä korostuvat rutiinit ja ennustettavuus. Muutokset aikataulussa tai ympäristössä voivat aiheuttaa merkittävää ahdistusta. Monet aikuiset autistiset henkilöt ovat kehittäneet vahvoja erityisosaamisen alueita, mutta samalla heidän joustamiskykynsä voi olla rajallista.
Diagnoosi viivästyy aikuisuuteen usein siksi, että autismin tunnistaminen on historiallisesti keskittynyt lapsiin ja erityisesti poikiin. Aikuiset, varsinkin naiset, ovat oppineet “naamioimaan” oireitaan sosiaalisesti hyväksyttävämmiksi. Tämä ylikontrolli voi kuitenkin johtaa pitkäaikaiseen stressiin ja mielenterveysongelmiin.
Miten autismikirjon häiriö diagnosoidaan aikuisilla ja mistä apua kannattaa hakea?
Aikuisten autismin diagnosointi on monivaiheinen prosessi, joka vaatii perusteellista arviointia. Diagnoosi perustuu kliiniseen haastatteluun, käyttäytymisen havainnointiin ja strukturoituihin arviointityökaluihin, sillä autismille ei ole olemassa yksittäistä lääketieteellistä testiä.
Ensimmäinen askel on ottaa yhteyttä hyvinvointiasemalle tai yksityiseen terveydenhuollon palveluntarjoajaan. Lääkäri tekee alustavan arvion ja ohjaa tarvittaessa erikoissairaanhoitoon neuropsykologiseen tai psykiatriseen arvioon.
Diagnosointiprosessissa kartoitetaan lapsuuden kehityshistoriaa, nykyisiä oireita ja niiden vaikutusta arkielämään. Strukturoidut haastattelut, kuten ADOS-2 (Autism Diagnostic Observation Schedule) tai ADI-R (Autism Diagnostic Interview-Revised), ovat keskeisiä työkaluja. Prosessi voi kestää useita kuukausia ja sisältää tapaamisia eri ammattilaisten kanssa.
Arviointiin valmistautuessa kannattaa kerätä tietoa omasta lapsuudesta ja kehityksestä. Läheisten havainnot sosiaalisesta käyttäytymisestä voivat olla arvokkaita. On hyödyllistä kirjata ylös konkreettisia esimerkkejä tilanteista, joissa sosiaaliset haasteet ovat tulleet esiin.
Autismidiagnoosin jälkeen on tärkeää löytää oikeanlaista tukea. Autismiin liittyy usein ylikontrollin haasteita, jolloin erikoistunut hoito voi olla tarpeen. Tällaisissa tilanteissa RO-DKT-hoito tarjoaa uudenlaisen lähestymistavan, joka keskittyy erityisesti ylikontrollin hallintaan ja sosiaalisten taitojen vahvistamiseen.
Autismikirjon häiriön ymmärtäminen aikuisuudessa on ensimmäinen askel kohti parempaa elämänlaatua. Oikea diagnoosi ja tuki auttavat löytämään toimivia selviytymiskeinoja ja vahvistamaan sosiaalisia suhteita. Jos epäilet autismia itsessäsi tai läheisessäsi, hakeudu rohkeasti ammattilaisen arvioon. Me tarjoamme kokonaisvaltaista tukea myös autismin kanssa elävien ihmisten ylikontrolliin liittyviin haasteisiin. Ota yhteyttä ja keskustellaan siitä, miten voimme auttaa sinua tai läheistäsi löytämään sopivat tukimuodot.
