Miksi itsemyötätunto on niin vaikeaa anoreksiassa?
Moni anoreksiaa sairastava huomaa olevansa ymmärtäväinen, kannustava ja myötätuntoinen muita ihmisiä kohtaan. Samaan aikaan omaan itseen voidaan suhtautua hyvin eri tavalla. Pienetkin virheet tuntuvat suurilta, omat tarpeet sivuutetaan ja sisäinen puhe voi olla armotonta. Tutkimusten mukaan voimakas itsekritiikki, häpeä ja matala itsemyötätunto ovat yleisiä anoreksiassa. Juuri tämän vuoksi itsemyötätunto voi olla yksi tärkeimmistä mutta myös vaikeimmista toipumisen taidoista.
Mitä itsemyötätunto tarkoittaa syömishäiriöstä toipumisessa?
Itsemyötätunto ei tarkoita itsensä säälimistä, luovuttamista tai tavoitteista luopumista.
Itsemyötätunto tarkoittaa kykyä suhtautua itseensä samalla ymmärryksellä, lempeydellä ja inhimillisyydellä, jota tarjoaisi hyvälle ystävälle vaikeassa tilanteessa.
Se voi kuulostaa esimerkiksi tältä:
Tämä on minulle vaikeaa juuri nyt.
Teen parhaani tässä tilanteessa.
Minun ei tarvitse olla täydellinen ollakseni arvokas.
Itsemyötätunto ei poista vastuuta omasta toiminnasta, mutta se vähentää tarpeetonta kärsimystä, jota itsekritiikki aiheuttaa.
Miksi anoreksiassa ollaan usein armollisia muille mutta ankaria itselle?
Moni anoreksiaa sairastava huomaa kohtelevansa itseään paljon ankarammin kuin muita ihmisiä.
Jos ystävä epäonnistuu, hänelle saatetaan sanoa:
Ei haittaa. Kaikki tekevät virheitä.
Jos sama asia tapahtuu itselle, sisäinen ääni voi sanoa:
Miten saatoin olla näin huono?
Minun olisi pitänyt osata paremmin.
En koskaan onnistu.
Tällainen kaksijakoinen suhtautuminen on yleistä erityisesti ihmisillä, jotka ovat tunnollisia, vastuullisia ja vaativia itseään kohtaan.
Ongelmana on, että ihminen alkaa soveltaa itseensä sääntöjä, joita hän ei koskaan vaatisi muilta ihmisiltä.
Häpeä ja itsekritiikki: miksi sisäinen puhe muuttuu niin kovaksi?
Monet tutkimukset viittaavat siihen, että häpeä on yksi anoreksian keskeisistä ylläpitävistä tekijöistä.
Häpeän viesti on:
Minussa on jotain vialla.
Kun ihminen uskoo tämän viestin todeksi, sisäinen puhe muuttuu helposti armottomaksi.
Se voi näkyä ajatuksina kuten:
- En ole tarpeeksi hyvä.
- En ansaitse lepoa.
- Minun pitäisi yrittää enemmän.
- Minun pitäisi pärjätä paremmin.
- Mikään ei ole koskaan riittävän hyvää.
Vähitellen itsekritiikistä voi tulla niin tavallinen osa ajattelua, ettei ihminen enää huomaa sen poikkeavuutta.
Sisäinen kriitikko alkaa kuulostaa totuudelta.
Miten perfektionismi vaikeuttaa itsemyötätuntoa?
Perfektionismiin liittyy usein uskomus, että oma arvo riippuu onnistumisesta.
Tällöin ihminen saattaa ajatella:
- Voin olla tyytyväinen itseeni vasta, kun onnistun.
- Virheitä ei pitäisi tapahtua.
- Keskeneräisyys ei ole hyväksyttävää.
- Minun täytyy jatkuvasti kehittyä.
Tällaisessa ajattelussa itsemyötätunnolle jää vähän tilaa.
Jos jokainen virhe tulkitaan epäonnistumiseksi, ihminen alkaa kohdella itseään tavalla, joka ylläpitää häpeää eikä vähennä sitä.
Moni yllättyy kuullessaan, että juuri itsekritiikki voi ylläpitää niitä ongelmia, joita sillä yritetään ratkaista.
Miksi itsemyötätunto ei tarkoita luovuttamista tai laiskuutta?
Tämä on yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä.
Monet pelkäävät:
Jos olen armollinen itselleni, lakkaan yrittämästä.
Jos hyväksyn itseni, menetän motivaation.
Todellisuudessa itsemyötätunto ei tarkoita tavoitteista luopumista.
Se tarkoittaa sitä, että tavoitteita kohti pyritään ilman jatkuvaa itsensä rankaisemista.
Ajatellaan kahta ihmistä, jotka tekevät virheen.
Ensimmäinen sanoo itselleen:
Olen surkea. En osaa mitään.
Toinen sanoo:
Tämä oli vaikeaa. Voin oppia tästä.
Kumpi todennäköisemmin jaksaa yrittää uudelleen?
Useimmiten juuri myötätuntoisempi suhtautuminen tukee pitkäjänteistä kasvua paremmin kuin armoton itsekritiikki.
Voiko itsemyötätunto vähentää syömishäiriöoireita?
Tutkimuksissa matala itsemyötätunto on yhdistetty voimakkaampaan häpeään, itsekritiikkiin ja syömishäiriöoireisiin.
Kun ihminen oppii suhtautumaan itseensä hieman lempeämmin, myös seuraavat asiat voivat helpottua:
- häpeän kokemukset
- epäonnistumisen pelko
- täydellisyyden tavoittelu
- kehon jatkuva arviointi
- itsensä rankaiseminen
Itsemyötätunto ei yksin paranna anoreksiaa, mutta se voi vähentää niitä psykologisia tekijöitä, jotka ylläpitävät sairautta.
Miten itsemyötätunto auttaa anoreksiasta toipumisessa?
Toipuminen sisältää väistämättä tilanteita, joissa ihminen kohtaa pelkoja, epävarmuutta ja takapakkeja.
Ilman itsemyötätuntoa jokainen vaikeus voi näyttäytyä todisteena epäonnistumisesta.
Itsemyötätunto mahdollistaa toisenlaisen näkökulman:
Toipuminen on vaikeaa, eikä minun tarvitse osata kaikkea heti.
Takapakki ei tarkoita, että olen epäonnistunut.
Voin olla keskeneräinen ja silti arvokas.
Juuri tällainen suhtautuminen auttaa jatkamaan eteenpäin silloin, kun matka tuntuu raskaalta.
Miten itsemyötätuntoa voi harjoitella käytännössä?
Itsemyötätunto ei ole ominaisuus, joka joko on tai ei ole.
Se on taito, jota voi harjoitella.
Harjoittelu voi alkaa esimerkiksi seuraavista kysymyksistä:
- Miten puhuisin ystävälle samassa tilanteessa?
- Sanoisinko tämän jollekin toiselle ihmiselle?
- Mitä tarvitsen juuri nyt?
- Voinko suhtautua itseeni hieman lempeämmin kuin tavallisesti?
Myös pienet muutokset ovat merkityksellisiä.
Jos ajatus muuttuu tästä:
Olen epäonnistunut.
tähän:
Minulla oli vaikea hetki.
suunta on jo muuttunut.
Yhteenveto: miksi itsemyötätunto voi olla yksi tärkeimmistä toipumisen taidoista?
Anoreksiaa ylläpitävät usein häpeä, itsekritiikki, perfektionismi ja jatkuva kokemus riittämättömyydestä.
Siksi toipuminen ei tarkoita pelkästään syömisen muuttamista.
Monelle se tarkoittaa myös uudenlaisen suhteen rakentamista itseensä.
Itsemyötätunto ei tarkoita luovuttamista, vaatimattomuutta tai tavoitteettomuutta. Se tarkoittaa sitä, että ihminen oppii kohtelemaan itseään samalla inhimillisyydellä, jota hän tarjoaa muille.
Ja usein juuri siinä piilee yksi toipumisen suurimmista haasteista:
Oppia uskomaan, että oma arvo ei riipu painosta, suorituksista, täydellisyydestä tai siitä, ettei koskaan tarvitse apua.
Oma arvo on olemassa jo ennen niitä.
Lähteet
- The Role of Self-Compassion and Shame-Proneness Among Anorexia and Bulimia Nervosa
- Experiences of Shame and Guilt in Anorexia and Bulimia Nervosa: A Systematic Review
- The Relationship Between Shame, Perfectionism and Anorexia Nervosa: A Grounded Theory Study
- Shame, Guilt, and Self-Consciousness in Anorexia Nervosa