Milloin läheisen kannattaa hakea apua syömishäiriötilanteessa?

Moni läheinen pohtii pitkään, onko huoli riittävän suuri avun hakemiseen. Todellisuudessa syömishäiriöissä varhainen puuttuminen parantaa ennustetta merkittävästi. Jos huoli on jatkuvaa, se on usein jo riittävä syy hakea arviota tilanteesta.

Mistä tunnistaa syömishäiriön varhaiset merkit?

Syömishäiriöt alkavat harvoin yhdessä yössä.

Usein ensimmäiset merkit näkyvät käyttäytymisessä, ajattelussa tai sosiaalisessa elämässä jo ennen merkittäviä fyysisiä muutoksia.

Mahdollisia varoitusmerkkejä ovat esimerkiksi:

  • aterioiden väliin jättäminen
  • ruokien voimakas rajaaminen
  • jäykät ruokailusäännöt
  • jatkuva kiinnostus kaloreihin, painoon tai kehon muotoon
  • pakonomainen liikunta
  • sosiaalisten tilanteiden välttäminen
  • vetäytyminen ystävistä ja harrastuksista
  • lisääntynyt ärtyneisyys tai ahdistuneisuus
  • vaikeus joustaa suunnitelmissa

Yksittäinen oire ei vielä tarkoita syömishäiriötä.

Useiden oireiden samanaikainen esiintyminen kannattaa kuitenkin ottaa vakavasti.

Milloin huoli on riittävän suuri avun hakemiseen?

Moni läheinen odottaa liian pitkään.

Tyypillisiä ajatuksia ovat:

  • ”Ehkä tämä menee ohi.”
  • ”Ehkä kyse on vain terveellisestä elämäntavasta.”
  • ”Ehkä olen vain ylihuolestunut.”

Todellisuudessa jatkuva huoli itsessään on tärkeä signaali.

Apua kannattaa hakea erityisesti silloin, kun:

  • syömiseen liittyvät vaikeudet jatkuvat viikkoja tai kuukausia
  • ruokailut aiheuttavat jatkuvia ristiriitoja
  • läheisen toimintakyky heikkenee
  • koulu tai työ alkaa kärsiä
  • sosiaalinen elämä kaventuu
  • oireet näyttävät voimistuvan

Arvioon hakeutuminen ei tarkoita sitä, että diagnoosi olisi jo varmistunut.

Se tarkoittaa sitä, että tilanne otetaan vakavasti riittävän ajoissa.

Fyysiset varoitusmerkit, jotka vaativat nopeaa reagointia

Syömishäiriö voi aiheuttaa vakavia fyysisiä seurauksia jo ennen kuin henkilö näyttää ulospäin erityisen sairaalta.

Huolestuttavia merkkejä ovat esimerkiksi:

  • nopea painonlasku
  • toistuva oksentaminen
  • laksatiivien tai nesteenpoistolääkkeiden käyttö
  • huimaus
  • pyörtyminen
  • jatkuva palelu
  • voimakas väsymys
  • sydämentykytykset
  • kuukautisten poisjääminen
  • selvä lihaskunnon heikkeneminen

Jos tällaisia oireita esiintyy, lääkärin arvio on tärkeä.

Psyykkiset varoitusmerkit

Syömishäiriö näkyy usein myös mielialassa ja ajattelussa.

Erityistä huolta herättävät:

  • voimakas ahdistus ruokailutilanteissa
  • pakonomainen liikunta
  • lisääntyvä eristäytyminen
  • voimakas syyllisyys syömisestä
  • toivottomuus
  • itsetuhoiset ajatukset

Jos läheinen puhuu kuolemasta, itsetuhoisuudesta tai elämä tuntuu hänestä merkityksettömältä, tilanteeseen tulee hakea välitöntä ammatillista apua.

Miten ottaa huoli puheeksi?

Yksi läheisten vaikeimmista kysymyksistä on:

”Miten voin puhua tästä ilman että toinen suuttuu?”

Täydellistä tapaa ei ole.

Yleensä auttaa, että keskustelu perustuu havaintoihin eikä oletuksiin.

Voit esimerkiksi sanoa:

  • ”Olen huomannut, että syöminen näyttää olevan sinulle vaikeaa.”
  • ”Olen huolissani siitä, miten voit.”
  • ”Olen huomannut, että olet vetäytynyt aiemmin tärkeistä asioista.”

Sen sijaan kannattaa välttää:

  • painon kommentointia
  • ulkonäön arvioimista
  • syyttelyä
  • väittelyä siitä, onko ongelmaa olemassa

Syömishäiriöön liittyy usein häpeää. Siksi rauhallinen ja myötätuntoinen lähestyminen toimii yleensä paremmin kuin painostaminen.

Mitä jos läheinen kieltää ongelman?

Tämä on hyvin tavallista.

Moni syömishäiriötä sairastava ei itse tunnista tilanteensa vakavuutta tai kokee muutoksen pelottavana.

Kieltäminen ei kuitenkaan tarkoita, ettei ongelmaa olisi.

Jos huoli jatkuu:

  • pidä keskusteluyhteys avoimena
  • jatka huolen sanoittamista rauhallisesti
  • hae tarvittaessa neuvoa myös itsellesi
  • ota yhteyttä ammattilaiseen, vaikka läheinen ei olisi vielä valmis

Läheisen ei tarvitse odottaa täydellistä motivaatiota ennen avun hakemista.

Mistä apua saa Suomessa?

Syömishäiriöepäilyssä ensimmäinen yhteydenottopaikka voi olla:

  • terveyskeskus tai hyvinvointiasema
  • kouluterveydenhuolto
  • opiskeluterveydenhuolto
  • YTHS
  • työterveyshuolto

Tarvittaessa henkilö voidaan ohjata erikoissairaanhoitoon.

Myös yksityiset syömishäiriöihin erikoistuneet palvelut voivat tarjota nopeamman arvion tilanteesta.

Milloin on kyse hätätilanteesta?

Soita 112 tai hakeudu päivystykseen välittömästi, jos läheisellä on:

  • tajunnanhäiriö
  • pyörtyminen
  • voimakas sekavuus
  • rintakipu
  • hengitysvaikeuksia
  • vakavia rytmihäiriöoireita
  • veristä oksentelua
  • akuutti itsetuhoisuus

Näissä tilanteissa odottaminen ei ole turvallista.

Et tarvitse varmuutta hakeaksesi apua

Yksi syömishäiriöiden suurimmista haasteista on se, että läheiset odottavat usein liian pitkään.

He odottavat varmuutta.

Todellisuudessa varmuutta ei yleensä ole saatavilla.

Useimmiten tärkeä kysymys ei ole:

”Onko tämä varmasti syömishäiriö?”

Vaan:

”Tarvitseeko tämä ihminen enemmän tukea kuin hän tällä hetkellä saa?”

Jos vastaus on kyllä, avun hakeminen on oikea ratkaisu.

Scroll to Top