Suorittaminen ei ole menestystä: milloin tavoitteellisuudesta tulee hyvinvoinnin este?
Moni suorittaja näyttää ulospäin menestyvältä.
Työt tulevat tehdyiksi. Vastuut hoidetaan. Aikataulut pitävät. Ihminen vaikuttaa tunnolliselta, tehokkaalta ja luotettavalta.
Silti moni suorittaja kärsii jatkuvasta riittämättömyyden tunteesta.
Vaikka tavoitteita saavutetaan, tyytyväisyys jää hetkelliseksi. Seuraava tehtävä odottaa jo nurkan takana. Lepo tuntuu ansaitsemattomalta ja oma arvo tuntuu riippuvan siitä, mitä saa aikaan.
Milloin terve tavoitteellisuus muuttuu haitalliseksi suorittamiseksi?
Mitä suorittaminen oikeastaan tarkoittaa?
Suorittamisella tarkoitetaan elämäntapaa, jossa oma arvo alkaa rakentua saavutusten, tehokkuuden ja jatkuvan tekemisen varaan.
Tällöin ihminen voi ajatella esimerkiksi:
- Olen arvokas vain silloin, kun olen hyödyllinen.
- En saa tuottaa pettymystä.
- Minun pitäisi pärjätä yksin.
- Lepään vasta sitten, kun kaikki on valmista.
- En saa tehdä virheitä.
Ongelma ei ole tavoitteellisuus.
Tavoitteellisuus on usein voimavara.
Suorittamisesta tulee haitallista silloin, kun ihminen alkaa arvioida omaa ihmisarvoaan jatkuvasti saavutusten kautta.
Suorittamisen merkit
Moni tunnistaa suorittamisen vasta silloin, kun voimat alkavat loppua.
Tyypillisiä merkkejä ovat:
- jatkuva kiireen tunne
- vaikeus levätä
- syyllisyys rentoutumisesta
- perfektionismi
- vaikeus sanoa ei
- jatkuva itsensä vertaaminen muihin
- tunne siitä, ettei mikään riitä
- pelko epäonnistumisesta
Ulospäin elämä voi näyttää hallitulta.
Sisäisesti ihminen saattaa kokea jatkuvaa painetta ja ahdistusta.
Miksi suorittaminen ei yleensä johdu kunnianhimosta?
Moni yllättyy kuullessaan, että suorittamisen taustalla ei usein ole kunnianhimo vaan turvattomuus.
Joskus suorittamisesta tulee keino:
- välttää häpeää
- saada hyväksyntää
- tuntea hallinnan tunnetta
- välttää arvostelua
- peittää epävarmuutta
Silloin saavutuksista tulee tapa säädellä omia tunteita.
Hetkeksi tulee helpotus.
Pian suorittamisen tarve kuitenkin palaa.
Ylikontrolli ja suorittaminen
Ylikontrolli on yksi suorittamisen keskeisistä taustatekijöistä.
Ylikontrollille ovat tyypillisiä:
- korkea itsehillintä
- perfektionismi
- sääntökeskeisyys
- tunnollisuus
- vaikeus näyttää haavoittuvuutta
Moni ylikontrolloitu ihminen on juuri se henkilö, jota ympäristö kehuu:
- luotettava
- huolellinen
- vastuullinen
- tehokas
Siksi ongelma voi jäädä vuosiksi huomaamatta.
Kukaan ei huolestu ihmisestä, joka saa kaiken tehtyä.
Harvempi kysyy, millä hinnalla se tapahtuu.
Suorittamisen näkymätön seuraus: yksinäisyys
Suorittamisesta puhuttaessa keskustelu keskittyy usein työuupumukseen.
Yhtä merkittävä seuraus on kuitenkin yksinäisyys.
Kun elämä rakentuu tehtävien ympärille, ihmissuhteet alkavat helposti jäädä sivuun.
Moni suorittaja huomaa:
- puhuvansa mieluummin tekemisistä kuin tunteista
- auttavansa muita pyytämättä itse apua
- kokevansa läheisyyden vaikeaksi
- pelkäävänsä näyttävänsä heikolta
Lopulta ihminen voi olla ympäröity ihmisillä mutta tuntea, ettei kukaan tunne häntä aidosti.
Miksi lepääminen on niin vaikeaa?
Monelle suorittajalle lepo ei ole rentouttavaa.
Heti pysähtyessä mieleen voi nousta:
- tekemättömät työt
- virheet
- huolenaiheet
- tunne siitä, että pitäisi tehdä enemmän
Tällöin ongelmana ei ole kyvyttömyys levätä vaan kyvyttömyys hyväksyä keskeneräisyyttä.
Suorittava mieli etsii jatkuvasti seuraavaa ongelmaa ratkaistavaksi.
Voiko suorittamisesta päästä irti?
Kyllä.
Tarkoituksena ei kuitenkaan ole luopua tavoitteista tai kunnianhimosta.
Tavoitteena on oppia erottamaan oma ihmisarvo omista saavutuksista.
Toipuminen tarkoittaa esimerkiksi:
- armollisempaa suhtautumista itseensä
- epäonnistumisen sietämistä
- tunteiden tunnistamista
- avun vastaanottamista
- merkityksellisiin ihmissuhteisiin panostamista
- levon sallimista ilman syyllisyyttä
Miten RO-DKT auttaa suorittajaa?
Radikaalisti avoin dialektinen käyttäytymisterapia (RO-DKT) on kehitetty erityisesti ihmisille, joiden vaikeuksien taustalla on ylikontrolli.
Monen suorittajan ongelmana ei ole liian vähäinen itsehallinta.
Itsehallintaa on jo enemmän kuin tarpeeksi.
RO-DKT:ssa harjoitellaan:
- psykologista joustavuutta
- spontaaniutta
- tunteiden ilmaisua
- yhteyttä muihin ihmisiin
- epävarmuuden sietoa
Tavoitteena ei ole tehdä ihmisestä vähemmän tunnollista.
Tavoitteena on auttaa häntä elämään täydempää ja vapaampaa elämää.
Milloin kannattaa pysähtyä?
Suorittamisen vaikutuksia kannattaa pohtia, jos:
- et muista milloin olit viimeksi aidosti levollinen
- saavutukset eivät tuo pysyvää tyytyväisyyttä
- tunnet jatkuvaa riittämättömyyttä
- ihmissuhteet jäävät työn tai velvollisuuksien varjoon
- lepo herättää syyllisyyttä
- oma arvo tuntuu riippuvan onnistumisista
Joskus suurin askel ei ole tehdä enemmän.
Joskus suurin askel on uskaltaa olla hetki tekemättä mitään.
Yhteenveto
Suorittaminen näyttää usein vahvuudelta.
Monesti se onkin sitä.
Ongelma syntyy silloin, kun ihminen alkaa uskoa olevansa arvokas vain silloin, kun hän saa aikaan, onnistuu tai täyttää muiden odotukset.
Hyvinvointi ei synny loputtomasta tehokkuudesta.
Hyvinvointi syntyy tasapainosta, jossa tavoitteet, lepo, ihmissuhteet ja omien tunteiden kuunteleminen mahtuvat samaan elämään.