Mitä on ylikontrolli? Miksi ylikontrolli voi näyttää vahvuudelta mutta johtaa yksinäisyyteen

Moni pitää itsehillintää, tunnollisuutta ja vahvaa vastuuntuntoa pelkästään myönteisinä ominaisuuksina.

Ja usein ne ovatkin.

Ylikontrolliin taipuvainen ihminen on usein:

  • tunnollinen
  • luotettava
  • ahkera
  • vastuullinen
  • pitkäjänteinen
  • harkitseva

Hän on usein se ihminen, joka hoitaa asiat loppuun asti, pitää lupauksensa ja kantaa vastuunsa silloinkin, kun muut eivät jaksa.

Juuri siksi ylikontrolli jää helposti tunnistamatta.

Ongelma ei yleensä näy ulospäin.

Sisäisesti tilanne voi kuitenkin näyttää hyvin erilaiselta.

Moni ylikontrolloiva ihminen kuvaa kokevansa:

  • emotionaalista yksinäisyyttä
  • jatkuvaa valppautta
  • vaikeutta rentoutua
  • pelkoa virheiden tekemisestä
  • tunnetta, ettei kukaan tunne häntä aidosti

RO-DKT:ssa (radikaalisti avoin dialektinen käyttäytymisterapia) tätä ilmiötä kutsutaan ylikontrolliksi.

Kyse ei ole siitä, että ihmisessä olisi jotain vialla.

Kyse on siitä, että hyödyllisestä selviytymiskeinosta on tullut niin voimakas, että se alkaa rajoittaa elämää.

Mitä ylikontrolli tarkoittaa?

Ylikontrolli tarkoittaa taipumusta hallita itseään, tunteitaan ja käyttäytymistään hyvin voimakkaasti.

Tyypillisiä ylikontrollin piirteitä ovat:

  • perfektionismi
  • virheiden välttäminen
  • tunteiden pidättäminen
  • vaikeus pyytää apua
  • voimakas tunnollisuus
  • joustamattomuus
  • korkeat vaatimukset itseä kohtaan

Moni ylikontrolloiva ihminen pärjää elämässään hyvin.

Siksi ympäristö harvoin tunnistaa ongelmaa.

Usein ensimmäisenä näkyvä seuraus ei olekaan epäonnistuminen vaan yksinäisyys.

Miksi ylikontrolli johtaa yksinäisyyteen?

Tämä on yksi RO-DKT:n tärkeimmistä havainnoista.

Moni ylikontrolloiva ihminen kaipaa läheisyyttä enemmän kuin mitään muuta.

Silti hän saattaa näyttäytyä muille:

  • etäisenä
  • vakavana
  • kiireisenä
  • hyvin pärjäävänä
  • vaikeasti lähestyttävänä

Tämä tapahtuu usein täysin tiedostamatta.

Muut ihmiset eivät näe sitä, mitä sisällä tapahtuu.

He näkevät vain sen, mitä ulospäin välittyy.

Jos ihminen viestii jatkuvasti:

”Minä pärjään.”

ympäristö alkaa uskoa häntä.

Juuri silloin hän voi tuntea itsensä kaikkein yksinäisimmäksi.

Emotionaalinen yksinäisyys on eri asia kuin yksin oleminen

Yksinäisyys ei aina tarkoita sitä, että ihmisellä olisi vähän ihmissuhteita.

Monella ylikontrolloivalla ihmisellä on:

  • puoliso
  • ystäviä
  • työyhteisö
  • perhe

Silti hän voi kokea syvää yksinäisyyttä.

RO-DKT:ssa tätä kutsutaan emotionaaliseksi yksinäisyydeksi.

Se tarkoittaa tunnetta siitä, ettei kukaan tunne todellista minää.

Ihminen voi olla muiden ympäröimä mutta samalla kokea olevansa näkymätön.

Miksi läheisyys voi tuntua pelottavalta?

Moni ylikontrolloiva ihminen ei pelkää ihmisiä.

Hän pelkää sitä, mitä läheisyys edellyttää.

Läheisyys vaatii:

  • epävarmuutta
  • spontaaniutta
  • keskeneräisyyttä
  • virheiden mahdollisuutta
  • haavoittuvuutta

Juuri nämä ovat asioita, joita ylikontrolloiva mieli yrittää välttää.

Jos turvallisuus on rakentunut täydellisyyden, suoriutumisen tai vahvuuden varaan, voi tuntua hyvin pelottavalta näyttää:

  • tarvitsevuutta
  • epävarmuutta
  • surua
  • pettymystä

Silti juuri nämä kokemukset rakentavat läheisyyttä.

Miten ylikontrolli näkyy ihmissuhteissa?

Ylikontrolli voi näkyä hyvin hienovaraisesti.

Esimerkiksi ihminen voi:

  • välttää avun pyytämistä
  • pitää ongelmat omana tietonaan
  • miettiä tarkasti mitä sanoo
  • pidätellä tunteitaan
  • olla jatkuvasti kohtelias mutta etäinen

Moni kertoo kuulevansa usein:

”Sinusta on vaikea saada otetta.”

”En tiedä mitä oikeasti ajattelet.”

”Vaikutat siltä, ettet tarvitse ketään.”

Tämä voi tuntua erityisen kivuliaalta ihmisestä, joka juuri kaipaisi enemmän yhteyttä.

Kun oma arvo perustuu suoriutumiseen

Monille ylikontrolloiville ihmisille oma arvo rakentuu huomaamatta saavutusten ympärille.

Arvostusta on ehkä saanut erityisesti:

  • hyvistä arvosanoista
  • tunnollisuudesta
  • ahkeruudesta
  • vastuullisuudesta

Vähitellen voi syntyä uskomus:

”Olen arvokas silloin, kun onnistun.”

Tämä johtaa helposti jatkuvaan vertailuun:

  • Kuka pärjää paremmin?
  • Kuka onnistuu enemmän?
  • Kuka saa enemmän arvostusta?

Kun oma arvo riippuu onnistumisesta, muiden menestys voi alkaa tuntua uhkalta.

Ei siksi, että olisi kateellinen ihminen.

Vaan siksi, että oma turvallisuuden tunne on sidottu suoriutumiseen.

Miten ylikontrolli näkyy kehossa?

RO-DKT:ssa korostetaan, että ihmiset reagoivat jatkuvasti toistensa sanattomiin viesteihin.

Muut ihmiset huomaavat esimerkiksi:

  • kasvonilmeet
  • äänenpainot
  • katsekontaktin
  • kehon asennon
  • hengityksen rytmin

Jos hermosto on jatkuvasti varautunut, se näkyy usein myös ulospäin.

Siksi pienetkin muutokset voivat vaikuttaa paljon:

  • lämpimämpi katsekontakti
  • aidompi hymy
  • avoimempi ryhti
  • rennompi ääni

Kyse ei ole näyttelemisestä.

Kyse on siitä, että hermosto alkaa viestiä turvallisuutta.

Miksi konfliktien välttäminen voi lisätä yksinäisyyttä?

Moni ylikontrolloiva ihminen pelkää ristiriitoja.

Siksi hän saattaa:

  • mukautua
  • miellyttää
  • vaieta
  • joustaa liikaa

Tarkoitus on säilyttää yhteys.

Lopputulos voi olla päinvastainen.

Kun ihminen ei uskalla sanoa:

”Olen eri mieltä.”

”Loukkaannuin tästä.”

”Tarvitsen jotain muuta.”

toinen ei pääse koskaan tuntemaan häntä aidosti.

Läheisyys ei synny konfliktien puuttumisesta.

Läheisyys syntyy siitä, että myös erimielisyydet voidaan kohdata turvallisesti.

Mistä tunnistan ylikontrollin?

Ylikontrolli voi olla osa elämääsi, jos:

  • analysoit keskusteluja pitkään jälkikäteen
  • pelkäät virheitä paljon
  • pyydät harvoin apua
  • näytät pärjäävältä mutta tunnet itsesi yksinäiseksi
  • pidätät tunteitasi
  • vältät haavoittuvuutta
  • joustat vaikeasti suunnitelmistasi
  • koet jatkuvaa suorituspainetta

Mitä useampi kohta tuntuu tutulta, sitä hyödyllisempää voi olla tarkastella omaa hyvinvointia ylikontrollin näkökulmasta.

Miten ylikontrollista voi toipua?

RO-DKT:n näkökulmasta tavoitteena ei ole vähentää itsehillintää.

Tavoitteena on lisätä joustavuutta.

Toipuminen voi tarkoittaa esimerkiksi:

  • avun pyytämisen harjoittelua
  • tunteiden näkyvämpää ilmaisemista
  • epätäydellisyyden hyväksymistä
  • sosiaalista avoimuutta
  • epävarmuuden sietämistä

Tarkoitus ei ole luopua vahvuuksista.

Tarkoitus on saada käyttöön myös niitä puolia itsestä, jotka ovat jääneet kontrollin alle.

Kun kontrollista tulee vankila

Kontrolli on tärkeä taito.

Ilman sitä emme saavuttaisi tavoitteita emmekä rakentaisi turvallista elämää.

Ongelma syntyy silloin, kun kontrolli alkaa ohjata kaikkea.

Silloin ihminen alkaa välttää:

  • epävarmuutta
  • virheitä
  • keskeneräisyyttä
  • spontaaniutta
  • läheisyyttä

Ja samalla hän alkaa välttää monia niistä asioista, jotka tekevät elämästä merkityksellistä.

Ehkä tärkein kysymys kuuluu:

Palveleeko kontrollisi vielä sinua vai palveletko sinä kontrolliasi?

Joskus suurin rohkeuden teko ei ole yrittää enemmän.

Joskus suurin rohkeuden teko on uskaltaa hellittää hieman.

Juuri silloin voi syntyä se, mitä moni ylikontrolloiva ihminen kaipaa kaikkein eniten:

aito yhteys toisiin ihmisiin.

Scroll to Top