Miksi täydellinen kontrolli voi olla este onnellisuudelle? 5 yllättävää oppia RO-DKT:sta

Kuvittele olevasi ystävien kanssa illallisella.

Keskustelu soljuu. Naurat oikeissa kohdissa. Osallistut keskusteluun. Käyttäydyt kohteliaasti ja asiallisesti.

Kukaan ei huomaa mitään poikkeavaa.

Silti tunnet olevasi irrallaan muista.

Ikään kuin katselisit tilannetta lasin läpi.

Näet muiden liittyvän luontevasti toisiinsa. Näet heidän rentoutuvan, nauravan ja jakavan jotain sellaista, johon itse et täysin pääse käsiksi.

Et siksi, etteikö ympärilläsi olisi ihmisiä.

Vaan siksi, että jokin sisälläsi estää sinua tulemasta aidosti näkyväksi.

Moni ylikontrolliin taipuvainen ihminen tunnistaa tämän kokemuksen.

Ulospäin elämä voi näyttää onnistuneelta. Työ sujuu. Vastuut hoituvat. Talous on kunnossa. Ihmiset pitävät sinua luotettavana, tunnollisena ja vahvana.

Silti jokin tuntuu puuttuvan.

RO-DKT eli radikaalisti avoin dialektinen käyttäytymisterapia on kehitetty juuri tämän ilmiön ymmärtämiseen.

Sen keskeinen oivallus on yllättävä:

Psykologisen kärsimyksen taustalla ei aina ole liian vähäinen itsehillintä. Joskus ongelmana voi olla myös liiallinen kontrolli.

Ja paradoksaalisesti juuri ominaisuudet, jotka auttavat ihmistä menestymään, voivat samalla estää häntä kokemasta läheisyyttä, iloa ja aitoa yhteyttä toisiin ihmisiin.

1. Kärsimys ei synny vain tunteista vaan siitä, että kukaan ei näe niitä

Moni ajattelee, että hyvinvointi rakentuu ennen kaikkea omien tunteiden tunnistamisesta.

RO-DKT tuo tähän toisen näkökulman.

Ihmisen hyvinvointi ei riipu ainoastaan siitä, mitä hänen sisällään tapahtuu.

Se riippuu myös siitä, mitä muut ihmiset voivat nähdä.

Ihminen on biologisesti rakentunut yhteyttä varten.

Me emme tarvitse pelkästään turvallisuutta.

Tarvitsemme myös kokemuksen siitä, että:

  • joku näkee meidät
  • joku ymmärtää meitä
  • kuulumme joukkoon
  • olemme merkityksellisiä toisille ihmisille

Moni ylikontrolloitunut ihminen piilottaa todelliset tunteensa.

Ei siksi, että hän haluaisi valehdella.

Vaan siksi, että haavoittuvuuden näyttäminen tuntuu vaaralliselta.

Kun tunteet pysyvät piilossa, ympäristö saa kuitenkin helposti väärän viestin:

”En tarvitse apua.”

”Minulla on kaikki hyvin.”

”Pärjään yksin.”

Todellisuudessa ihminen voi kaivata yhteyttä enemmän kuin mitään muuta.

2. Ylikontrolli näyttää usein vahvuudelta eikä ongelmalta

Juuri tämä tekee ylikontrollista niin vaikeasti tunnistettavan.

Masennus näkyy usein kärsimyksenä.

Paniikkihäiriö näkyy voimakkaana ahdistuksena.

Ylikontrolli näyttää usein menestykseltä.

Ylikontrolloitu ihminen on usein:

  • tunnollinen
  • luotettava
  • ahkera
  • vastuullinen
  • pitkäjänteinen
  • moraalinen
  • itsekurinen

Nämä ovat ominaisuuksia, joita yhteiskunta arvostaa.

Niistä palkitaan työelämässä, opinnoissa ja monissa ihmissuhteissa.

Juuri siksi ongelma voi jäädä huomaamatta.

Harva kysyy, mitä kaikkea ihminen joutuu uhraamaan säilyttääkseen täydellisen kontrollin.

Usein menetettyjen asioiden listalla ovat:

  • spontaanius
  • rentous
  • leikkisyys
  • läheisyys
  • emotionaalinen avoimuus
  • syvät ihmissuhteet

Moni ulospäin menestyvä ihminen kuvaa kokevansa samalla poikkeuksellisen syvää yksinäisyyttä.

3. Suurin este läheisyydelle voi olla salainen ylpeys

Tämä on yksi RO-DKT:n kiinnostavimmista havainnoista.

Moni ylikontrolloitunut ihminen ei ainoastaan pelkää haavoittuvuutta.

Hän voi olla siitä myös tiedostamattaan ylpeä.

Ajatus voi kuulostaa tältä:

”En tarvitse apua.”

”Minä kestän kaiken itse.”

”Minä en valita.”

”Minä pidän itseni kasassa.”

Nämä ajatukset voivat tuntua vahvuudelta.

Kääntöpuolena on kuitenkin se, että ne tekevät yhteyden rakentamisesta vaikeaa.

Jos kukaan ei näe tarpeitasi, kukaan ei myöskään voi vastata niihin.

Jos kukaan ei näe kipuasi, kukaan ei voi auttaa sen kantamisessa.

Paradoksaalisesti juuri itsenäisyydestä voi tulla yksinäisyyden lähde.

Ihminen kaipaa yhteyttä, mutta samaan aikaan hänen identiteettinsä rakentuu ajatukselle, ettei hän tarvitse ketään.

4. Kehosi viestii enemmän kuin sanasi

RO-DKT:ssa puhutaan paljon sosiaalisesta signaloinnista.

Ihmiset eivät reagoi pelkästään siihen, mitä sanomme.

He reagoivat myös siihen, mitä kehomme viestii.

Tiedostamattomasti arvioimme jatkuvasti:

  • ilmeitä
  • katsekontaktia
  • äänenpainoa
  • ryhtiä
  • kehonkieltä
  • kasvojen rentoutta

Moni ylikontrolloitunut ihminen pyrkii näyttämään rauhalliselta ja hallitulta.

Tulos voi kuitenkin joskus olla päinvastainen.

Esimerkiksi jännittynyt, nopea tai kontrolloitu hymy voi viestiä toisille ihmisille etäisyyttä, vaikka tarkoituksena olisi olla ystävällinen.

Ympäristö saattaa tiedostamattaan tulkita:

”Tätä ihmistä on vaikea lähestyä.”

”Jokin tuntuu pidättelevän häntä.”

”En oikein tiedä, mitä hän tuntee.”

Tällöin ongelma ei ole se, mitä ihminen yrittää viestiä.

Ongelma on se, mitä muut lopulta vastaanottavat.

5. Muutos tapahtuu leikkisyyden kautta, ei pakottamalla

Tämä on ehkä koko RO-DKT:n yllättävin opetus.

Moni ylikontrolloitunut ihminen yrittää ratkaista ongelmansa samalla tavalla kuin kaiken muunkin:

  • yrittämällä enemmän
  • analysoimalla enemmän
  • kontrolloimalla enemmän
  • suorittamalla enemmän

RO-DKT ehdottaa lähes päinvastaista lähestymistapaa.

Muutos ei synny lisäämällä kontrollia.

Muutos syntyy lisäämällä joustavuutta.

Leikkisyys on tästä hyvä esimerkki.

Leikkisyys ei tarkoita lapsellisuutta tai vakavien asioiden vähättelyä.

Se on biologinen turvallisuussignaali.

Kun ihminen uskaltaa:

  • nauraa itselleen
  • olla hieman kömpelö
  • näyttää epävarmuutensa
  • olla täydellinen vain omasta mielestään

hän viestii ympäristölle:

”Minun seurassani on turvallista olla.”

Ja samalla hän antaa itselleen luvan olla tavallinen ihminen.

Juuri näissä hetkissä syntyy usein aito yhteys.

Miksi todellinen muutos tapahtuu tärkeimmissä ihmissuhteissa?

Moni harjoittelee avoimuutta tilanteissa, joissa riski on pieni.

Tuntemattoman kanssa kahvilassa.

Kaupan kassalla.

Työkaverin kanssa.

Tämä on hyvä alku.

Todellinen muutos tapahtuu kuitenkin usein siellä, missä on eniten pelissä.

Esimerkiksi:

  • puolison kanssa
  • parhaan ystävän kanssa
  • oman vanhemman kanssa
  • sisaruksen kanssa
  • läheisen kollegan kanssa

Juuri näissä suhteissa hylkäämisen pelko, häpeä ja haavoittuvuus aktivoituvat voimakkaimmin.

Ja juuri näissä suhteissa avoimuus voi muuttaa elämän suunnan.

Miksi täydellinen kontrolli ei tuo pysyvää onnellisuutta?

Ylikontrolli lupaa turvallisuutta.

Ja usein se tarjoaakin sitä hetkellisesti.

Mutta samalla se voi viedä mukanaan asioita, joita ihminen tarvitsee voidakseen hyvin:

  • läheisyyttä
  • spontaaniutta
  • aitoutta
  • yhteisöllisyyttä
  • iloa
  • merkityksellisyyttä

Ihminen ei ole rakentunut pelkästään selviytymään.

Ihminen on rakentunut myös liittymään toisiin ihmisiin.

Täydellinen kontrolli voi antaa tunteen turvasta, mutta usein se tapahtuu yhteyden kustannuksella.

Pitkällä aikavälillä juuri yhteyden puute on yksi suurimmista yksinäisyyden, tyytymättömyyden ja emotionaalisen kärsimyksen lähteistä.

Elämä ei ole tarkoitettu vain selviytymistä varten

Moni ylikontrolloitunut ihminen on käyttänyt vuosia turvallisuuden rakentamiseen.

Virheiden välttämiseen.

Itsensä hallitsemiseen.

Muiden odotusten täyttämiseen.

Mutta ihmiselämän tarkoitus ei ole pelkkä selviytyminen.

Ihminen tarvitsee myös:

  • yhteyttä
  • läheisyyttä
  • leikkisyyttä
  • merkityksellisyyttä
  • yhteenkuuluvuutta

RO-DKT:n ehkä tärkein viesti onkin tämä:

Mielenrauha ei synny täydellisestä kontrollista. Se syntyy siitä, että uskaltaa olla muiden ihmisten nähtävillä myös silloin, kun ei ole täydellinen.

Ehkä kaikkein rohkein asia, jonka voit tänään tehdä, ei ole yrittää kovemmin.

Ehkä rohkein asia on antaa jonkun nähdä se osa sinusta, jota olet yrittänyt piilottaa.

Usein juuri siellä alkaa todellinen yhteys.

Ja juuri yhteys, ei täydellinen kontrolli, on yksi ihmisen perustavanlaatuisimmista tarpeista.

Lue lisää ylikontrollista

Tämä artikkeli käsittelee yhtä ylikontrolliin liittyvää näkökulmaa. Jos haluat ymmärtää paremmin, mitä ylikontrolli tarkoittaa, miten se ilmenee arjessa, ihmissuhteissa ja mielenterveydessä sekä millaisia keinoja sen lieventämiseen on olemassa, tutustu Mediferron ylikontrollioppaaseen.

→ Ylikontrolli – mitä se on ja miten siitä voi vapautua?

Scroll to Top