Kirjoittaja /

Autismi ja syömishäiriöt – mistä yhteys voi johtua?

Autismikirjon henkilöillä esiintyy syömiseen liittyviä haasteita ja syömishäiriöitä muuta väestöä enemmän. Yhteyden taustalla ei kuitenkaan ole yhtä ainoaa selitystä. Syömiseen voivat vaikuttaa esimerkiksi aistiyliherkkyydet, kehon viestien hahmottamisen vaikeudet, sosiaalinen kuormitus, voimakkaat rutiinit tai joillakin henkilöillä korostuva ylikontrolli.

On tärkeää ymmärtää, että kaikki autismikirjon henkilöiden syömiseen liittyvät haasteet eivät ole samanlaisia. Samat oireet voivat näyttää ulospäin hyvin samanlaisilta, vaikka niiden taustalla vaikuttavat syyt olisivat täysin erilaisia.

Miksi autismi ja syömishäiriöt liittyvät toisiinsa?

Autismikirjo ei aiheuta syömishäiriötä, mutta tietyt autismikirjoon liittyvät piirteet voivat lisätä alttiutta syömiseen liittyville vaikeuksille.

Näitä voivat olla esimerkiksi:

  • aistiyliherkkyydet
  • tarve ennakoitavuudelle ja rutiineille
  • joustamattomuus muutostilanteissa
  • vaikeus tunnistaa omia tunteita
  • kehon viestien hahmottamisen haasteet
  • sosiaalinen kuormitus
  • ylikontrolli ja perfektionismi

Monella autismikirjon henkilöllä useat näistä tekijöistä vaikuttavat samanaikaisesti.

Kaikki syömiseen liittyvät vaikeudet eivät ole syömishäiriöitä

Autismikirjon henkilö voi kohdata syömisen haasteita ilman varsinaista syömishäiriötä.

Esimerkiksi ruokien rakenteet, hajut, maut tai lämpötilat voivat tuntua niin voimakkailta, että ruokavalio alkaa vähitellen kaventua.

Tällöin kyse ei välttämättä ole painonhallinnasta, laihuuden tavoittelusta tai kehonkuvaan liittyvistä huolista.

Tästä syystä syömisen vaikeuksien taustalla olevien syiden ymmärtäminen on tärkeää ennen hoidon suunnittelua.

Autismi, aistiyliherkkyydet ja syöminen

Monille autismikirjon henkilöille syöminen on paljon enemmän kuin pelkkää ravinnon nauttimista.

Ruoan:

  • rakenne
  • lämpötila
  • koostumus
  • haju
  • ulkonäkö
  • suutuntuma

voivat vaikuttaa voimakkaasti siihen, millaiset ruoat tuntuvat turvallisilta.

Jos syöminen aiheuttaa jatkuvasti epämiellyttäviä aistikokemuksia, ruokavalio voi alkaa kaventua vähitellen.

Tämä ei ole tahdonvoiman puutetta tai nirsoilua, vaan seurausta siitä, miten hermosto käsittelee aistitietoa.

ARFID ja autismi

ARFID (Avoidant Restrictive Food Intake Disorder) eli syömisen välttämis- ja rajoittamishäiriö on erityisen yleinen autismikirjon henkilöillä.

ARFIDissa henkilö voi:

  • välttää tiettyjä ruokia
  • syödä hyvin rajattua ruokavalikoimaa
  • pelätä tukehtumista tai pahoinvointia
  • reagoida voimakkaasti ruoan aistiominaisuuksiin

Toisin kuin anoreksiassa, ARFIDiin ei yleensä liity lihomisen pelkoa tai pyrkimystä laihtua.

Tämän vuoksi ARFID ja anoreksia on tärkeää erottaa toisistaan.

Jos haluat lukea lisää ARFIDista, tutustu myös artikkeliin:

Interoseptio ja syömisen säätely

Interoseptiolla tarkoitetaan kykyä tunnistaa kehon sisäisiä viestejä.

Näitä ovat esimerkiksi:

  • nälkä
  • kylläisyys
  • jano
  • sydämen syke
  • jännitys
  • väsymys

Osalla autismikirjon henkilöistä näiden viestien tunnistaminen on tavallista vaikeampaa.

Tällöin henkilö ei välttämättä huomaa olevansa nälkäinen ennen kuin energiataso romahtaa tai syöminen voi perustua enemmän kellonaikaan kuin kehon tuntemuksiin.

Tämä voi vaikeuttaa syömisen joustavaa säätelyä.

Lue myös:

Autismi, ylikontrolli ja anoreksia

Osalla autismikirjon henkilöistä korostuvat myös ylikontrolliin liittyvät piirteet.

Ylikontrollissa ihminen pyrkii hallitsemaan itseään, käyttäytymistään ja ympäristöään hyvin tarkasti. Tämä voi näkyä esimerkiksi:

  • perfektionismina
  • voimakkaana sääntöjen noudattamisena
  • joustamattomuutena
  • virheiden välttelynä
  • vaikeutena sietää epävarmuutta

Kun nämä piirteet yhdistyvät ruokailuun, seurauksena voi olla syömisen rajoittamista tai anoreksiatyyppistä oireilua.

Tällöin syömishäiriön taustalla ei ole pelkästään ruoka tai paino, vaan myös tarve hallita epävarmuutta ja ylläpitää turvallisuuden tunnetta.

Lue lisää:

Miten autismi voi näkyä syömishäiriöhoidossa?

Autismikirjon henkilö voi hyötyä samoista hoitomenetelmistä kuin muutkin syömishäiriöpotilaat, mutta joskus hoitoa täytyy mukauttaa yksilöllisiin tarpeisiin.

Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi:

  • selkeämpää viestintää
  • konkreettisempia ohjeita
  • rauhallisempaa ympäristöä
  • aistiherkkyyksien huomioimista
  • enemmän aikaa muutoksiin sopeutumiselle
  • tukea kehon sisäisten viestien tunnistamiseen

Autismitietoinen hoito ei tarkoita täysin erilaista hoitoa. Se tarkoittaa sitä, että hoito rakennetaan henkilön tarpeiden mukaiseksi.

Miten RO-DKT voi auttaa?

RO-DKT (radikaalisti avoin dialektinen käyttäytymisterapia) soveltuu erityisesti tilanteisiin, joissa syömishäiriöön liittyy:

  • ylikontrollia
  • perfektionismia
  • joustamattomuutta
  • emotionaalista yksinäisyyttä
  • vaikeutta ilmaista tunteita

RO-DKT:ssa harjoitellaan lisäämään psykologista joustavuutta, tunnistamaan sosiaalisia turvallisuussignaaleja sekä rakentamaan aidompaa yhteyttä muihin ihmisiin.

Tavoitteena ei ole luopua itsekurista tai tavoitteellisuudesta, vaan oppia käyttämään niitä tavalla, joka tukee hyvinvointia eikä ylläpidä kärsimystä.

Milloin kannattaa hakea apua?

Apua kannattaa hakea, jos:

  • ruokavalio kaventuu jatkuvasti
  • ruokailuun liittyy voimakasta ahdistusta
  • syöminen rajoittaa arkea tai sosiaalisia tilanteita
  • paino tai ravitsemustila alkaa heikentyä
  • syömiseen liittyvät ajatukset vievät paljon aikaa
  • syöminen tuntuu hallitsevan elämää

Mitä aikaisemmin vaikeuksiin puututaan, sitä helpompi niiden kanssa on yleensä työskennellä.

Autismi ja syömishäiriöt vaativat yksilöllistä ymmärrystä

Autismikirjon henkilöiden syömiseen liittyvät haasteet eivät johdu yhdestä syystä. Taustalla voivat vaikuttaa aistiyliherkkyydet, interoseption vaikeudet, ylikontrolli, sosiaalinen kuormitus tai monet muut tekijät.

Siksi yksi tärkeimmistä asioista hoidossa on ymmärtää, mikä juuri tämän henkilön syömisen vaikeuksia ylläpitää.

Kun autismikirjon piirteet tunnistetaan riittävän hyvin, myös hoito voidaan suunnitella yksilöllisemmin. Tämä vähentää väärinymmärryksiä, tukee toipumista ja auttaa rakentamaan turvallisempaa suhdetta ruokaan, kehoon ja omaan hyvinvointiin.

 

Lue myös tutkimuksesta

Autismi ja syömishäiriöt: uusi tutkimus haastaa vanhat käsitykset

Tuore tutkimus osoittaa, että autistisia piirteitä esiintyy huomattavasti aiemmin ajateltua enemmän myös bulimiassa, ahmimishäiriössä ja ARFIDissa. Artikkelissa käydään läpi tutkimuksen keskeiset löydökset sekä niiden merkitys syömishäiriöiden hoidolle.

→ Lue artikkeli.


→ syömishäiriöiden hoito 
→ ajanvaraus
Tietoa autismikirjosta

📘 ARFID-tietopankki

ARFID (Avoidant/Restrictive Food Intake Disorder) on syömishäiriö, jossa syömistä voivat rajoittaa esimerkiksi aistiherkkyydet, ruokaan liittyvät pelot tai vähäinen kiinnostus syömiseen. Tutustu Mediferron ARFID-aiheisiin artikkeleihin, videoihin ja podcasteihin.

Lue myös

Scroll to Top