Millaista tukea ruokailuun voi saada kotona syömishäiriön hoidossa?

Millaista tukea ruokailuun voi saada kotona syömishäiriön hoidossa?

Syömishäiriöstä toipuminen tapahtuu suurelta osin arjessa. Vaikka vastaanotot, terapiakäynnit ja lääkäriseuranta ovat tärkeitä, ratkaisevat hetket tapahtuvat usein ruokapöydän ääressä. Siksi ruokailuun liittyvä tuki on yksi syömishäiriöhoidon keskeisimmistä osista.

Miksi ruokailu on syömishäiriöstä toipuvalle niin vaikeaa?

Moni läheinen ihmettelee, miksi syöminen tuntuu niin vaikealta, vaikka sairastunut tietäisi tarvitsevansa ruokaa.

Syömishäiriössä kyse ei kuitenkaan ole vain ruoasta.

Ruokailuun voi liittyä:

  • voimakasta ahdistusta
  • syyllisyyden tunteita
  • pelkoa painonnoususta
  • pakonomaisia sääntöjä
  • tarvetta hallita syömistä

Siksi ruokailutilanteet voivat tuntua sairastuneesta huomattavasti kuormittavammilta kuin ulkopuolisesta näyttää.

Moni tarvitsee alkuvaiheessa enemmän tukea kuin pelkän kehotuksen syödä.

Mitä ruokailun tuki käytännössä tarkoittaa syömishäiriössä?

Ruokailun tuki tarkoittaa sitä, ettei sairastunut joudu kohtaamaan haastavia ruokailutilanteita yksin.

Tuki voi sisältää esimerkiksi:

  • aterioiden suunnittelua
  • kaupassa käynnin tukea
  • ruoan valmistamista yhdessä
  • läsnäoloa ruokailun aikana
  • tukea aterian jälkeiseen ahdistukseen

Tavoitteena ei ole valvoa tai kontrolloida sairastunutta.

Tavoitteena on auttaa häntä tekemään asioita, jotka sairauden vuoksi tuntuvat sillä hetkellä liian vaikeilta yksin.

Miten syömishäiriötä sairastavan läheinen voi tukea ruokailua kotona?

Monissa syömishäiriöissä läheisillä on keskeinen rooli toipumisen tukemisessa.

Tutkimusnäyttöä on erityisesti perhepohjaisesta hoidosta (FBT), jossa vanhemmat auttavat nuorta ravitsemuskuntoutuksessa.

Käytännössä tuki voi tarkoittaa:

Säännöllisen rytmin ylläpitämistä

Ruokailujen ajoittaminen etukäteen vähentää jatkuvaa neuvottelua syömisestä.

Usein tavoitteena on:

  • aamiainen
  • lounas
  • päivällinen
  • iltapala
  • 2–3 välipalaa

Läsnäoloa ruokailun aikana

Ruokailu sujuu monilla helpommin, kun joku on rauhallisesti läsnä.

Tällöin huomio voidaan pitää yhdessäolossa eikä sairauden herättämissä ajatuksissa.

Ahdistuksen sietämisen tukemista

Moni tarvitsee eniten apua juuri ruokailun jälkeen.

Tällöin hyödyllistä voi olla:

  • keskustelu
  • yhteinen ohjelma
  • kädentaitojen tekeminen
  • lautapeli
  • televisio-ohjelma

Tarkoitus on auttaa kestämään epämukavaa tunnetta ilman syömishäiriökäyttäytymistä.

Milloin ammatillinen ruokailutuki voi olla tarpeen?

Joskus läheisten tuki ei yksin riitä.

Ammatillinen ruokailutuki voi olla hyödyllinen esimerkiksi silloin, kun:

  • syöminen ei onnistu kotona
  • ateriat johtavat jatkuviin ristiriitoihin
  • oireet vaikeutuvat
  • paino jatkaa laskuaan
  • sairastunut tarvitsee päivittäistä tukea

Ammattilainen voi tuoda tilanteeseen rakennetta, turvallisuutta ja käytännön ohjausta.

Mitä jos perhe asuu kaukana hoitopaikasta?

Yksi intensiivisen syömishäiriöhoidon haasteista on välimatka.

Kaikki eivät asu hoitopaikan läheisyydessä.

Joissakin tilanteissa asuminen voidaan järjestää hoitojakson ajaksi niin, että päivittäinen osallistuminen hoitoon onnistuu ilman jatkuvaa matkustamista.

Tämä voi olla erityisen hyödyllistä tilanteissa, joissa tarvitaan:

  • päiväosastohoitoa
  • päivittäisiä ruokailutukia
  • tiivistä seurantaa
  • perheen osallistumista hoitoon

Voiko vanhempi osallistua syömishäiriön hoitoon?

Kyllä.

Erityisesti lasten ja nuorten hoidossa vanhemman osallistuminen on usein erittäin tärkeää.

Monissa tilanteissa vanhempi ei ole vain tukihenkilö.

Hän on aktiivinen osa hoitoa.

Vanhemmille voidaan tarjota:

  • ohjausta ruokailutilanteisiin
  • tietoa syömishäiriöstä
  • tukea jaksamiseen
  • käytännön toimintamalleja vaikeisiin tilanteisiin

Kun vanhemmat saavat tukea omaan rooliinsa, myös nuoren toipuminen yleensä helpottuu.

Ruokailutuki ei ole kontrollia vaan turvallisuutta

Yksi tavallisimmista väärinkäsityksistä on ajatus siitä, että ruokailun tukeminen olisi kontrollointia.

Todellisuudessa tavoitteena on täysin päinvastainen asia.

Syömishäiriö kaventaa vapautta.

Ruokailutuki pyrkii palauttamaan sitä.

Kun sairastunut saa riittävästi ravintoa ja turvallista tukea, hänen kykynsä tehdä omia päätöksiä vahvistuu vähitellen.

Ruokailutuki ei siis ole pysyvä ratkaisu.

Se on väliaikainen silta kohti itsenäistä ja joustavaa suhdetta ruokaan.

Miten Mediferro voi auttaa syömishäiriöstä parantumisessa?

Mediferrossa syömishäiriöiden hoito rakennetaan yksilöllisesti tilanteen mukaan.

Palveluihin kuuluu muun muassa:

  • polikliininen hoito
  • päiväosastohoito
  • etähoito koko Suomeen
  • perheiden ohjaus ja tuki
  • ruokailutilanteiden tukeminen osana hoitoa

Mikäli hoito edellyttää tiiviimpää läsnäoloa Oulussa, asumisjärjestelyjä voidaan suunnitella osaksi hoitokokonaisuutta myös kauempaa tuleville asiakkaille.

Tavoitteena on, että arki, ravitsemuskuntoutus ja psyykkinen hoito tukevat toisiaan mahdollisimman saumattomasti.

Ota yhteyttä saadaksesi lisätietoja palveluista.

Scroll to Top