Bradykardia: hyvä kunto vai vakava hälytysmerkki? Näin lääkäri erottaa urheilijan sydämen anoreksian aiheuttamasta bradykardiasta

Moni yhdistää matalan sykkeen hyvään fyysiseen kuntoon. Vastaanotolla vastaan tuleva leposyke 40–50 lyöntiä minuutissa voi kuitenkin tarkoittaa kahta täysin erilaista asiaa: huippukuntoisen urheilijan normaalia fysiologiaa tai vaikeasta energiapuutoksesta kärsivän potilaan elimistön hätäjarrua.

Erityisesti anoreksia nervosaa ja epätyypillistä anoreksiaa sairastavilla bradykardia on yksi tärkeimmistä lääketieteellisen epävakauden merkeistä. Sen tunnistaminen voi kirjaimellisesti pelastaa hengen.

Mitä bradykardia tarkoittaa?

Bradykardialla tarkoitetaan hidasta sykettä. Aikuisilla rajana pidetään yleensä alle 60 lyöntiä minuutissa.

Pelkkä sykeluku ei kuitenkaan kerro, onko kyse normaalista vai poikkeavasta tilanteesta.

Sama leposyke 42/min voi tarkoittaa:

  • tervettä harjoittelun seurauksena syntynyttä adaptaatiota
  • aliravitsemuksen aiheuttamaa elimistön suojamekanismia
  • sydänsairautta
  • lääkkeiden vaikutusta
  • hormonaalista häiriötä

Siksi lääkärin tärkein kysymys ei ole:

”Kuinka matala syke on?”

vaan

”Miksi syke on matala?”


Miksi syke hidastuu anoreksiassa?

Anoreksiassa elimistö kärsii pitkäkestoisesta energiavajeesta.

Kun elimistö ei saa riittävästi energiaa ylläpitääkseen normaaleja toimintojaan, se alkaa säästää energiaa kaikilla mahdollisilla tavoilla.

Tällöin:

  • perusaineenvaihdunta hidastuu
  • ruumiinlämpö laskee
  • verenpaine laskee
  • sydämen syke hidastuu
  • sydänlihaksen massa pienenee

Bradykardia ei ole siis merkki tehokkaasta sydämestä vaan merkki siitä, että elimistö yrittää selviytyä mahdollisimman vähäisellä energiankulutuksella.

Moni anoreksiapotilas kuvaa samalla:

  • palelua
  • väsymystä
  • huimausta
  • heikentynyttä rasituksensietoa
  • pyörtymistaipumusta

Urheilijan bradykardia on täysin eri ilmiö

Urheilijalla sydän hidastuu aivan toisesta syystä.

Pitkäaikainen kestävyysharjoittelu kasvattaa sydämen iskutilavuutta. Sydän pystyy pumppaamaan suuren määrän verta yhdellä supistuksella, joten sen ei tarvitse lyödä yhtä usein.

Urheilijan matala syke kertoo siis:

  • hyvästä sydämen suorituskyvystä
  • riittävästä energiansaannista
  • normaalista aineenvaihdunnasta

Anoreksiassa matala syke kertoo puolestaan:

  • energiapuutoksesta
  • aineenvaihdunnan hidastumisesta
  • elimistön kompensaatiosta
  • mahdollisesti vakavasta lääketieteellisestä tilanteesta

Miksi pelkkä BMI ei riitä?

Yksi yleisimmistä virheistä syömishäiriöiden tunnistamisessa on arvioida vakavuutta pelkästään painon tai BMI:n perusteella.

Kaksi potilasta voi näyttää tältä:

Potilas A

  • BMI 16
  • paino vakaa kuukausia

Potilas B

  • BMI 23
  • painonlasku 25 kg kuudessa kuukaudessa

Moni olettaa automaattisesti, että Potilas A on vakavammin sairas.

Todellisuudessa Potilas B:llä voi olla:

  • bradykardia
  • hypotensio
  • kuukautishäiriöitä
  • elektrolyyttihäiriöitä
  • merkittävä aliravitsemus

vaikka paino olisi edelleen viitealueella.

Tämän vuoksi nykyisin korostetaan yhä enemmän:

Painonlaskun määrä ja nopeus voivat olla kliinisesti tärkeämpiä kuin tämänhetkinen paino.


Miten lääkäri erottaa urheilijan ja anoreksiapotilaan?

Jos ruokavaliosta ei saada luotettavaa tietoa eikä potilaan suorituskyvystä ole varmuutta, erotus tehdään tutkimusten avulla.

1. Ortostaattinen koe

Ortostaattisessa kokeessa mitataan syke ja verenpaine:

  • makuulla
  • seisomaan noustessa

Terve urheilija

  • syke nousee hieman
  • verenpaine pysyy vakaana
  • oireita ei tule

Aliravittu potilas

  • syke voi nousta voimakkaasti
  • verenpaine voi laskea
  • ilmaantuu huimausta tai heikotusta

Ortostaattiset muutokset viittaavat usein verenkierron epävakauteen.


2. Verenpaine

Urheilijalla matalakin syke esiintyy yleensä normaalin verenpaineen yhteydessä.

Anoreksiassa nähdään usein:

  • systolinen verenpaine alle 90 mmHg
  • ortostaattinen hypotensio
  • epävakaa verenkierto

Matalan sykkeen ja matalan verenpaineen yhdistelmä herättää aina huolen aliravitsemuksesta.


3. EKG

EKG kuuluu käytännössä jokaisen bradykardisen syömishäiriöpotilaan perustutkimuksiin.

Tutkitaan erityisesti:

  • sinusbradykardia
  • johtumishäiriöt
  • QTc-aika
  • rytmihäiriötaipumus

Vaikeassa aliravitsemuksessa ja etenkin elektrolyyttihäiriöiden yhteydessä rytmihäiriöriski voi kasvaa merkittävästi.


4. Laboratoriotutkimukset

Tärkeitä tutkimuksia ovat:

  • kalium
  • magnesium
  • fosfaatti
  • natrium
  • verenkuva
  • kilpirauhaskokeet

Urheilijan arvot ovat yleensä normaalit.

Aliravitulla potilaalla voidaan nähdä poikkeavuuksia, jotka tukevat energiapuutoksen diagnoosia.


5. Sydämen ultraäänitutkimus

Vaikeassa anoreksiassa voidaan nähdä:

  • pienentynyt sydänlihaksen massa
  • pienentynyt sydämen koko
  • joskus nestettä sydänpussissa

Urheilijalla nähdään päinvastainen ilmiö:

  • fysiologisesti sopeutunut ja tehokas sydän

Milloin bradykardia on hälytysmerkki?

Lääkärin tulee suhtautua erityisen vakavasti tilanteeseen, jossa matalan sykkeen lisäksi esiintyy:

  • merkittävä painonlasku
  • hypotensio
  • ortostaattiset muutokset
  • palelu
  • huimaus
  • pyörtyminen
  • kuukautishäiriöt
  • elektrolyyttihäiriöt
  • syömisen rajoittaminen

Mitä useampi näistä löydöksistä esiintyy, sitä todennäköisemmin kyse on aliravitsemuksen aiheuttamasta bradykardiasta.


Mitä jokaisen lääkärin pitäisi muistaa?

Matalan sykkeen näkeminen ei riitä diagnoosiin.

Urheilijan sydän ja anoreksian sydän voivat näyttää pinnallisesti samanlaisilta, mutta niiden fysiologia on täysin erilainen.

Urheilijan sydän on tehokas.

Anoreksiassa sydän yrittää säästää energiaa.

Siksi syömishäiriöpotilaan bradykardiaa ei tule pitää hyvän kunnon merkkinä vaan mahdollisena lääketieteellisen epävakauden merkkinä, joka vaatii huolellisen arvion.

Lähteet

Trapani S, Rubino C. Medical Complications of Anorexia Nervosa. Pediatrics. 2025;156(2):e2024070304.

Tseng MMC, Chiou KR, Shao JY, ym. Incidence and Risk of Cardiovascular Outcomes in Patients With Anorexia Nervosa. JAMA Network Open. 2024;7(12):e2451094.

Sachs KV, Harnke B, Mehler PS, Krantz MJ. Cardiovascular Complications of Anorexia Nervosa: A Systematic Review. International Journal of Eating Disorders. 2016;49(3):238-248.

Lee V, Hagan KE, Walsh BT. An Invited Updated Systematic Review and Meta-Analysis Comparing Atypical Anorexia Nervosa and Anorexia Nervosa. International Journal of Eating Disorders. 2026.

Scroll to Top