ARFID ja A-vitamiinin puutos: voiko valikoiva syöminen johtaa sokeuteen?

Moni yhdistää syömishäiriöt voimakkaaseen laihtumiseen ja alipainoon. ARFIDissa (Avoidant/Restrictive Food Intake Disorder eli välttelevä ja rajoittava syömishäiriö) vakavat terveyshaitat eivät kuitenkaan aina näy henkilön painossa. Henkilö voi olla normaalipainoinen tai kasvaa lähes normaalisti ja silti kärsiä merkittävistä ravintoainepuutoksista.

Yksi ARFIDiin liittyvistä vakavimmista komplikaatioista on A-vitamiinin puutos. Pitkittyessään puutos voi aiheuttaa silmävaurioita, näköhermovaurioita ja harvinaisissa tapauksissa jopa pysyvän sokeuden.

Mikä on ARFID?

ARFID on syömishäiriö, jossa syöminen rajoittuu ilman anoreksialle tyypillistä laihuuden tavoittelua tai kehonkuvaan liittyvää huolta.

Syömisen rajoittamisen taustalla voi olla esimerkiksi:

ruoan rakenteen, maun tai hajun välttely
aistiyliherkkyydet
pelko tukehtumisesta tai oksentamisesta
vähäinen kiinnostus ruokaan

Ruokavalio voi vuosien aikana kaventua hyvin suppeaksi. Tällöin elimistö ei saa riittävästi vitamiineja, hivenaineita eikä muita välttämättömiä ravintoaineita.

Miksi A-vitamiini on tärkeä?

A-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, jolla on useita tärkeitä tehtäviä elimistössä.

Näkö

A-vitamiini osallistuu verkkokalvon toimintaan ja mahdollistaa näkemisen hämärässä. Hämäräsokeus on usein ensimmäinen merkki puutoksesta.

Immuunipuolustus

A-vitamiini tukee elimistön puolustusjärjestelmää ja auttaa suojaamaan infektioilta.

Limakalvot ja iho

Vitamiini ylläpitää silmien, hengitysteiden, suoliston ja ihon normaalia toimintaa.

Kasvu ja kehitys

Erityisesti lapsuudessa A-vitamiini on tärkeä normaalille kasvulle ja kehitykselle.

Mistä A-vitamiinia saa?

Eläinperäiset lähteet

maksa
rasvainen kala
kananmuna
maito ja maitotuotteet
juustot

Kasvikunnan lähteet

porkkana
bataatti
kurpitsa
pinaatti
lehtikaali
mango
aprikoosi

Jos ruokavalio koostuu pitkään vain muutamista vaaleista viljatuotteista tai muista hyvin rajallisista ruoka-aineista, A-vitamiinin saanti voi jäädä erittäin vähäiseksi.

A-vitamiinin puutoksen oireet

A-vitamiinin puutos kehittyy yleensä hitaasti.

Varhaiset oireet

hämäränäön heikkeneminen
vaikeus nähdä pimeässä
silmien kuivuminen
valoherkkyys
lisääntyneet infektiot

Pitkälle edenneen puutoksen oireet

xerophthalmia eli kuivasilmäisyys
Bitotin läiskät silmän sidekalvolla
sarveiskalvon vaurioituminen
näön heikkeneminen

Vakavimmat komplikaatiot

näköhermovaurio
pysyvä näkövamma
sokeutuminen

Kun hämäräsokeus paljasti vakavan ravintoainepuutoksen

Vuonna 2026 julkaistussa tapausraportissa kuvattiin 7-vuotias poika, jonka ruokavalio oli vuosien ajan koostunut lähes yksinomaan leivästä ja injerasta. Hän ei käytännössä syönyt hedelmiä, vihanneksia eikä eläinperäisiä tuotteita.

Lapsi hakeutui hoitoon voimakkaiden turvotusten vuoksi. Tutkimuksissa paljastui kuitenkin paljon enemmän.

Hän oli kärsinyt hämäräsokeudesta jo usean vuoden ajan. Silmälääkärin tutkimuksessa todettiin A-vitamiinin puutokselle tyypillisiä Bitotin läiskiä. Lisäksi hänellä todettiin vaikea A-vitamiinin puutos, proteiininpuutos, anemia, matala albumiinipitoisuus sekä laajoja turvotuksia.

Tapaus osoittaa, ettei vakavaa ravitsemuksellista puutostilaa voi arvioida pelkän painon perusteella. Vaikka poika ei ollut vaikeasti alipainoinen, hänen elimistössään oli useita vakavia puutostiloja.

Kun ARFID johti pysyvään näkövammaan

Toisessa vuonna 2026 julkaistussa tapausraportissa kuvattiin 4-vuotias lapsi, jolla oli erittäin rajoittunut ruokavalio. Päivittäinen syöminen koostui käytännössä vain jogurtista, kekseistä, ranskalaisista perunoista ja omenamehusta.

Vanhemmat olivat alkaneet huolestua lapsen näkökyvystä. Lapsi piti tavaroita lähellä kasvojaan, kompasteli tavallista enemmän ja vaikutti näkevän huonosti erityisesti hämärässä.

Tutkimukset paljastivat erittäin vaikean A-vitamiinin puutoksen sekä vakavia silmämuutoksia.

Vaikka A-vitamiinin puutos onnistuttiin myöhemmin korjaamaan, näkö ei palautunut. Näköhermoihin oli kehittynyt pysyviä vaurioita, ja lapselle jäi vaikea näkövamma. Tutkijat korostivat, että pitkittyneen A-vitamiinin puutoksen varhainen tunnistaminen olisi voinut ehkäistä pysyvät seuraukset.

Miksi ongelma jää helposti huomaamatta?

Usein ajatellaan, että vakava ravitsemusongelma näkyy aina painossa. ARFIDissa näin ei kuitenkaan välttämättä ole.

Potilas voi:

olla normaalipainoinen
kasvaa lähes normaalisti
vaikuttaa ulkoisesti hyväkuntoiselta

Samanaikaisesti taustalla voi kuitenkin olla vakava vitamiini- tai hivenainepuutos.

Siksi ARFID-potilaan arvioinnissa ei riitä pelkkä painon seuranta. Myös ruokavalion sisältö on selvitettävä tarkasti.

Milloin kannattaa hakea apua?

Tutkimuksiin kannattaa hakeutua, jos lapsella tai aikuisella esiintyy:

hyvin rajallinen ruokavalio
useiden ruokaryhmien välttely
voimakas valikoiva syöminen
hämäränäköongelmia
silmien kuivuutta
poikkeavaa näkökäyttäytymistä
epäily ravintoainepuutoksesta

Mitä aikaisemmin ARFID tunnistetaan, sitä paremmin vakavia komplikaatioita voidaan ehkäistä.

Yhteenveto

ARFID ei ole pelkkää nirsoilua. Pitkittynyt ja erittäin yksipuolinen ruokavalio voi johtaa vakaviin ravintoainepuutoksiin myös silloin, kun paino näyttää normaalilta.

A-vitamiinin puutos on yksi merkittävimmistä ARFIDiin liittyvistä riskeistä, koska se voi aiheuttaa hämäräsokeutta, silmien rakenteellisia vaurioita, näköhermovaurioita ja harvinaisissa tapauksissa pysyvän näkövamman.

Sekä tutkimukset että julkaistut potilastapaukset korostavat samaa viestiä: ARFID-potilaan terveydentilaa ei voi arvioida pelkän painon perusteella. Myös ruokavalion sisältö ja ravintoaineiden saanti on arvioitava huolellisesti.

Lähteet

Schimansky S, Jasim H, Pope L, Hinds P, Fernandez D, Choleva P, et al. Nutritional blindness from avoidant-restrictive food intake disorder: recommendations for the early diagnosis and multidisciplinary management of children at risk from restrictive eating. Archives of Disease in Childhood. 2024;109(3):181-187. DOI: 10.1136/archdischild-2022-325189.
Tran E, Gostimir M, Wood S, Taheri S, Makar I. Irreversible blindness induced by vitamin A deficiency in a child with avoidant/restrictive food intake disorder secondary to Noonan syndrome. Canadian Medical Association Journal (CMAJ). 2026;198(8):E291-E294. DOI: 10.1503/cmaj.250199.
Tekulu TG, Yosef HF, Lema GG, Berhe GK, Hagos HH, Marru ZW, et al. An avoidant restrictive food intake disorder in a 7-year-old male came with nutritional deficiencies: a case report. Journal of Eating Disorders. 2026;14:89. DOI: 10.1186/s40337-026-01536-7.