Miksi vetäydyn ihmissuhteista?
Kun kaipaat läheisyyttä enemmän kuin mitään muuta, mutta vetäydyt juuri silloin, kun sitä olisi mahdollista saada
Moni estyneestä persoonallisuudesta (AvPD) kärsivä ihminen pohtii samaa kysymystä:
”Miksi kaipaan läheisiä ihmissuhteita, mutta vetäydyn niistä yhä uudelleen?”
Ulkopuolisen silmissä vetäytyminen voi näyttää siltä, ettei seura kiinnosta tai ettei läheisyys ole tärkeää.
Todellisuudessa tilanne on usein päinvastainen.
Moni estyneestä persoonallisuudesta kärsivä kaipaa yhteyttä muihin ihmisiin erittäin voimakkaasti.
Hän haluaa tulla nähdyksi, hyväksytyksi ja rakastetuksi.
Samaan aikaan ihmissuhteisiin liittyy niin paljon pelkoa, häpeää ja torjutuksi tulemisen riskiä, että vetäytyminen alkaa tuntua turvallisemmalta vaihtoehdolta.
Juuri tämä ristiriita tekee estyneestä persoonallisuudesta niin kivuliaan.
Vetäytyminen ei tarkoita, ettei läheisyys kiinnostaisi
Yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä on ajatus siitä, että vetäytyvä ihminen haluaisi olla yksin.
Estyneessä persoonallisuudessa ongelmana ei yleensä ole halun puute.
Vaikeus liittyy pelkoon.
Saatat esimerkiksi:
- toivoa läheisempää ystävyyttä
- haaveilla parisuhteesta
- kaivata enemmän yhteyttä muihin
- miettiä paljon, mitä muut ajattelevat sinusta
- jättää viestin lähettämättä pelätessäsi torjuntaa
- välttää tilanteita, joissa voisit tulla arvioiduksi
Kyse ei siis ole välinpitämättömyydestä.
Kyse on suojautumisesta.
Läheisyyden kaipuu ja hylkäämisen pelko taistelevat keskenään
Monilla estyneestä persoonallisuudesta kärsivillä esiintyy niin kutsuttua pelokasta kiintymystyyliä.
Läheisyys herättää samanaikaisesti kaksi vastakkaista tunnetta.
Toinen sanoo:
”Mene lähemmäs.”
Toinen sanoo:
”Varo. Saatat tulla satutetuksi.”
Tällöin ihmissuhteet voivat tuntua jatkuvalta sisäiseltä ristiriidalta.
Moni tunnistaa ajatuksia kuten:
”Haluan tutustua ihmisiin, mutta pelkään, etteivät he pidä minusta.”
”Haluan parisuhteen, mutta pelkään tulevani hylätyksi.”
”Haluan kuulua joukkoon, mutta olen varma, etten oikeasti kuulu sinne.”
Kun ahdistus kasvaa riittävän suureksi, vetäytyminen alkaa tuntua helpotukselta.
Vetäytyminen on yritys suojata itseä
Tämä on yksi tärkeimmistä asioista ymmärtää.
Vetäytyminen ei ole ongelma.
Vetäytyminen on ratkaisu.
Se on ratkaisu, jonka mieli on kehittänyt suojellakseen ihmistä kivulta.
Vetäytymällä voi välttää:
- arvostelun
- nolostumisen
- torjutuksi tulemisen
- häpeän
- epäonnistumisen kokemukset
Lyhyellä aikavälillä tämä toimii.
Ahdistus vähenee.
Helpotus tulee nopeasti.
Juuri siksi vetäytymisestä tulee niin vahva tapa.
Ongelma on, että samalla jäävät kokematta myös:
- hyväksyntä
- läheisyys
- ystävyys
- kiintymys
- yhteenkuuluvuuden tunne
Suojamuuri suojaa kivulta, mutta samalla se estää saamasta sitä, mitä kaikkein eniten kaipaa.
Miksi häpeä saa ihmiset vetäytymään?
Monille estyneestä persoonallisuudesta kärsiville häpeä on kaikkein vaikein tunne.
Kyse ei ole vain ajatuksesta:
”Tein virheen.”
Vaan kokemuksesta:
”Minussa on jotain vialla.”
Tällöin tavallisetkin sosiaaliset tilanteet voivat herättää voimakasta itsensä arviointia:
- Sanoin varmasti jotain tyhmää.
- Olin varmasti vaivaksi.
- Muut huomasivat kuinka hermostunut olin.
- He eivät halua nähdä minua enää.
Vaikka ulkopuolinen ei huomaisi mitään poikkeavaa, sisäinen kokemus voi olla erittäin kivulias.
Kun oma ääni katoaa muiden seurassa
Moni estynyttä persoonallisuutta kokeva huomaa myös mukautuvansa voimakkaasti muihin ihmisiin.
Hän voi:
- jättää omat mielipiteensä kertomatta
- välttää erimielisyyksiä
- yrittää miellyttää muita
- tarkkailla jatkuvasti muiden reaktioita
Vähitellen huomio siirtyy pois omasta kokemuksesta.
Tilalle tulee jatkuva kysymys:
”Mitä minun pitäisi olla, jotta minut hyväksyttäisiin?”
Moni kuvaa, että muiden seurassa oma persoona katoaa.
Silloin yksin oleminen tuntuu helpommalta.
Yksin ei tarvitse jatkuvasti tarkkailla itseään.
Vetäytymisen suurin seuraus on emotionaalinen yksinäisyys
Moni estyneestä persoonallisuudesta kärsivä ei ole fyysisesti yksin.
Ystäviä voi olla.
Työyhteisö voi olla ympärillä.
Perhettä voi olla lähellä.
Silti ihminen voi tuntea olevansa syvästi yksin.
Tätä kutsutaan emotionaaliseksi yksinäisyydeksi.
Se syntyy silloin, kun kukaan ei pääse näkemään sitä, mitä pinnan alla tapahtuu.
Muut näkevät ehkä:
- kohteliaisuuden
- tunnollisuuden
- huumorin
- osaamisen
Mutta eivät näe:
- epävarmuutta
- pelkoja
- häpeää
- läheisyyden kaipuuta
Tällöin ihminen voi olla jatkuvasti muiden seurassa ja silti tuntea, ettei kukaan oikeasti tunne häntä.
Miksi vetäytyminen ylläpitää ongelmaa?
Vetäytyminen helpottaa ahdistusta välittömästi.
Juuri siksi siitä tulee niin vahva selviytymiskeino.
Mutta samalla syntyy noidankehä:
- Kaipaan yhteyttä.
- Pelkään torjuntaa.
- Vetäydyn.
- Tunnen enemmän yksinäisyyttä.
- Alan uskoa entistä vahvemmin, etten kuulu joukkoon.
Tämän vuoksi ongelma ei yleensä ratkea odottamalla, että pelko ensin katoaisi.
Usein muutos tapahtuu silloin, kun ihminen alkaa ottaa pieniä askelia kohti yhteyttä pelosta huolimatta.
Voiko tästä päästä eteenpäin?
Kyllä voi.
Estynyt persoonallisuushäiriö on hoidettavissa oleva ongelma.
Psykoterapiassa voidaan työstää esimerkiksi:
- häpeää
- torjutuksi tulemisen pelkoa
- haitallisia uskomuksia itsestä
- välttämiskäyttäytymistä
- emotionaalista yksinäisyyttä
RO-DKT:n näkökulmasta keskeinen tavoite ei ole pelkästään ahdistuksen vähentäminen.
Tavoitteena on lisätä yhteyttä muihin ihmisiin.
Harjoitella avoimuutta.
Harjoitella haavoittuvuutta.
Harjoitella sitä, että tulee nähdyksi sellaisena kuin todella on.
Yhteenveto
Jos huomaat vetäytyväsi ihmissuhteista yhä uudelleen, kyse ei välttämättä ole siitä, ettet välittäisi ihmisistä.
Hyvin usein kyse on päinvastoin.
Ihmissuhteet merkitsevät niin paljon, että niiden menettämisen mahdollisuus tuntuu liian kivuliaalta.
Siksi vetäytyminen alkaa tuntua turvalliselta.
Mutta turvallisuus ja yhteys eivät aina löydy samasta suunnasta.
Joskus tie pois yksinäisyydestä alkaa siitä, että uskaltaa ottaa yhden pienen riskin:
lähettää viestin,
kertoa oman mielipiteensä,
pyytää apua,
tai antaa toisen ihmisen nähdä hieman enemmän siitä, mitä todella tuntee.
Usein juuri siitä alkaa yhteys, jota on kaivannut pitkään.
Lue lisää estyneestä persoonallisuushäiriöstä
Vetäytyminen ihmissuhteista, voimakas häpeäherkkyys, pelko torjutuksi tulemisesta sekä kokemus riittämättömyydestä ovat estyneen persoonallisuushäiriön keskeisiä piirteitä. Tutustu tarkemmin estyneen persoonallisuushäiriön oireisiin, taustatekijöihin, hoitoon ja toipumiseen.
