Milloin syömishäiriön takia pitää hakea apua?

Syömishäiriö on vakava mielenterveyden häiriö, joka vaatii ammattimaista apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Avun hakeminen on tärkeää heti, kun huomaat itsessäsi tai läheisessäsi merkkejä syömiseen liittyvistä ongelmista kuten pakonomaista ruokavalion rajoittamista, ahmimista, oksentelua tai voimakasta ahdistusta ruokaan liittyen. Ymmärrämme, että avun hakeminen voi tuntua pelottavalta, mutta muista, että mitä aiemmin hoito aloitetaan, sitä paremmat mahdollisuudet on toipua täysin. Tässä artikkelissa käsittelemme syömishäiriön varoitusmerkkejä, vakavuuden arviointia, hoitoprosessia ja läheisten tukemista avun hakemisessa.

Mitkä ovat syömishäiriön varoitusmerkit, joihin pitää reagoida?

Syömishäiriön varoitusmerkkeihin tulee reagoida heti, kun huomaat niiden toistuvan säännöllisesti tai vaikuttavan merkittävästi arkeen. Tiedämme, että tilanne voi tuntua hämmentävältä ja pelottavalta. Fyysiset varoitusmerkit kuten huomattava painonlasku, kuukautisten poisjääminen tai jatkuva väsymys ovat selkeitä signaaleja avun tarpeesta.

Käyttäytymiseen liittyviä varoitusmerkkejä ovat:

• Ruokailujen välttely tai syöminen vain yksin
• Pakonomainen kaloreiden laskeminen
• Jatkuva peilailu ja tyytymättömyys kehoon
• Pakonomainen liikunta jopa sairaana
• Ruoan jakaminen ”kiellettyihin” ja ”sallittuihin”
• Ruoan piilottelu, hamstraaminen tai varastaminen

Psyykkisiä varoitusmerkkejä ovat voimakas ahdistus ruokailutilanteissa, masennus, mielialan vaihtelut ja sosiaalinen eristäytyminen. Anoreksia nervosaa sairastavilla ilmenee usein ylikontrollia, joka näkyy joustamattomana kontrollina, tunteiden tukahduttamisena ja vähäisenä sosiaalisena yhteytenä. On täysin ymmärrettävää, että nämä oireet voivat tuntua ylivoimaisilta sekä sairastuneelle että läheisille.

Hälyttäviä merkkejä, jotka vaativat välitöntä ammattiapua, ovat pyörtyily, jatkuva huimaus, rintakivut, vakava alipaino tai itsetuhoiset ajatukset. Näissä tilanteissa tulee hakeutua päivystykseen tai soittaa hätänumeroon. Muista, että avun hakeminen ei ole heikkoutta vaan rohkea askel kohti paranemista.

Miten syömishäiriön vakavuutta voi arvioida?

Syömishäiriön vakavuutta arvioidaan tarkastelemalla sen vaikutusta fyysiseen terveyteen, psyykkiseen hyvinvointiin ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Mitä enemmän syömishäiriö rajoittaa normaalia elämää, sitä vakavammasta tilanteesta on kyse. Haluamme muistuttaa, että jokainen kokemus on yksilöllinen ja ansaitsee tulla kuulluksi.

Fyysisen terveyden osalta vakavuutta arvioidaan seuraamalla:

• Painoindeksiä ja painon muutoksia
• Elintoimintoja (verenpaine, syke, ruumiinlämpö)
• Laboratoriokokeiden tuloksia
• Hormonitoiminnan häiriöitä (kuten kuukautisten poisjääminen)

Psyykkisen hyvinvoinnin näkökulmasta arvioidaan syömiseen liittyvien pakkoajatusten voimakkuutta, ahdistuksen tasoa ja mahdollisia muita mielenterveyden häiriöitä. Ylikontrolli on yleinen piirre erityisesti anoreksia nervosassa, ja se voi ilmetä jäykkänä ajatteluna ja toimintana. On tärkeää ymmärtää, että nämä ajatusmallit eivät ole henkilön valinta, vaan osa sairautta.

Sosiaalisen toimintakyvyn osalta tarkastellaan, miten syömishäiriö vaikuttaa ihmissuhteisiin, opintoihin tai työhön. Kun syömishäiriö alkaa hallita arkea ja estää normaaleja toimintoja, kuten ystävien kanssa ruokailua tai juhliin osallistumista, on kyse vakavasta tilanteesta. Tunnistamme, kuinka raskasta tämä voi olla sekä sinulle että läheisillesi.

Avun hakeminen on tarpeen viimeistään silloin, kun huomaat syömishäiriön oireiden vaikuttavan merkittävästi elämänlaatuun tai kun läheisesi ovat huolissaan tilanteestasi. Muista, että et ole yksin, ja apua on saatavilla.

Mitä tapahtuu kun hakee apua syömishäiriöön?

Syömishäiriöön apua hakiessa ensimmäinen askel on usein yhteydenotto terveyskeskukseen, hyvinvointikeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskelijaterveydenhuoltoon. Siellä tehdään alustava tilannearvio ja tarvittaessa ohjataan eteenpäin syömishäiriöihin erikoistuneisiin hoitopaikkoihin. Ymmärrämme, että tämä ensimmäinen yhteydenotto voi tuntua pelottavalta, mutta se on rohkea ja tärkeä askel kohti toipumista.

Hoitoprosessi alkaa yleensä kokonaisvaltaisella arviolla, jossa kartoitetaan:

• Syömishäiriön oireet ja niiden vaikutus arkeen
• Fyysinen terveydentila ja mahdolliset komplikaatiot
• Psyykkinen vointi ja muut samanaikaiset mielenterveyden häiriöt
• Sosiaalinen tilanne ja tukiverkosto

Arvion perusteella laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma, joka voi sisältää erilaisia hoitomuotoja. Suomessa on saatavilla useita hoitovaihtoehtoja, kuten Radikaalisti Avoin Dialektinen Käyttäytymisterapia (RO-DKT), joka on suunniteltu erityisesti ylikontrolliin liittyvien ongelmien hallintaan. Tämä hoitomuoto keskittyy lisäämään avoimuutta ja joustavuutta ajattelussa sekä toiminnassa. Sinun ei tarvitse tuntea hoitomenetelmiä etukäteen – ammattilaiset auttavat löytämään juuri sinulle sopivan hoitomuodon.

Hoito voi tapahtua eri tasoilla:

• Polikliininen hoito: säännölliset tapaamiset asiantuntijoiden kanssa
• Päiväosastohoito: intensiivinen tuki ja tuetut ruokailut
• Osastohoito: vakavimmissa tapauksissa, kun tarvitaan ympärivuorokautista seurantaa
• Etähoito: joustavaa tukea asuinpaikasta riippumatta

Syömishäiriöstä toipuminen on yksilöllinen prosessi, joka vie aikaa. Muista, että toipumisessa voi olla ylä- ja alamäkiä, mutta jokainen askel on arvokas. Olet rohkea hakiessasi apua.

Miten tukea läheistä hakemaan apua syömishäiriöön?

Läheisen tukeminen syömishäiriöön avun hakemisessa vaatii hienovaraista lähestymistapaa. Ota huolesi puheeksi rauhallisessa tilanteessa, ilman syyttelyä tai arvostelua. Keskity ilmaisemaan huoltasi ja välittämistäsi, älä kommentoi painoa tai ulkonäköä. Muista, että läheisesi käy läpi vaikeaa aikaa, ja hän tarvitsee ymmärrystä ja tukea.

Valmistaudu siihen, että läheisesi saattaa kieltää ongelman tai suuttua. Syömishäiriöön liittyy usein häpeää ja pelkoa kontrollin menettämisestä. Ole kärsivällinen ja jatka tuen tarjoamista, vaikka ensimmäinen keskustelu ei johtaisi toivottuun tulokseen. Ymmärrä, että kieltäminen on usein osa sairautta, ei merkki siitä, ettei läheisesi välittäisi sinusta.

Tarjoudu konkreettisesti auttamaan:

• Etsi yhdessä tietoa hoitovaihtoehdoista
• Tarjoudu tulemaan mukaan ensimmäiselle lääkärikäynnille
• Auta käytännön järjestelyissä, kuten ajanvarauksessa

Muista huolehtia myös omasta jaksamisestasi. Läheisen syömishäiriö voi olla kuormittavaa, ja sinunkin on tärkeää saada tukea. Monet hoitopaikat tarjoavat myös perhetukea ja vertaistukea läheisille osana kokonaisvaltaista hoitoa. Ole itsellesi lempeä tässä haastavassa tilanteessa.

Syömishäiriöstä toipuminen on mahdollista, ja ammattiavun hakeminen on siinä ratkaisevassa asemassa. Mediferrossa ymmärrämme, että toipuminen on yksilöllinen matka, ja tarjoamme räätälöityä hoitoa jokaiselle asiakkaalle. Jos sinä tai läheisesi tarvitsette apua syömishäiriöön, ota yhteyttä asiantuntevaan tiimiimme saadaksesi lisätietoja hoitomahdollisuuksista. Olet tehnyt jo tärkeän askeleen lukemalla tämän artikkelin – olet rohkea ja välittävä.