Miten tunnistaa anoreksia läheisellä?
Anoreksian tunnistaminen läheisellä voi olla vaikeaa, sillä sairaus pyritään usein salaamaan. Monet sairastuneet näyttävät ulospäin pärjääviltä, tunnollisilta ja hyvinvoivilta vielä siinäkin vaiheessa, kun sairaus vaikuttaa merkittävästi fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen.
Anoreksia ei näy pelkästään painossa. Muutoksia voi ilmetä ruokailussa, liikunnassa, mielialassa, ihmissuhteissa ja päivittäisessä toimintakyvyssä jo ennen huomattavaa laihtumista.
Varhainen tunnistaminen on tärkeää, sillä mitä nopeammin hoito käynnistyy, sitä paremmat mahdollisuudet toipumiseen yleensä ovat.
Mitkä ovat anoreksian varhaiset varoitusmerkit?
Anoreksian ensimmäiset merkit näkyvät usein ruokailukäyttäytymisessä ja arjen rutiineissa.
Läheinen voi esimerkiksi:
- jättää aterioita väliin
- pienentää annoskokoja jatkuvasti
- alkaa välttää aiemmin tavallisesti syömiään ruokia
- puhua paljon kaloreista, terveellisyydestä tai painosta
- laskea pakonomaisesti energiamääriä
- kehittää tarkkoja sääntöjä syömiseen
Moni sairastunut alkaa myös vältellä yhteisiä ruokailuja.
Tyypillisiä selityksiä voivat olla:
- ”Söin jo.”
- ”En ole nälkäinen.”
- ”Syön myöhemmin.”
- ”Yritän vain syödä terveellisemmin.”
Ruokavalio voi vähitellen kaventua hyvin rajoittuneeksi ilman, että ympärillä olevat ihmiset aluksi ymmärtävät tilanteen vakavuutta.
Huolestuttavaa on erityisesti se, jos ruokavalioon liittyvät säännöt lisääntyvät jatkuvasti ja alkavat rajoittaa tavallista elämää.
Miten anoreksia vaikuttaa käyttäytymiseen ja mielialaan?
Anoreksia vaikuttaa paljon muuhunkin kuin syömiseen.
Aliravitsemus vaikuttaa aivojen toimintaan ja voi muuttaa käyttäytymistä merkittävästi.
Läheinen voi muuttua esimerkiksi:
- ärtyneemmäksi
- ahdistuneemmaksi
- vetäytyvämmäksi
- joustamattomammaksi
- aiempaa kontrolloivammaksi
Moni alkaa vetäytyä ystävistä, harrastuksista ja perheen yhteisestä tekemisestä.
Ajattelu voi muuttua aiempaa mustavalkoisemmaksi. Ruoka, liikunta ja paino alkavat viedä yhä enemmän aikaa ja energiaa.
Anoreksiaan liittyy usein myös perfektionismia ja voimakasta itsekriittisyyttä. Osa sairastuneista kokee syömisen kontrolloimisen keinona hallita ahdistusta, epävarmuutta tai muuta kuormitusta.
Monilla anoreksiaa sairastavilla esiintyy lisäksi korostunutta ylikontrollia. Tämä voi näkyä liiallisena tunnollisuutena, vaikeutena rentoutua, tunneilmaisun niukkuutena ja taipumuksena selviytyä yksin ilman avun pyytämistä.
Miksi anoreksiaa sairastava ei usein itse tunnista sairauttaan?
Yksi anoreksian haastavimmista piirteistä on sairaudentunnon puute eli anosognosia.
Sairastunut ei välttämättä koe olevansa sairas, vaikka läheiset näkisivät tilanteen vakavuuden selvästi.
Henkilö voi esimerkiksi:
- vähätellä oireitaan
- pitää laihtumista onnistumisena
- ajatella syövänsä riittävästi
- vastustaa hoitoon hakeutumista
- kokea muiden olevan turhan huolissaan
Tämän vuoksi läheiset joutuvat usein tilanteeseen, jossa heidän huolensa on paljon suurempi kuin sairastuneen oma huoli.
Sairaudentunnon puute ei tarkoita itsepäisyyttä tai haluttomuutta parantua, vaan se on osa sairautta.
Mitkä fyysiset muutokset voivat viitata anoreksiaan?
Painon lasku on tunnetuin anoreksian merkki, mutta se ei ole ainoa.
Huomiota kannattaa kiinnittää myös:
- jatkuvaan palelemiseen
- poikkeukselliseen väsymykseen
- huimaukseen
- pyörtymisiin
- heikkouteen
- hiusten lähtöön
- ihon kuivumiseen
- keskittymisvaikeuksiin
- kuukautisten poisjäämiseen
On tärkeää ymmärtää, että vakava syömishäiriö voi esiintyä myös normaalipainoisella ihmisellä.
Epätyypillinen anoreksia voi aiheuttaa samanlaisia aliravitsemuksen seurauksia kuin klassinen anoreksia, vaikka henkilön paino olisi edelleen normaalialueella.
Tämän vuoksi huolta ei pidä arvioida pelkästään painon perusteella.
Milloin ja miten ottaa huoli puheeksi läheisen kanssa?
Huoli kannattaa ottaa puheeksi mahdollisimman varhain.
Keskustelulle on hyvä valita rauhallinen hetki, jolloin aikaa on riittävästi eikä ympärillä ole häiriötekijöitä.
Usein on hyödyllisempää puhua huomatusta muutoksesta ja hyvinvoinnista kuin painosta.
Esimerkiksi:
”Olen huomannut, että ruokailu näyttää aiheuttavan sinulle paljon stressiä.”
tai
”Olen ollut huolissani siitä, miten väsynyt olet viime aikoina ollut.”
Keskustelussa kannattaa:
- käyttää minä-viestejä
- välttää syyttelyä
- kuunnella enemmän kuin väitellä
- osoittaa kiinnostusta ja huolta
Sen sijaan kannattaa välttää:
- ulkonäön kommentointia
- painosta väittelemistä
- syyllistämistä
- pakottamista
On hyvä varautua siihen, että sairastunut saattaa aluksi kieltää ongelman.
Mistä saada apua anoreksiaa sairastavalle läheiselle?
Anoreksia vaatii usein ammatillista hoitoa.
Ensimmäinen yhteydenottopaikka voi olla:
- terveyskeskus
- opiskelijaterveydenhuolto
- työterveyshuolto
- kouluterveydenhuolto
Hoito suunnitellaan yksilöllisesti oireiden vaikeusasteen mukaan.
Hoitoon voi kuulua esimerkiksi:
- lääkärin seurantaa
- ravitsemuskuntoutusta
- psykoterapiaa
- perhetyötä
- päiväosastohoitoa
- osastohoitoa
Jos oirekuvaan liittyy voimakasta ylikontrollia, perfektionismia, tunneilmaisun niukkuutta ja sosiaalista vetäytymistä, yksi mahdollinen hoitomuoto on RO-DKT (Radikaalisti avoin dialektinen käyttäytymisterapia).
Läheisillä on tärkeä rooli toipumisessa, mutta heidän ei tarvitse kantaa vastuuta tilanteesta yksin. Myös läheiset hyötyvät usein tiedosta, ohjauksesta ja vertaistuesta.
Varhainen puuttuminen kannattaa
Anoreksia on vakava mutta hoidettavissa oleva sairaus.
Huolen heräämistä ei tarvitse odottaa siihen asti, että laihtuminen on huomattavaa tai toimintakyky romahtaa.
Jo muutokset ruokailussa, liikunnassa, mielialassa, ihmissuhteissa tai käyttäytymisessä voivat olla riittävä syy hakea arviota tilanteesta.
Varhainen tunnistaminen ja hoitoon hakeutuminen parantavat merkittävästi toipumisen ennustetta.
Voit tutustua Mediferron tarjolla oleviin hoitopalveluihin ja tukimuotoihin tai ottaa yhteyttä saadaksesi lisätietoa.
Lue lisää syömishäiriöistä
Tämä artikkeli käsittelee yhtä syömishäiriöihin liittyvää näkökulmaa. Jos haluat saada kokonaiskuvan eri syömishäiriöistä, niiden oireista, varoitusmerkeistä, hoitomahdollisuuksista ja toipumisesta, tutustu Mediferron kattavaan syömishäiriöoppaaseen.