Miten syömishäiriö vaikuttaa elämän merkityksellisyyteen?

Syömishäiriö ei välttämättä muuta vain suhdetta ruokaan. Se voi vähitellen muuttaa myös sitä, mikä elämässä tuntuu tärkeältä, merkitykselliseltä ja palkitsevalta.

Moni toipunut kuvaa jälkeenpäin huomaavansa, että sairaus ei vienyt ainoastaan vapautta syödä. Se kavensi myös ihmissuhteita, kiinnostuksen kohteita, spontaaniutta ja kykyä nauttia tavallisista hetkistä. Kun suuri osa ajasta ja energiasta kuluu ruokaan, painoon tai kontrolliin liittyvien ajatusten ympärillä, muu elämä voi jäädä taka-alalle.

Toipuminen ei siksi ole pelkästään oireiden vähenemistä. Monelle se tarkoittaa myös yhteyden löytämistä takaisin siihen, mikä elämässä tuntuu merkitykselliseltä.

Miten syömishäiriö voi kaventaa elämää?

Syömishäiriö harvoin kaventaa elämää kerralla.

Usein muutos tapahtuu vähitellen.

Aluksi vältetään yhtä ruokaa.

Sitten yhtä ravintolaa.

Sitten yhtä juhlaa.

Lopulta yhä useampi asia alkaa tuntua liian vaikealta, ahdistavalta tai hallitsemattomalta.

Kun suuri osa päivästä kuluu syömiseen, liikuntaan, painoon tai kehon tarkkailuun liittyvien ajatusten parissa, muille asioille jää vähemmän tilaa.

Sosiaaliset tilanteet voivat alkaa tuntua uhkaavilta.

Ystävien tapaaminen vähenee.

Harrastukset jäävät.

Tulevaisuuden suunnittelu tuntuu etäiseltä.

Elämä alkaa rakentua oireiden ympärille.

Esimerkki: maailma muuttuu huomaamatta pienemmäksi

Kuvitellaan nuori, joka aiemmin vietti aikaa ystävien kanssa, harrasti aktiivisesti ja suunnitteli tulevaisuuttaan.

Syömishäiriön edetessä yhä suurempi osa päivästä alkaa kulua:

  • ruoan ajattelemiseen
  • liikunnan suunnitteluun
  • kalorien laskemiseen
  • painon tarkkailuun
  • sääntöjen noudattamiseen

Vähitellen elämä ei enää rakennu kiinnostuksen kohteiden ympärille vaan oireiden ympärille.

Moni kuvaa jälkeenpäin hämmästyneensä sitä, kuinka paljon elämä oli kaventunut jo ennen kuin huomasi sitä itse.

Emotionaalinen yksinäisyys ja yhteyden puute syömishäiriössä

Yksi syömishäiriöiden vähemmän puhutuista seurauksista on emotionaalinen yksinäisyys.

Emotionaalinen yksinäisyys ei tarkoita pelkästään sitä, että ihminen olisi yksin.

Se tarkoittaa kokemusta siitä, ettei tule aidosti nähdyksi, ymmärretyksi tai kohdatuksi.

Moni syömishäiriötä sairastava haluaisi yhteyttä toisiin ihmisiin mutta kokee samalla vaikeaksi näyttää omaa haavoittuvuuttaan.

Tunteita voidaan peittää:

  • pärjäämisellä
  • tunnollisuudella
  • vetäytymisellä
  • kontrollilla

Tällöin ulospäin näkyy usein hyvin vähän siitä, mitä sisäisesti tapahtuu.

Muiden ihmisten voi olla vaikea ymmärtää tilanteen vakavuutta tai sitä, kuinka yksinäiseksi ihminen itsensä kokee.

Miten ylikontrolli voi kaventaa elämää?

RO-DKT:n näkökulmasta monien syömishäiriöiden taustalla voi olla ylikontrollia.

Ylikontrolliin liittyy usein:

  • tunnollisuutta
  • vastuullisuutta
  • vahvaa itsehillintää
  • perfektionismia
  • virheiden välttämistä
  • vaikeutta pyytää apua

Nämä piirteet ovat usein vahvuuksia.

Vaikeuksia syntyy silloin, kun kontrolli alkaa hallita elämää.

Ylikontrolli voi saada ihmisen välttämään:

  • uusia tilanteita
  • epävarmuutta
  • spontaaniutta
  • sosiaalisia riskejä
  • keskeneräisyyttä

Elämästä voi tulla turvallisempaa.

Samalla siitä voi tulla myös kapeampaa.

Juuri tästä syystä monet ihmiset kuvaavat syömishäiriötä tilana, jossa elämä tuntui pienemmältä kuin ennen.

Miten merkityksellisyys alkaa palautua syömishäiriöstä toipumisen aikana?

Toipuminen ei yleensä ala suurista oivalluksista.

Usein se alkaa pienistä hetkistä.

Ystävän tapaamisesta.

Yhdestä rennosta kahvihetkestä.

Harrastukseen palaamisesta.

Mahdollisuudesta tehdä jotakin ilman jatkuvaa laskemista tai suunnittelua.

Tällaiset hetket voivat tuntua vaatimattomilta.

Silti juuri niissä elämä alkaa vähitellen laajentua uudelleen.

Moni huomaa jossain vaiheessa ajattelevansa ruokaa vähemmän ja elämää enemmän.

Joustavuuden vähittäinen lisääntyminen

Toipumiseen liittyy usein psykologisen joustavuuden vahvistuminen.

Joustavuus ei tarkoita hallinnan menettämistä.

Se tarkoittaa kykyä toimia eri tavoin eri tilanteissa.

Joustavuus voi näkyä esimerkiksi siinä, että:

  • suunnitelmia pystyy muuttamaan
  • ruokailu ei vaadi täydellistä ennakointia
  • virheitä pystyy hyväksymään
  • kaikkea ei tarvitse tehdä täydellisesti

Nämä muutokset voivat tuntua pieniltä.

Käytännössä ne avaavat usein tilaa paljon laajemmalle elämälle.

Yhteyden palautuminen muihin ihmisiin

Moni toipuva huomaa, että ihmisten seura alkaa jälleen tuntua kiinnostavalta.

Aiemmin energian vei selviytyminen.

Nyt sitä vapautuu yhteyden rakentamiseen.

Yhteyden palautuminen ei tarkoita vain sosiaalisten tilanteiden lisääntymistä.

Usein kyse on syvemmästä kokemuksesta:

”Minut nähdään.”

”Minut ymmärretään.”

”Minun ei tarvitse selvitä yksin.”

Juuri tällaiset kokemukset vähentävät emotionaalista yksinäisyyttä ja vahvistavat merkityksellisyyden tunnetta.

Miksi arvot ovat tärkeitä syömishäiriöstä toipumisessa?

Arvot kuvaavat sitä, mikä ihmiselle on aidosti tärkeää.

Ne eivät ole tavoitteita, jotka saavutetaan.

Ne ovat suunta, johon kuljetaan.

Syömishäiriön aikana yhteys omiin arvoihin voi hämärtyä.

Silloin elämä alkaa rakentua oireiden ympärille.

Toipumisessa huomio voidaan vähitellen palauttaa kysymyksiin kuten:

  • Millainen ihminen haluan olla?
  • Mitkä ihmissuhteet ovat minulle tärkeitä?
  • Mitä haluan elämässäni rakentaa?
  • Mitä kohti haluan kulkea?

Nämä kysymykset voivat auttaa rakentamaan elämää, joka tuntuu omalta eikä vain sairauden määrittämältä.

Miten arvot näkyvät arjen valinnoissa?

Arvojen mukainen elämä ei tarkoita täydellisyyttä.

Usein se näkyy pienissä valinnoissa.

Esimerkiksi:

  • ystävän tapaaminen, vaikka ahdistaa
  • harrastukseen lähteminen, vaikka ei huvita
  • yhteisen aterian jakaminen läheisten kanssa
  • avun pyytäminen silloin, kun sitä tarvitsee

Arvot eivät poista vaikeita tunteita.

Ne auttavat valitsemaan suunnan myös silloin, kun vaikeita tunteita on läsnä.

Voiko merkityksellisyys palautua?

Monien ihmisten kohdalla kyllä.

Usein juuri tämä on yksi toipumisen tärkeimmistä kokemuksista.

Elämä alkaa jälleen sisältää asioita, jotka eivät liity ruokaan, painoon tai kontrolliin.

Tilalle voi tulla:

  • läheisyyttä
  • uteliaisuutta
  • iloa
  • tarkoituksen tunnetta
  • uusia mahdollisuuksia

Toipuminen ei tarkoita pelkästään oireiden vähenemistä.

Se tarkoittaa usein myös elämän laajenemista uudelleen.

Usein kysytyt kysymykset

Voiko syömishäiriö saada elämän tuntumaan merkityksettömältä?

Kyllä. Kun suuri osa ajasta ja energiasta kuluu oireiden ylläpitämiseen, muut elämänalueet voivat jäädä taka-alalle ja elämä alkaa tuntua kapeammalta.

Mitä tarkoittaa emotionaalinen yksinäisyys?

Emotionaalinen yksinäisyys tarkoittaa kokemusta siitä, ettei tule aidosti nähdyksi, ymmärretyksi tai kohdatuksi, vaikka ympärillä olisi muitakin ihmisiä.

Voiko merkityksellisyyden tunne palautua toipumisen aikana?

Monilla ihmisillä kyllä. Toipumisen myötä tilaa vapautuu jälleen ihmissuhteille, kiinnostuksen kohteille, opiskelulle, työlle ja muille tärkeille asioille.

Miten arvot liittyvät syömishäiriöstä toipumiseen?

Arvot auttavat suuntaamaan elämää kohti sitä, mikä ihmiselle on aidosti tärkeää. Ne voivat tarjota suunnan myös silloin, kun motivaatio vaihtelee.

Yhteenveto

Syömishäiriö ei vaikuta vain syömiseen.

Se voi vähitellen kaventaa ihmissuhteita, kiinnostuksen kohteita, spontaaniutta ja kokemusta siitä, mikä elämässä on merkityksellistä.

Moni huomaa jälkikäteen, että sairaus vei tilaa paljon useammalta elämänalueelta kuin aluksi ymmärsi.

Toipuminen ei siksi ole vain oireiden vähenemistä.

Se on myös yhteyden palautumista:

  • omiin arvoihin
  • muihin ihmisiin
  • kiinnostuksen kohteisiin
  • tulevaisuuteen

Ja ehkä lopulta ennen kaikkea siihen kokemukseen, että elämässä on jotakin enemmän kuin selviytyminen.

Scroll to Top