Epätyypilliset syömishäiriöt

Kaikki syömishäiriöt eivät sovi tarkasti anoreksian, bulimian tai ahmintahäiriön diagnoosikriteereihin. Oireet voivat silti aiheuttaa merkittävää kärsimystä ja haitata arkea yhtä paljon kuin tunnetummat syömishäiriöt.

Epätyypilliset syömishäiriöt ovat yleisiä. Avun saaminen ei edellytä tietyn diagnoosin täyttymistä, vaan hoidon tarvetta arvioidaan oireiden ja niiden aiheuttaman haitan perusteella.

Mitä epätyypillinen syömishäiriö tarkoittaa?

Epätyypillinen syömishäiriö tarkoittaa tilannetta, jossa henkilöllä on selkeitä syömishäiriöoireita, mutta kaikkia tietyn diagnoosin kriteerejä ei täyty.

Esimerkiksi henkilö voi oireilla anoreksian tavoin, mutta paino ei ole laskenut alipainon puolelle. Tai henkilöllä voi esiintyä bulimialle tyypillisiä oireita ilman, että ne täyttävät viralliset diagnoosirajat.

Oireiden vaikutus hyvinvointiin voi silti olla merkittävä.

Epätyypillisten syömishäiriöiden oireita

Syömiskäyttäytyminen

  • Aterioiden väliin jättäminen
  • Tiukat ruokasäännöt
  • Hallitsemattomat ahmintakohtaukset
  • Syömisen rajoittaminen
  • Pakonomainen liikunta

Ajattelu

  • Voimakas huoli syömisestä
  • Huoli painosta tai kehonkuvasta
  • Mustavalkoinen ajattelu ruokaan liittyen
  • Jatkuva oman syömisen tarkkailu
  • Vaikeus joustaa ruokailussa

Tunteet

  • Syyllisyys syömisestä
  • Häpeä omasta kehosta
  • Ahdistus ruokailutilanteissa
  • Voimakas itsekritiikki
  • Vetäytyminen sosiaalisista tilanteista

Voiko normaalipainoisella olla syömishäiriö?

Kyllä voi.

Paino ei yksin kerro, onko henkilöllä syömishäiriö tai kuinka vakavaa oireilu on. Monet syömishäiriöistä kärsivät ovat painoltaan normaalialueella.

Syömishäiriö näkyy usein ennen kaikkea suhteessa ruokaan, omaan kehoon ja syömiseen liittyviin ajatuksiin sekä tunteisiin.

Miksi epätyypillisiä syömishäiriöitä ei aina tunnisteta?

Monet odottavat syömishäiriön näkyvän ulospäin voimakkaana alipainona tai hyvin näkyvinä oireina.

Todellisuudessa oireet voivat jäädä pitkään piiloon sekä läheisiltä että sairastuneelta itseltään.

Henkilö saattaa ajatella, ettei hänen tilanteensa ole tarpeeksi vakava avun hakemiseen, vaikka oireet aiheuttaisivat jatkuvaa kärsimystä.

Epätyypilliset syömishäiriöt ja ylikontrolli

Joillakin syömishäiriöoireiden taustalla voi olla voimakas kontrollin tarve, perfektionismi ja vaikeus joustaa omista säännöistä.

Tällöin ruokailu voi muodostua keinoksi hallita epävarmuutta, ahdistusta tai vaikeita tunteita.

Ylikontrollin piirteitä voidaan nähdä niin anoreksiassa, ortoreksiassa kuin epätyypillisissäkin syömishäiriöissä.

Miten epätyypillisiä syömishäiriöitä hoidetaan?

Hoito suunnitellaan oireiden ja yksilöllisen tilanteen perusteella.

Hoito voi sisältää ravitsemuksellista ohjausta, psykoterapiaa, lääketieteellistä seurantaa sekä tarvittaessa moniammatillista tukea.

Hoidon tavoitteena on vähentää oireita, lisätä joustavuutta suhteessa ruokaan ja vahvistaa hyvinvointia.

Milloin kannattaa hakea apua?

  • Ruoka hallitsee ajatuksiasi suuren osan päivästä
  • Syömiseen liittyy jatkuvaa ahdistusta
  • Sosiaalinen elämä alkaa kaventua
  • Kehonkuva vaikuttaa voimakkaasti itsetuntoosi
  • Ruokailu perustuu jäykkiin sääntöihin
  • Koet menettäväsi hallinnan syömisen suhteen

Usein kysyttyä epätyypillisistä syömishäiriöistä

Tarvitseeko syömishäiriödiagnoosin saada apua?

Ei. Hoidon tarve perustuu oireisiin ja niiden aiheuttamaan haittaan, ei pelkästään diagnoosiin.

Voiko normaalipainoisella olla vakava syömishäiriö?

Kyllä voi. Paino ei yksin kerro syömishäiriön vakavuutta.

Voiko epätyypillisestä syömishäiriöstä toipua?

Kyllä. Varhainen tunnistaminen ja asianmukainen hoito parantavat toipumisen mahdollisuuksia merkittävästi.

Hae tukea matalalla kynnyksellä

Syömishäiriön ei tarvitse täyttää tietyn diagnoosin kriteerejä ollakseen vakava. Jos oireet kuormittavat arkeasi tai hyvinvointiasi, apua kannattaa hakea mahdollisimman varhain.

040 357 4160

Scroll to Top