Miten perheen puhe painosta vaikuttaa lapsen kehonkuvaan?

Lapsen kehonkuva ei synny tyhjiössä. Se rakentuu vähitellen arjen kokemuksista, ihmissuhteista ja niistä viesteistä, joita lapsi kuulee ympärillään päivä toisensa jälkeen.

Moni vanhempi ajattelee, että kehonkuvaan vaikuttavat ennen kaikkea sosiaalinen media, kaverit tai yhteiskunnan ulkonäköpaineet. Todellisuudessa koti on usein ensimmäinen paikka, jossa lapsi oppii, miten kehoihin, ruokaan, painoon ja ulkonäköön suhtaudutaan.

Perheen puhetavalla voi olla merkittävä vaikutus siihen, oppiiko lapsi arvostamaan kehoaan vai tarkastelemaan sitä jatkuvasti kriittisesti.

Miten lapsen kehonkuva rakentuu kotona?

Lapsi tarkkailee ympäristöään jatkuvasti.

Hän huomaa:

• miten vanhemmat puhuvat omasta kehostaan
• miten perheessä puhutaan painosta
• miten ruokaan suhtaudutaan
• kommentoidaanko ihmisten ulkonäköä
• mitä pidetään tavoiteltavana tai ihailtavana

Usein nämä viestit välittyvät ilman, että aikuiset tiedostavat niitä.

Lapsi ei opi kehonkuvaa ainoastaan siitä, mitä hänelle sanotaan. Hän oppii myös siitä, mitä hän kuulee muiden sanovan itsestään ja toisistaan.

Miksi perheen puhetavalla on niin suuri merkitys?

Perhe on lapsen ensimmäinen ja tärkein kasvuympäristö.

Lapselle vanhempien, sisarusten ja muiden läheisten mielipiteillä on usein enemmän merkitystä kuin tuntemattomien ihmisten kommenteilla.

Kun tietyt viestit toistuvat riittävän usein, niistä voi tulla osa lapsen käsitystä siitä:

• mikä on hyväksyttävää
• mikä on arvokasta
• miltä ihmisen pitäisi näyttää
• miten omaan kehoon kuuluu suhtautua

Siksi pieniltäkin tuntuvat kommentit voivat ajan myötä vaikuttaa siihen, millainen suhde lapselle muodostuu omaan kehoonsa.

Miten vanhempien kommentit vaikuttavat lapseen?

Tutkimusten mukaan vanhempien painoon, ulkonäköön ja syömiseen liittyvät kommentit voivat olla yhteydessä nuorten kehotyytymättömyyteen, syömishäiriöoireisiin sekä hyvinvointiin liittyviin haasteisiin.

Kyse ei ole vain kielteisistä kommenteista.

Myös jatkuva ulkonäön arviointi tai painon korostaminen voi ohjata lasta tarkastelemaan itseään ulkoisten ominaisuuksien kautta.

Lapsi voi alkaa pohtia esimerkiksi:

• Olenko oikean näköinen?
• Olenko liian lihava?
• Olenko riittävän hoikka?
• Saanko hyväksyntää vain tietyn näköisenä?

Mitä enemmän huomio keskittyy ulkonäköön, sitä helpommin lapsi alkaa arvioida itseään samoilla mittareilla.

Voiko vanhemman oma laihdutuspuhe vaikuttaa lapseen?

Moni vanhempi ei koskaan arvostele lapsensa kehoa.

Silti lapsi voi kuulla päivittäin esimerkiksi:

• ”Minun pitäisi laihtua.”
• ”En voi syödä tätä.”
• ”Olen lihonut.”
• ”Tässä on liikaa kaloreita.”

Vaikka puhe kohdistuu vanhempaan itseensä, lapsi oppii siitä, miten kehoon kuuluu suhtautua.

Jos painosta puhutaan jatkuvasti ongelmana, lapsi voi alkaa pelätä painonnousua myös omassa elämässään.

Hän voi oppia yhdistämään ihmisen arvon ulkonäköön tai kehon kokoon ilman, että kukaan on koskaan sanonut sitä hänelle suoraan.

Miten sisarusten kommentit vaikuttavat kehonkuvaan?

Sisarukset voivat olla merkittävä tuki lapsen kehityksessä.

Toisaalta heidän kommenteillaan voi olla myös suuri vaikutus kehonkuvaan.

Erityisesti toistuva:

• painon kommentointi
• ulkonäön arvostelu
• vartaloon liittyvä naljailu
• kehojen vertailu

voi saada lapsen tarkastelemaan itseään aiempaa kriittisemmin.

Koska sisarukset ovat usein lähellä toisiaan ikänsä ja kehitysvaiheensa puolesta, heidän välisensä vertailu voi tuntua erityisen merkitykselliseltä.

Voiko jatkuva laihdutuspuhe lisätä kehohäpeää?

Kehohäpeä syntyy harvoin yhden tapahtuman seurauksena.

Useammin kyse on pienistä viesteistä, jotka toistuvat vuosien ajan.

Jos kotona puhutaan jatkuvasti:

• laihduttamisesta
• painonhallinnasta
• kaloreista
• ulkonäöstä
• ”hyvistä” ja ”huonoista” ruoista

lapsi voi alkaa uskoa, että kehon ulkonäkö on yksi ihmisen tärkeimmistä ominaisuuksista.

Tällöin keho muuttuu helposti projektiksi, jota pitäisi jatkuvasti korjata tai hallita.

Mitä tutkimukset kertovat perheen vaikutuksesta syömishäiriöriskiin?

Tutkimuksissa on havaittu yhteyksiä painoon ja ulkonäköön liittyvän puheen, kehotyytymättömyyden sekä syömishäiriöoireiden välillä.

Tämä ei tarkoita, että perheen puhe yksin aiheuttaisi syömishäiriöitä.

Syömishäiriöt ovat monitekijäisiä sairauksia, joiden taustalla vaikuttavat biologiset, psykologiset ja ympäristötekijät.

Perheen ilmapiiri voi kuitenkin joko suojata lasta tai lisätä hänen haavoittuvuuttaan.

Turvallinen ja hyväksyvä ilmapiiri voi vahvistaa tervettä kehosuhdetta. Ulkonäköön keskittyvä ilmapiiri voi puolestaan lisätä kehotyytymättömyyttä ja ulkonäköpaineita.

Millainen puhe tukee myönteistä kehonkuvaa?

Myönteistä kehonkuvaa tukee puhe, jossa huomio siirtyy ulkonäöstä hyvinvointiin.

Esimerkiksi:

• ”Miten voit?”
• ”Oletko saanut levättyä?”
• ”Mikä auttaa sinua jaksamaan?”
• ”On hienoa, että pidät huolta itsestäsi.”

Samoin on hyödyllistä korostaa kehon toimivuutta:

• mitä keho mahdollistaa
• miten keho auttaa liikkumaan
• miten keho kasvaa ja kehittyy
• miten keho tukee hyvinvointia

Tällöin lapsi oppii näkemään kehonsa muutakin kuin ulkonäön kautta.

Miten luoda kotiin kehonkuvaa tukeva ilmapiiri?

Myönteinen ilmapiiri ei vaadi täydellisiä vanhempia.

Pienetkin muutokset voivat olla merkityksellisiä.

Kotona voi esimerkiksi:

• välttää painon jatkuvaa kommentointia
• vähentää laihdutuspuhetta
• välttää lasten vertailemista keskenään
• puhua ihmisistä kunnioittavasti
• korostaa erilaisuuden hyväksymistä
• huomioida lapsen vahvuuksia ulkonäön sijaan

Lapsi hyötyy ympäristöstä, jossa hänen arvonsa ei riipu siitä, miltä hän näyttää.

Lapsen kehonkuva rakentuu arjen pienissä kohtaamisissa

Lapsen kehonkuvaa ei määritä yksi keskustelu, yksi kommentti tai yksi päivä.

Se rakentuu vähitellen niistä viesteistä, joita lapsi kuulee kotona vuodesta toiseen.

Kun perheessä puhutaan kehoista kunnioittavasti, vältetään ulkonäön arvottamista ja keskitytään hyvinvointiin, lapsi saa tärkeän viestin:

Hänen arvonsa ei riipu painosta, vaatekoosta tai ulkonäöstä.

Se on yksi vahvimmista keinoista tukea lapsen myönteistä kehonkuvaa ja suojata häntä ulkonäköpaineilta myös myöhemmin elämässä.

Lähteet

• Associations between Parents’ Body Weight/Shape Comments and Disordered Eating Amongst Adolescents over Time – A Longitudinal Study
• Parental appearance teasing in adolescence and associations with eating problems: a systematic review
• Parental teasing and body dissatisfaction in White and South Asian females: An exploratory cross-sectional analysis using moderated mediation
• Eating Disorders and Nutritional Beliefs, Trends or Practices
• Sibling involvement and documentation in paediatric eating disorder care