ARFID
ARFID (Avoidant/Restrictive Food Intake Disorder) eli välttävä ja rajoittava syömishäiriö on syömishäiriö, jossa syöminen tai tiettyjen ruokien välttäminen johtaa ravitsemuksellisiin, fyysisiin tai psyykkisiin haittoihin.
ARFID on syömishäiriö, jossa syömistä rajoittavat esimerkiksi aistiherkkyydet, ruokaan liittyvät pelot tai vähäinen kiinnostus syömiseen. Toisin kuin anoreksiassa, ARFID ei yleensä liity laihuuden tavoitteluun tai painonnousun pelkoon. Häiriötä esiintyy sekä lapsilla että aikuisilla, ja siihen on saatavilla hoitoa.
Mitä ARFID on?
ARFIDissa syöminen on merkittävästi rajoittunutta tavalla, joka vaikuttaa hyvinvointiin, ravitsemukseen tai arjessa selviytymiseen.
Henkilö voi syödä vain hyvin rajallisen määrän ruokia tai vältellä tiettyjä makuja, rakenteita, värejä tai koostumuksia.
ARFID voi esiintyä sekä lapsilla että aikuisilla ja aiheuttaa huomattavaa haittaa terveydelle ja elämänlaadulle.
ARFIDin oireet
Käyttäytyminen
- Hyvin rajallinen ruokavalio
- Useiden ruokien välttäminen
- Uusien ruokien kokeilemisen vaikeus
- Sosiaalisten ruokailutilanteiden välttäminen
- Pitkään jatkuvat syömisvaikeudet
Ajattelu
- Voimakas vastenmielisyys tiettyjä ruokia kohtaan
- Pelko tukehtumisesta tai oksentamisesta
- Huoli ruokien rakenteesta tai koostumuksesta
- Ajatus siitä, ettei tiettyjä ruokia voi syödä
- Voimakas epämukavuus uusia ruokia kohtaan
Mahdolliset seuraukset
- Ravitsemukselliset puutokset
- Painon lasku tai heikko painonnousu
- Uupumus
- Kasvun hidastuminen lapsilla
- Ruokailuun liittyvä sosiaalinen kuormitus
Miten ARFID eroaa muista syömishäiriöistä?
ARFID eroaa anoreksiasta, bulimiasta ja monista muista syömishäiriöistä siinä, että syömisen rajoittaminen ei yleensä johdu painonhallinnasta tai kehonkuvaan liittyvistä huolista.
ARFIDissa syömisen vaikeudet liittyvät tavallisemmin aistiyliherkkyyksiin, ruokaan liittyviin pelkoihin tai vähäiseen kiinnostukseen syömistä kohtaan.
Mikä voi aiheuttaa ARFIDia?
- Aistiyliherkkyydet
- Autismikirjon piirteet
- Tukehtumisen pelko
- Oksentamisen pelko
- Epämiellyttävät ruokailukokemukset
- Voimakkaat inho- tai vastenmielisyysreaktiot
ARFID ei ole tahallista nirsoilua tai kiinnostuksen puutetta, vaan kyseessä voi olla merkittävästi toimintakykyä heikentävä syömishäiriö.
ARFID lapsella
ARFID alkaa usein lapsuudessa, mutta sitä ei aina tunnisteta syömishäiriöksi. Lapsi voi syödä vain hyvin rajallista määrää ruokia, vältellä tiettyjä rakenteita tai kieltäytyä kokonaisista ruokaryhmistä.
Vanhempia voi huolestuttaa esimerkiksi se, että lapsi syö vain muutamia turvalliseksi kokemiaan ruokia tai että ruokavalio kaventuu jatkuvasti. Joissakin tilanteissa lapsen kasvu, painonkehitys tai ravitsemustila voivat vaarantua.
Apua kannattaa hakea erityisesti silloin, jos syömisvaikeudet vaikuttavat lapsen kasvuun, koulunkäyntiin, sosiaalisiin tilanteisiin tai koko perheen hyvinvointiin.
ARFID aikuisella
Vaikka ARFID yhdistetään usein lapsiin, sitä esiintyy myös aikuisilla. Osa aikuisista on elänyt syömiseen liittyvien vaikeuksien kanssa vuosia ilman selitystä oireilleen.
Aikuisella ARFID voi näkyä hyvin rajallisena ruokavaliona, voimakkaana ahdistuksena uusien ruokien kokeilemisesta tai syömiseen liittyvien tilanteiden välttelynä. Tämä voi vaikuttaa ihmissuhteisiin, työelämään, matkustamiseen ja sosiaalisiin tilanteisiin.
Monet aikuiset kuvaavat pyrkivänsä sopeutumaan tilanteeseen välttämällä yhteisiä ruokailuja tai valitsemalla aina samoja ruokia. Oireisiin on kuitenkin mahdollista saada apua myös aikuisiällä.
ARFID ja autismikirjo
ARFIDia esiintyy keskimääräistä enemmän autismikirjon henkilöillä.
Ruokien maut, hajut, lämpötilat tai rakenteet voivat tuntua poikkeuksellisen voimakkailta, mikä voi vaikeuttaa monipuolista syömistä.
Autismikirjo ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita ARFIDia, eikä kaikilla ARFIDia sairastavilla ole autismikirjoa.
Miten ARFIDia hoidetaan?
ARFIDin hoito perustuu aina yksilölliseen arvioon. Hoidossa pyritään ymmärtämään, mistä syömisen rajoittuminen johtuu ja millaisia vaikutuksia sillä on ravitsemukseen, terveyteen ja arkeen.
Hoidossa voidaan hyödyntää esimerkiksi:
• ravitsemusterapiaa
• psykoterapiaa
• perheohjausta
• lääkärin arviota
• moniammatillista yhteistyötä
Hoidon tavoitteena ei ole pakottaa syömään, vaan lisätä vähitellen turvallisuuden tunnetta ruokailutilanteissa, laajentaa ruokavaliota ja vähentää syömiseen liittyvää kuormitusta.
Mitä aikaisemmin tilanteeseen saadaan tukea, sitä paremmat mahdollisuudet on ehkäistä oireiden pitkittymistä.
Milloin kannattaa hakea apua?
ARFID kannattaa ottaa puheeksi terveydenhuollossa, jos:
- ruokavalio on hyvin yksipuolinen
- epäillään ravitsemuksellisia puutoksia
- useiden ruokien syöminen tuntuu mahdottomalta
- ruokailutilanteita vältellään
- paino laskee tai ravitsemustila heikkenee
- ruokailu kuormittaa arkea
- syöminen aiheuttaa merkittävää ahdistusta
- tilanne huolestuttaa itseä tai läheisiä
Varhainen tunnistaminen helpottaa hoidon aloittamista ja voi ehkäistä oireiden pitkittymistä.
Usein kysyttyä ARFIDista
Onko ARFID sama asia kuin nirsoilu?
Ei. ARFID aiheuttaa merkittävää haittaa ravitsemukselle, terveydelle tai toimintakyvylle.
Liittyykö ARFID painonhallintaan?
Yleensä ei. ARFIDissa syömisen rajoittuminen ei useimmiten johdu laihuuden tavoittelusta tai kehonkuvasta.
Voiko ARFIDista toipua?
Kyllä. Oikeanlaisella hoidolla ruokailu voi monipuolistua merkittävästi ja oireet helpottua.
ARFID-hoito Mediferrossa
Mediferrossa arvioimme syömisen vaikeuksia yksilöllisesti sekä lapsilla että aikuisilla. Hoidon suunnittelussa huomioidaan oireiden taustalla olevat tekijät, ravitsemustila sekä mahdolliset samanaikaiset psyykkiset tai neuropsykiatriset haasteet.
ARFIDin hoidossa voidaan hyödyntää:
- lääkärin arviota
- ravitsemuksellista kuntoutusta
- psykoterapeuttista työskentelyä
- perheohjausta
- moniammatillista yhteistyötä
Hoidon tavoitteena on lisätä turvallisuuden tunnetta ruokailutilanteissa, tukea riittävää ravitsemusta sekä vähitellen laajentaa ruokavaliota yksilölliseen tahtiin.
Voit hakeutua arviointiin myös silloin, kun et ole varma, täyttyvätkö ARFIDin diagnostiset kriteerit. Varhainen tuki voi ehkäistä oireiden pitkittymistä ja helpottaa arkea merkittävästi.
Tarjoamme ARFID-hoitoa osana syömishäiriöiden hoitoa sekä lapsille, nuorille että aikuisille.
Hae tukea matalalla kynnyksellä
ARFID voi vaikuttaa merkittävästi hyvinvointiin sekä lapsilla että aikuisilla. Mitä varhaisemmassa vaiheessa tilanteeseen saadaan tukea, sitä paremmin oireiden pitkittymistä voidaan ehkäistä.
Ota yhteyttä
040 357 4160
📘 ARFID-tietopankki
ARFID (Avoidant/Restrictive Food Intake Disorder) on syömishäiriö, jossa syömistä voivat rajoittaa esimerkiksi aistiherkkyydet, ruokaan liittyvät pelot tai vähäinen kiinnostus syömiseen. Tutustu Mediferron ARFID-aiheisiin artikkeleihin, videoihin ja podcasteihin.
- ARFID: oireet, syyt, diagnosointi ja hoito
Kattava opas ARFIDista sekä sen oireista, taustatekijöistä ja hoitovaihtoehdoista. - ARFID ei ole nirsoilua: mikä niiden ero on?
Milloin kyse on tavallisesta nirsoilusta ja milloin syömishäiriöstä? - Miten ARFID diagnosoidaan?
Miten ARFID tunnistetaan, miten tutkimukset etenevät ja kuka voi tehdä diagnoosin? - Voiko ARFIDista parantua?
Mitä tutkimukset kertovat ARFIDista toipumisesta ja hoidosta? - Autismi ja syömishäiriöt
Miksi ARFID on yleisempi autismikirjolla ja miten aistiherkkyydet voivat vaikuttaa syömiseen?
