Sosiaalinen ahdistus nuorilla

Kaikki sosiaalisesti ahdistuneet nuoret eivät näytä samalta

Moni yhdistää sosiaalisen ahdistuksen nuoreen, joka välttelee ihmisiä, punastuu helposti tai ei uskalla puhua ryhmässä.

Osa nuorista on juuri tällaisia.

Toinen ryhmä jää usein kokonaan huomaamatta.

He ovat nuoria, jotka näyttävät ulospäin pärjääviltä, rauhallisilta ja tunnollisilta. He yrittävät välttää virheitä, tekevät parhaansa ja pitävät omat vaikeutensa omana tietonaan.

RO-DKT:ssa tätä kutsutaan ylikontrolliksi.

Nuoren ahdistus ei näy ulospäin kaaoksena vaan liiallisena hallintana.

Kun pärjääminen peittää hädän

Moni ylikontrolliin taipuvainen nuori on mestari näyttämään, että kaikki on hyvin.

Kun joku kysyy kuulumisia, vastaus on:

”Ihan hyvin.”

Vaikka sisällä tapahtuisi paljon muutakin.

Nuori ei välttämättä halua huolestuttaa vanhempiaan. Hän ei halua olla vaivaksi eikä näyttää epävarmuuttaan.

Siksi sosiaalinen ahdistus voi jatkua pitkään ilman, että kukaan huomaa tilanteen vakavuutta.

Moni vanhempi kertoo jälkikäteen yllättyneensä täysin siitä, kuinka kuormittunut nuori todellisuudessa oli.

Miksi sosiaaliset tilanteet kuormittavat?

Ylikontrolliin taipuvainen nuori tarkkailee samanaikaisesti sekä itseään että muita ihmisiä.

Hän saattaa miettiä:

• Mitä muut ajattelevat minusta?
• Sanoinhan varmasti oikeita asioita?
• Vaikutinko oudolta?
• Näkevätkö muut jännitykseni?
• Teinkö virheen?

Tämä jatkuva kaksoistarkkailu kuluttaa valtavasti energiaa.

Moni nuori ei väsy oppitunteihin.

Hän väsyy jatkuvaan valppauteen.

Kaikkein vaikeinta eivät välttämättä ole oppitunnit

Moni aikuinen ajattelee koulun kuormittavan oppituntien, kokeiden ja läksyjen vuoksi.

Monelle sosiaalisesti ahdistuneelle nuorelle vaikeimpia ovat kuitenkin tilanteet, joissa ei ole selkeitä sääntöjä tai rooleja.

• välitunnit
• ruokailut
• ryhmätyöt
• luokkaretket
• juhlat
• vapaamuotoinen yhdessäolo

Kun tilanteessa ei ole käsikirjoitusta, hermosto joutuu jatkuvasti arvioimaan mitä pitäisi tehdä, sanoa tai näyttää.

Juuri tämä ennakoimattomuus kuormittaa ylikontrolloitua hermostoa.

Turvakäyttäytyminen ylläpitää ahdistusta

Sosiaalinen ahdistus ei pysy yllä vain ajatusten vuoksi.

Moni nuori käyttää erilaisia turvakäyttäytymisen keinoja selviytyäkseen tilanteista.

Esimerkiksi:

• katsekontaktin välttely
• hiljaisuus
• omien mielipiteiden piilottaminen
• etukäteen harjoitellut vastaukset
• jatkuva muiden miellyttäminen
• yritys näyttää mahdollisimman normaalilta

Hetkellisesti nämä helpottavat oloa.

Pitkällä aikavälillä ne estävät nuorta huomaamasta, että tilanteet voisivat mennä hyvin myös ilman jatkuvaa suojautumista.

→ Lue lisää turvakäyttäytymisestä

Sosiaalisen ahdistuksen ytimessä voi olla emotionaalinen yksinäisyys

Nuorella voi olla ympärillään muita ihmisiä.

Ystäviä. Perhe. Luokkakavereita.

Silti hän voi kokea olevansa täysin yksin.

RO-DKT:n näkökulmasta yksi sosiaalisen ahdistuksen suurimmista ongelmista on emotionaalinen yksinäisyys – kokemus siitä, ettei tule aidosti nähdyksi tai ymmärretyksi.

Mitä enemmän nuori suojaa itseään, sitä vaikeammaksi muiden on nähdä mitä hänen sisällään todella tapahtuu.

→ Lue lisää emotionaalisesta yksinäisyydestä

Voisiko nuoren sosiaalisen ahdistuksen taustalla olla ylikontrolli?

Monet sosiaalisesti ahdistuneet nuoret eivät kärsi liian vähäisestä itsehillinnästä vaan liiallisesta itsehillinnästä.

He yrittävät jatkuvasti tehdä asiat oikein, välttää virheitä ja pitää ahdistuksensa piilossa.

Miten nuorta voidaan auttaa?

Sosiaalisen ahdistuksen hoidossa tavoitteena ei ole tehdä nuoresta entistä tehokkaampaa suorittajaa.

Tavoitteena on lisätä:

• turvallisuuden tunnetta
• joustavuutta
• aitoja ihmissuhteita
• haavoittuvuuden näyttämistä
• itseluottamusta ilman täydellisyyden vaatimusta

RO-DKT opettaa nuorta vähitellen luopumaan suojakilvistään, rakentamaan turvallista yhteyttä muihin ihmisiin sekä sietämään epävarmuutta ilman jatkuvaa itsensä kontrollointia.