Bulimia

Bulimia eli ahmimis- ja puhdistautumishäiriö on syömishäiriö, jossa esiintyy toistuvia ahmintakohtauksia sekä yrityksiä kompensoida syömistä esimerkiksi oksentamalla, paastoamalla tai liikkumalla liiallisesti.

Bulimiaan liittyy usein voimakasta häpeää, syyllisyyttä ja salailua. Vaikka oireet eivät aina näy ulospäin, häiriö voi aiheuttaa merkittävää psyykkistä ja fyysistä kuormitusta.

Mitä bulimia on?

Bulimiassa henkilö kokee toistuvia ahmintakohtauksia, joiden aikana syödään poikkeuksellisen suuria määriä ruokaa lyhyessä ajassa. Ahmimiseen liittyy usein tunne hallinnan menettämisestä.

Ahmintaa seuraa tavallisesti voimakas syyllisyys, häpeä tai pelko painonnoususta. Tämän vuoksi henkilö saattaa pyrkiä kompensoimaan syömistä esimerkiksi oksentamalla, paastoamalla, käyttämällä ulostuslääkkeitä tai liikkumalla pakonomaisesti.

Monet bulimiaa sairastavat ovat normaalipainoisia, minkä vuoksi sairaus voi jäädä pitkään tunnistamatta.

Bulimian oireet

Käyttäytyminen

  • Toistuvat ahmintakohtaukset
  • Oksentaminen syömisen jälkeen
  • Paastoaminen tai aterioiden väliin jättäminen
  • Pakonomainen liikunta
  • Syömisen salailu

Ajattelu

  • Voimakas huoli painosta tai kehosta
  • Ajatus siitä, että syömistä on ”hyvitettävä”
  • Mustavalkoinen suhtautuminen ruokaan
  • Voimakas itsekritiikki
  • Kokemus hallinnan menettämisestä ahmintojen aikana

Tunteet

  • Häpeä omasta syömisestä
  • Syyllisyys ahmintakohtauksista
  • Ahdistus ruokailun ympärillä
  • Masentuneisuus
  • Itseluottamuksen heikkeneminen

Mistä bulimian tunnistaa?

Bulimia jää usein piiloon, koska oireita pyritään salaamaan. Henkilö voi näyttää ulospäin voivan hyvin ja olla normaalipainoinen.

Läheiset voivat huomata esimerkiksi ruokailuun liittyvää salailua, voimakasta huolta painosta tai toistuvaa poistumista wc:hen aterioiden jälkeen.

Moni bulimiaa sairastava kokee, ettei pysty hallitsemaan ahmintakohtauksia, vaikka yrittäisi jatkuvasti kontrolloida syömistään.

Bulimian vaikutukset terveyteen

  • Elektrolyyttihäiriöt
  • Sydämen rytmihäiriöt
  • Hammaskiilteen vaurioituminen
  • Kurkun ja ruokatorven ärsytys
  • Uupumus ja keskittymisvaikeudet
  • Masennus- ja ahdistusoireet

Pitkittyessään bulimia voi aiheuttaa vakavia terveyshaittoja, minkä vuoksi hoitoon hakeutuminen on tärkeää mahdollisimman varhain.

Miten bulimiaa hoidetaan?

Bulimian hoidossa yhdistetään usein ravitsemuksellista kuntoutusta, psykoterapiaa sekä tarvittaessa lääketieteellistä seurantaa.

Hoito auttaa katkaisemaan ahmimisen ja kompensaatiokäyttäytymisen kierteen sekä tunnistamaan niitä ylläpitäviä psykologisia tekijöitä.

Toipuminen on mahdollista, ja suurin osa bulimiaa sairastavista hyötyy asianmukaisesta hoidosta.

Milloin kannattaa hakea apua?

  • Ahmintakohtauksia esiintyy toistuvasti
  • Oksennat tai kompensoit syömistäsi
  • Ruoka hallitsee ajatuksiasi
  • Koet voimakasta häpeää syömisestäsi
  • Sosiaalinen elämä kaventuu oireiden vuoksi
  • Oma hyvinvointi heikkenee

Usein kysyttyä bulimiasta

Voiko normaalipainoisella olla bulimia?

Kyllä voi. Suuri osa bulimiaa sairastavista on normaalipainoisia, minkä vuoksi sairaus jää usein tunnistamatta.

Voiko bulimiasta toipua?

Kyllä. Varhainen tunnistaminen ja oikeanlainen hoito parantavat toipumisen mahdollisuuksia merkittävästi.

Onko bulimia vakava sairaus?

Kyllä. Bulimia voi aiheuttaa vakavia psyykkisiä ja fyysisiä terveyshaittoja, mutta asianmukaisella hoidolla ennuste on usein hyvä.

Hae tukea matalalla kynnyksellä

Bulimia voi aiheuttaa paljon kärsimystä, mutta siitä toipuminen on mahdollista. Apua kannattaa hakea mahdollisimman varhain.

040 357 4160

Scroll to Top