Miksi häpeä ylläpitää anoreksiaa?
Häpeä on yksi syömishäiriöiden vähiten ymmärretyistä mutta mahdollisesti tärkeimmistä ylläpitävistä tekijöistä. Vaikka anoreksia näkyy ulospäin syömisen rajoittamisena, painonlaskuna ja kehon tarkkailuna, taustalla voi olla paljon syvempi kamppailu oman arvon, hyväksyttävyyden ja kelpaamisen kanssa.
Häpeä ei ole sama asia kuin syyllisyys
Monet käyttävät häpeää ja syyllisyyttä samoina asioina, mutta psykologisesti ne ovat hyvin erilaisia tunteita.
Syyllisyys liittyy tekoon:
”Tein jotain väärin.”
Häpeä liittyy minuuteen:
”Minussa on jotain väärin.”
Syyllisyys voi saada ihmisen korjaamaan tilanteen, pyytämään anteeksi tai hyvittämään tekonsa. Häpeä puolestaan saa usein vetäytymään, piiloutumaan ja suojelemaan itseään arvostelulta.
Juuri tästä syystä häpeä voi olla niin vaikea tunne. Jos ongelma tuntuu olevan omassa ihmisarvossa tai kelpaavuudessa, ratkaisua on vaikea löytää.
Anoreksian taustalla ei aina ole keho
Moni ajattelee, että anoreksiassa hävetään ensisijaisesti omaa ulkonäköä. Tutkimukset kuitenkin viittaavat siihen, että häpeä ulottuu usein paljon kehonkuvaa syvemmälle.
Häpeä voi liittyä kokemuksiin:
- riittämättömyydestä
- epäonnistumisesta
- arvottomuudesta
- erilaisuudesta
- sosiaalisesta kelpaamattomuudesta
Tällöin paino tai keho eivät välttämättä ole itse ongelma. Ne voivat olla näkyvä kohde paljon syvemmälle sisäiselle kivulle.
Monen sairastuneen kokemus ei ole:
”Olen liian suuri.”
Vaan:
”En ole tarpeeksi hyvä.”
Kun häpeä kohtaa perfektionismin
Monet anoreksiaa sairastavat ovat tunnollisia, vastuullisia ja vaativia itseään kohtaan.
Jos ihminen kokee olevansa pohjimmiltaan riittämätön, täydellisyyden tavoittelu voi tuntua keinolta ratkaista ongelma:
- Jos onnistun täydellisesti, kelpaan.
- Jos teen kaiken oikein, minua ei arvostella.
- Jos hallitsen syömistäni täydellisesti, olen arvokkaampi.
Syöminen, paino ja liikunta tarjoavat konkreettisen alueen, jossa täydellisyyttä voi tavoitella päivästä toiseen.
Ongelma on, että täydellisyys karkaa jatkuvasti kauemmas. Mikään saavutus ei tunnu riittävältä poistamaan häpeää pysyvästi.
Häpeän ja anoreksian noidankehä
Häpeä voi ylläpitää anoreksiaa itseään vahvistavan kierteen kautta.
1. Häpeä aktivoituu
Ihminen kokee riittämättömyyttä, epäonnistumista tai pelkoa siitä, ettei kelpaa.
2. Kontrollia lisätään
Syömistä, painoa, liikuntaa tai suorittamista aletaan hallita yhä tarkemmin.
3. Kontrolli tuo hetkellisen helpotuksen
Painon lasku, sääntöjen noudattaminen tai nälän sietäminen voivat tuoda hetkellisen onnistumisen ja hallinnan kokemuksen.
4. Häpeä palaa
Pienikin koettu epäonnistuminen voi herättää voimakasta itsekritiikkiä.
5. Kontrolli kiristyy entisestään
Ratkaisua etsitään samasta paikasta, josta ongelma on osittain saanut alkunsa.
Näin anoreksiasta voi tulla keino selviytyä häpeästä samalla, kun se myös ylläpitää sitä.
Miksi häpeä vaikeuttaa avun hakemista?
Häpeän yksi keskeisistä ominaisuuksista on vetäytyminen.
Kun ihminen häpeää, hän saattaa:
- salata oireitaan
- vältellä puhumista vaikeista asioista
- vähätellä ongelmiaan
- eristäytyä läheisistä
- uskoa, ettei kukaan ymmärtäisi
Moni anoreksiaa sairastava tunnistaa ajatuksia kuten:
”En halua olla vaivaksi.”
”Minun pitäisi pärjätä itse.”
”Muut pettyvät minuun.”
Paradoksaalisesti juuri silloin, kun ihminen tarvitsisi eniten yhteyttä toisiin, häpeä voi vetää kauemmas muista ihmisistä.
Miksi painon palautuminen ei aina riitä?
Painon normalisoituminen on tärkeä osa toipumista, mutta se ei automaattisesti korjaa häpeää.
Vaikka ravitsemustila paranee, seuraavat kokemukset voivat jatkua:
- voimakas itsekritiikki
- matala itsearvostus
- kehotyytymättömyys
- pelko epäonnistumisesta
- kokemus siitä, ettei ole riittävä
Tästä syystä anoreksian hoidossa tarvitaan usein myös psykologista työskentelyä. Toipumisessa ei ole kyse ainoastaan syömisestä, vaan myös suhteesta itseen.
Miten häpeästä voi alkaa toipua?
Häpeä menettää usein voimaansa silloin, kun sitä ei enää tarvitse kantaa yksin.
Toipumista voivat tukea esimerkiksi:
- häpeän tunnistaminen osaksi oireilua
- turvalliset ihmissuhteet
- itsemyötätunnon harjoittelu
- perfektionismin haastaminen
- tunteiden jakaminen toisille
- avun vastaanottamisen opettelu
Tavoitteena ei ole tulla täydelliseksi, vaan oppia hyväksymään se, ettei kenenkään tarvitse olla.
Yhteenveto
Anoreksia ei aina ole ensisijaisesti taistelu ruokaa tai painoa vastaan. Monelle se on taistelu häpeää vastaan.
Kun ihminen kokee olevansa riittämätön, kontrolli voi tuntua tavalta ansaita hyväksyntää ja arvokkuutta. Hetkellinen helpotus ei kuitenkaan poista häpeän juurisyytä, vaan voi ylläpitää sitä.
Siksi toipuminen ei tarkoita pelkästään painon palautumista. Se tarkoittaa myös uudenlaisen suhteen rakentamista itseen, jossa oma arvo ei enää riipu painosta, suorituksista tai täydellisyydestä.
Lähteet
- Experiences of shame and guilt in anorexia and bulimia nervosa: A systematic review [Guilt Face…uilt Scale]
- The relationship between shame, perfectionism and Anorexia Nervosa: A grounded theory study [Body Compo…vosa – PMC]
- Shame, Guilt, and Self-Consciousness in Anorexia Nervosa [Guilt Face…uilt Scale]
- The Role of Self-Compassion and Shame-Proneness Among Anorexia and Bulimia Nervosa [Guilt Face…uilt Scale]
- Body Composition and Psychological Correlates of Resting Energy Expenditure and Activity in Adolescent Girls with Anorexia Nervosa [Body Compo…vosa – PMC]