Miten syömishäiriö tunnistetaan nuorella? Varhaiset merkit, joihin kannattaa kiinnittää huomiota

Syömishäiriöt alkavat harvoin yhdessä yössä. Useimmiten ne kehittyvät vähitellen kuukausien tai jopa vuosien aikana. Aluksi muutokset voivat näyttää harmittomilta: kiinnostukselta terveelliseen syömiseen, lisääntyneeltä liikunnalta tai halulta huolehtia omasta hyvinvoinnista.

Vähitellen ruoka, paino, liikunta tai kehon hallinta voivat kuitenkin alkaa viedä kohtuuttoman paljon aikaa, energiaa ja ajatuksia.

Varhainen tunnistaminen on tärkeää, sillä mitä aikaisemmin syömishäiriö havaitaan, sitä paremmat mahdollisuudet nuorella on toipua täysin.

Mitkä ovat syömishäiriön ensimmäiset merkit nuorella?

Useimmat vanhemmat huomaavat ensimmäisenä muutoksia käyttäytymisessä eivätkä painossa.

Syömishäiriön varhaisia merkkejä voivat olla esimerkiksi:

• ruokien välttely tai ruokavalion kaventuminen
• lisääntynyt kiinnostus kaloreihin, painoon tai terveelliseen syömiseen
• aterioiden jättäminen väliin
• ruokailujen siirtäminen myöhemmäksi
• lisääntynyt liikunta
• ruokailutilanteiden välttely
• ärtyisyys tai vetäytyminen
• voimakas tyytymättömyys omaan kehoon

Moni nuori jatkaa pitkään normaalia arkea, käy koulua ja harrastaa tavalliseen tapaan. Tämän vuoksi syömishäiriö voi jäädä huomaamatta yllättävän pitkäksi aikaa.

Syömishäiriön fyysiset oireet voivat näkyä vasta myöhemmin

Moni ajattelee, että syömishäiriö näkyy aina voimakkaana laihtumisena. Todellisuudessa oireilu voi olla vakavaa jo ennen merkittäviä painomuutoksia.

Fyysisiä oireita voivat olla:

• jatkuva väsymys
• palelu
• huimaus
• keskittymisvaikeudet
• heikentynyt jaksaminen
• vatsavaivat
• ummetus
• univaikeudet
• kuukautishäiriöt tai kuukautisten poisjäänti

Paino ei myöskään kerro yksin syömishäiriön vakavuudesta. Nuorella voi olla vakava syömishäiriö myös normaalipainoisena.

Käyttäytymisen muutokset kertovat usein paljon

Syömishäiriö ei vaikuta vain syömiseen.

Monilla nuorilla tapahtuu muutoksia myös:

• mielialassa
• ihmissuhteissa
• koulunkäynnissä
• harrastuksissa
• arjen joustavuudessa

Nuori voi alkaa vältellä ystäviä, vetäytyä perheen yhteisistä hetkistä tai käyttää suuren osan ajastaan ruokaan, liikuntaan tai omaan kehoon liittyvien asioiden pohtimiseen.

Joskus vanhemmat kuvaavat, että heidän lapsensa tuntuu muuttuneen aivan toiseksi ihmiseksi.

Milloin syömiskäyttäytymisestä kannattaa huolestua?

Huolestua kannattaa erityisesti silloin, kun muutokset eivät ole ohimeneviä vaan jatkuvat viikkoja tai kuukausia.

Seuraavat tilanteet ovat erityisen tärkeitä ottaa vakavasti:

• nuori laihtuu tai kasvu hidastuu
• syömisestä tulee jäykkää ja sääntöjen ohjaamaa
• liikunta muuttuu pakonomaiseksi
• nuori välttää yhteisiä ruokailuja
• kehoon liittyvät huolet hallitsevat arkea
• mieliala muuttuu selvästi
• nuori eristäytyy muista ihmisistä

Mitä aikaisemmin tilanteeseen puututaan, sitä paremmin syömishäiriön etenemistä voidaan ehkäistä.

Kaikki syömishäiriöt eivät näytä samalta

Syömishäiriöistä puhutaan usein yhtenä sairautena, vaikka niiden ilmenemistavat voivat olla hyvin erilaisia.

Nuorella voi olla esimerkiksi:

Anoreksia

Anoreksiassa korostuvat syömisen rajoittaminen, laihtuminen ja voimakas painonnousun pelko.

ARFID

ARFIDissa syömisen ongelmat liittyvät usein ruoan välttelyyn, aistiyliherkkyyksiin tai syömiseen liittyviin pelkoihin, eivät painonhallintaan.

Bulimia

Bulimiassa esiintyy ahmimista ja erilaisia yrityksiä kompensoida syömistä esimerkiksi oksentamalla tai liikkumalla liikaa.

Ahmintahäiriö

Ahmintahäiriössä esiintyy toistuvia ahmimisjaksoja ilman bulimialle tyypillisiä kompensaatiokeinoja.

Tämän vuoksi syömishäiriön tunnistaminen ei voi perustua pelkkään painoon tai ulkonäköön.

Mitä vanhemman kannattaa tehdä jos epäilee nuorella syömishäiriötä?

Jos epäilet nuorella syömishäiriötä, tärkeintä on ottaa huoli puheeksi.

Voit esimerkiksi sanoa:

”Olen huomannut, että syöminen ja ruokailut tuntuvat viime aikoina kuormittavan sinua. Olen huolissani voinnistasi ja haluaisin ymmärtää paremmin, mitä sinulle kuuluu.”

Usein nuori ei itse tunnista tilanteen vakavuutta tai saattaa vähätellä oireitaan. Tämä ei tarkoita, ettei apua tarvittaisi.

Keskustelussa kannattaa:

• pysyä rauhallisena
• välttää syyllistämistä
• välttää ulkonäköön liittyviä kommentteja
• keskittyä hyvinvointiin eikä painoon
• osoittaa kiinnostusta nuoren kokemuksia kohtaan

Milloin apua kannattaa hakea syömishäiriöihin?

Apua kannattaa hakea heti, kun epäily syömishäiriöstä herää.

Ei tarvitse odottaa siihen asti, että:

• paino laskee merkittävästi
• nuori on vakavasti aliravittu
• oireet ovat jatkuneet pitkään

Arvion voi aloittaa esimerkiksi:

• kouluterveydenhuollosta
• opiskeluterveydenhuollosta
• hyvinvointiasemalta
• syömishäiriöihin perehtyneeltä ammattilaiselta

Varhainen hoito parantaa toipumisennustetta merkittävästi.

Yhteenveto syömishäiriöistä

Syömishäiriön ensimmäiset merkit näkyvät usein käyttäytymisessä ennen kuin ne näkyvät painossa. Lisääntynyt ruokaan liittyvä huolestuneisuus, vetäytyminen, pakonomainen liikunta, väsymys ja joustamattomuus voivat olla merkkejä siitä, että nuori tarvitsee tukea.

Jos huoli herää, siihen kannattaa reagoida mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään. Useimmat syömishäiriöistä kärsivät nuoret hyötyvät varhaisesta avusta, ja toipuminen on mahdollista.

Mediferrossa arvioimme ja hoidamme syömishäiriöitä kokonaisvaltaisesti huomioiden sekä fyysisen voinnin, ravitsemuksen että syömishäiriön taustalla vaikuttavat psykologiset tekijät. Tavoitteena ei ole vain oireiden vähentäminen vaan nuoren elämän, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin palautuminen.