Miksi vetäydyn ihmissuhteista?

Moni estyneestä persoonallisuudesta kärsivä ihminen pohtii samaa kysymystä: Miksi kaipaan läheisiä suhteita, mutta vetäydyn silti niistä yhä uudelleen? Ulkopuolisen silmin vetäytyminen voi näyttää siltä, ettei seura kiinnosta tai ettei ihminen halua läheisyyttä. Todellisuudessa tilanne on usein päinvastainen.

Estyneelle persoonallisuushäiriölle (AvPD) on tyypillistä syvä halu tulla nähdyksi, hyväksytyksi ja rakastetuksi. Samaan aikaan ihmissuhteisiin liittyy voimakas pelko arvostelusta, torjutuksi tulemisesta ja häpeästä. Tämä ristiriita voi johtaa siihen, että ihminen jää yksin, vaikka kaipaisi yhteyttä enemmän kuin mitään muuta.

Vetäytyminen ei tarkoita, ettei läheisyys kiinnostaisi

Estyneen persoonallisuuden keskeinen piirre on se, että ihminen haluaa ihmissuhteita, mutta kokee ne samalla uhkaavina.

Saatat esimerkiksi:

• toivoa läheisempää ystävyyttä tai parisuhdetta
• miettiä paljon, mitä muut ajattelevat sinusta
• pelätä olevasi muiden silmissä vääränlainen
• jättää viestin lähettämättä tai kutsun tekemättä
• vetäytyä tilanteista, joissa voisit tulla arvioiduksi

Kyse ei siis ole välinpitämättömyydestä vaan suojautumisesta.

Läheisyyden kaipuu ja hylätyksi tulemisen pelko taistelevat keskenään

Monilla estyneestä persoonallisuudesta kärsivillä on niin sanottu pelokas kiintymystyyli.

Tämä voi näyttäytyä esimerkiksi näin:

”Haluan tutustua ihmisiin, mutta pelkään, etteivät he pidä minusta.”

”Haluan parisuhteen, mutta pelkään tulevani satutetuksi.”

”Haluan kuulua joukkoon, mutta olen varma, ettei minua oikeasti hyväksytä.”

Läheisyys herättää samanaikaisesti sekä toivoa että ahdistusta. Kun nämä tunteet voimistuvat, vetäytyminen alkaa tuntua turvallisimmalta vaihtoehdolta.

Vetäytyminen toimii suojamuurina

Moni estynyttä persoonallisuutta käsittelevä teoria kuvaa vetäytymistä psyykkiseksi suojamuuriksi.

Vetäytymisen tarkoitus ei ole vahingoittaa itseä tai muita. Sen tarkoitus on suojata vaikeilta kokemuksilta.

Vetäytymällä voi välttää:

• arvostelun
• nolatuksi tulemisen
• torjutuksi tulemisen
• epäonnistumisen tunteen
• häpeän

Ongelmana on, että samalla jäävät kokematta myös:

• hyväksyntä
• läheisyys
• ystävyys
• kiintymys
• yhteisöllisyys

Suojamuuri suojaa kivulta, mutta usein myös niiltä asioilta, joita eniten kaipaisimme.

Taustalla voi olla syvä kokemus riittämättömyydestä

Monet estyneet henkilöt kantavat mukanaan hyvin ankaria uskomuksia itsestään.

Ajatukset voivat kuulostaa esimerkiksi tältä:

• ”Minussa on jotain vialla.”
• ”Muut ovat parempia kuin minä.”
• ”Jos ihmiset tutustuvat minuun kunnolla, he hylkäävät minut.”
• ”En kuulu joukkoon.”

Nämä uskomukset eivät yleensä synny tyhjästä. Taustalla voi olla aiempia kokemuksia ulkopuolisuudesta, kiusaamisesta, arvostelusta, torjunnasta tai emotionaalisesta yksinäisyydestä.

Kun ihminen odottaa tulevansa torjutuksi, hän alkaa usein vältellä tilanteita, joissa torjunta voisi tapahtua.

Häpeä voi olla vetäytymisen voimakkain taustavoima

Monille estyneestä persoonallisuudesta kärsiville häpeä on yksi vaikeimmista tunteista.

Tavallinen sosiaalinen tilanne voi herättää ajatuksia kuten:

• ”Sanoin varmasti jotain tyhmää.”
• ”Muut huomasivat kuinka hermostunut olin.”
• ”Pilasin koko tilanteen.”
• ”He eivät varmasti halua nähdä minua enää.”

Vaikka ulkopuolinen ei huomaisi mitään erikoista, sisäinen kokemus voi olla hyvin kivulias.

Vetäytyminen tarjoaa hetkellisen helpotuksen. Pitkällä aikavälillä se kuitenkin ylläpitää uskomusta siitä, että muut ihmiset ovat vaarallisia tai arvostelevia.

Joskus oma minä katoaa muiden seurassa

Osa estyneistä ihmisistä huomaa mukautuvansa voimakkaasti muiden tarpeisiin.

He voivat:

• jättää omat mielipiteensä kertomatta
• vältellä ristiriitoja
• yrittää miellyttää muita
• tarkkailla jatkuvasti muiden reaktioita

Tällöin omat tarpeet ja ajatukset jäävät taka-alalle.

Moni kuvaa, että muiden seurassa oma persoona ikään kuin katoaa. Yksin oleminen tuntuu helpottavalta, koska silloin ei tarvitse pelätä arvostelua eikä mukautua jatkuvasti muiden odotuksiin.

Vetäytyminen voi lisätä yksinäisyyttä

Vetäytyminen helpottaa usein hetkellisesti.

Esimerkiksi:

• kutsun peruuttaminen vähentää ahdistusta
• viestin lähettämättä jättäminen tuntuu turvallisemmalta
• juhlista pois jääminen helpottaa jännitystä

Samalla yksinäisyys kuitenkin usein lisääntyy.

Tällöin syntyy noidankehä:

1. Kaipaan yhteyttä.
2. Pelkään torjuntaa.
3. Vetäydyn.
4. Yksinäisyyteni lisääntyy.
5. Alan uskoa entistä vahvemmin, ettei kukaan halua minua lähelleen.

Tämä kehä voi jatkua vuosia ellei sitä tietoisesti pysäytetä.

Voiko tästä päästä eteenpäin?

Kyllä voi.

Estynyttä persoonallisuushäiriötä voidaan hoitaa tehokkaasti psykoterapian avulla. Hoidossa pyritään tunnistamaan haitallisia uskomuksia, vähentämään välttämiskäyttäytymistä ja rakentamaan turvallisia ihmissuhdekokemuksia vähitellen.

Toipuminen ei yleensä tarkoita sitä, että kaikki sosiaalinen jännitys katoaisi. Sen sijaan ihminen alkaa vähitellen uskaltaa toimia tärkeiden ihmissuhteiden suuntaan pelosta huolimatta.

Pienetkin askeleet voivat olla merkityksellisiä:

• yhden viestin lähettäminen
• oman mielipiteen kertominen
• avun pyytäminen
• yhteyden ottaminen ystävään
• terapian aloittaminen

Ajan myötä monet huomaavat, etteivät muut ihmiset olekaan niin vaarallisia kuin mieli on pitkään uskotellut.