Kun sanat eivät kerro totuutta: miksi haitallisen viestinnän tunnistaminen voi ratkaista anoreksian hoidon suunnan?
Anoreksian hoidossa sanat eivät aina kerro koko totuutta. Joskus juuri ne viestit, joita ei sanota ääneen, vaikuttavat ratkaisevasti hoitosuhteeseen, muutokseen ja toipumiseen. RO-DKT:n näkökulmasta haitallisen signaloinnin tunnistaminen voi avata oven sellaiseen yhteyteen, jota pelkkä keskustelu ei aina tavoita.
Mitä maladaptiivinen signalointi tarkoittaa?
RO-DKT:ssa maladaptiivisella signaloinnilla tarkoitetaan vuorovaikutustapoja, jotka voivat tiedostamatta ylläpitää ongelmia ihmissuhteissa tai terapiassa.
Kyse ei yleensä ole manipuloinnista tai tarkoituksellisesta vaikuttamisesta. Useimmiten kyse on opituista tavoista selviytyä tilanteissa, joissa avoin tarpeiden, tunteiden tai pelkojen ilmaiseminen tuntuu vaikealta.
Maladaptiivinen signalointi voi näkyä esimerkiksi:
- vetäytymisenä
- haurauden korostumisena
- vaikeutena ilmaista tarpeita suoraan
- epäsuorana vastustuksena
- hyvin hillittynä tai jäykistyneenä tunneilmaisuna
Jos näitä viestejä ei tunnisteta, ne voivat vaikuttaa siihen, miten läheiset, ammattilaiset ja terapeutit reagoivat ihmiseen. Tämä voi vahingossa ylläpitää juuri niitä vuorovaikutusmalleja, jotka vaikeuttavat toipumista.
Miksi rauhallinen käytös ei aina tarkoita yhteistyötä?
Sairaalahuoneen ilma oli yhtä aikaa seisahtunut ja jännittynyt.
Terapeutti Salla istui vastapäätä nuorta naista, jonka nimi oli Annikki.
Pöydän ja heidän katseidensa välissä oli hiljaisuus, joka tuntui painavalta mutta samalla niin hienovaraiselta, että sitä olisi voinut erehtyä luulemaan rauhaksi.
”Miten sinulla on mennyt?” Salla kysyi.
”Ihan hyvin”, Annikki vastasi ja hymyili kohteliaasti.
Hymy oli moitteeton.
Ääni oli pehmeä.
Kädet lepäsivät siististi sylissä.
Pinnan alla saattoi kuitenkin olla jotakin aivan muuta.
Tämä on hetki, joka toistuu syömishäiriöitä hoitavien ammattilaisten vastaanotoilla päivittäin.
Hetki, jossa kaikki näyttää ulospäin olevan kunnossa, vaikka keho kertoo jotain aivan muuta.
RO-DKT:n näkökulmasta on mahdollista, että tällainen rauhallisuus ei aina kuvasta turvallisuutta tai yhteistyötä. Joskus se voi liittyä vetäytymiseen, lamaantumiseen tai opittuun tapaan piilottaa oma hätä.
Mitä tapahtuu, jos terapeutti ei tunnista haitallista signalointia?
”Voisimmeko keskustella tänään tarkemmin siitä, miten ruokailut ovat menneet?” Salla kysyi.
Annikin hymy hyytyi aavistuksen verran.
Ääni hiljeni.
Hartiat valahtivat hieman alaspäin.
Salla huomasi kehossaan pienen kiristyksen, mutta ei pysähtynyt tutkimaan sitä tarkemmin.
”Jos se on sinulle ok”, hän lisäsi nopeasti.
Hän halusi välttää ristiriitaa, sillä Annikki vaikutti niin hauraalta.
Annikki nyökkäsi.
Hän nyökkäsi lähes aina.
RO-DKT:n näkökulmasta on mahdollista, että juuri tällaisissa hetkissä tapahtuu jotakin ratkaisevaa.
Terapeutti saattaa alkaa mukauttaa omaa toimintaansa asiakkaan hienovaraisiin viesteihin ilman, että kumpikaan osapuoli huomaa sitä tietoisesti.
Jos näin tapahtuu toistuvasti, vaikeita aiheita voidaan alkaa käsitellä yhä varovaisemmin. Samalla asiakkaan tärkein hätä voi jäädä tavoittamatta.
Miten epäsuora vastustus voi näkyä terapiassa?
Ajan myötä Salla huomasi, että keskustelut olivat lähes aina samanlaisia.
Ne olivat rauhallisia.
Ne olivat kohteliaita.
Ne olivat konfliktittomia.
Mutta mikään ei muuttunut.
Paino ei noussut.
Ravitsemus ei korjaantunut.
Toipuminen ei edennyt.
Jokaiselle vaikeudelle löytyi ymmärrettävä selitys.
Samaan aikaan terapeutille alkoi hiipiä avuttomuuden tunne.
Annikki puolestaan tunsi itsensä yhä yksinäisemmäksi.
Hän oli tottunut siihen, ettei kukaan nähnyt hänen todellista hätäänsä.
Edes silloin, kun hän yritti viestiä siitä käyttäytymisensä kautta.
RO-DKT:n näkökulmasta juuri tällaisessa tilanteessa hoitosuhde voi jäädä pinnalliseksi. Sanat liikkuvat, mutta todellinen yhteys ei synny.
Totuuden lahja, jota ei koskaan annettu
Eräällä vastaanotolla Salla otti esiin aiheen, jota oli pitkään vältellyt.
Painon laskun.
Heti kun sana paino lausuttiin ääneen, Annikin katse luisui lattiaan.
Kasvot jäykistyivät.
Huulet painuivat yhteen.
Salla tulkitsi tilanteen häpeäksi ja päätti siirtyä nopeasti kevyempään aiheeseen.
RO-DKT:ssa tätä voitaisiin tarkastella toisesta näkökulmasta.
On mahdollista, että tilanteessa aktivoitui epäsuora tapa välttää uhkaavaa aihetta. Jos keskustelu siirtyy heti pois vaikeasta kohdasta, molemmat osapuolet voivat hetkellisesti helpottua, mutta samalla tärkeä työskentelyn paikka jää tutkimatta.
Annikki ei saanut palautetta siitä, millaisia vaikutuksia hänen viestinnällään oli.
Hän ei saanut kuulla:
- että hänen vetäytymisensä herätti terapeutille suojelunhalua
- että hänen hiljaisuutensa vaikutti keskustelun suuntaan
- että hänen käytöksensä saattoi vaikuttaa siihen, mitä terapiassa käsiteltiin
RO-DKT:ssa tätä kutsutaan joskus totuuden lahjaksi.
Totuuden lahja tarkoittaa sellaista palautetta, joka auttaa ihmistä ymmärtämään, miten hänen käyttäytymisensä vaikuttaa muihin.
Ilman tätä palautetta ihminen voi jäädä vangiksi samoihin vuorovaikutusmalleihin, jotka ylläpitävät kärsimystä.
Miten RO-DKT muuttaa tapaa ymmärtää anoreksiaa?
Käänne tapahtui vasta, kun Salla osallistui RO-DKT-koulutukseen.
Hän alkoi tarkastella anoreksiaa uudesta näkökulmasta.
Ongelmana ei välttämättä ollut vastarinta.
Ongelmana eivät välttämättä olleet myöskään huono motivaatio tai yhteistyöhaluttomuus.
Kyse saattoi olla opituista vuorovaikutustavoista, jotka ylläpitivät sekä yksinäisyyttä että syömishäiriötä.
Eräässä istunnossa Annikki sanoi jälleen hiljaisella äänellä:
”En tiedä, onko minusta tähän.”
Tällä kertaa Salla ei siirtynyt pois tilanteesta.
Hän vastasi:
”Huomaan, että äänesi hiljenee, kun puhumme muutoksesta. Minussa se herättää impulssin vaihtaa aihetta. Haluaisin kuitenkin pysähtyä tähän kanssasi.”
Annikki nosti katseensa.
Pieni hetki, mutta merkittävä.
Ensimmäistä kertaa vuorovaikutuksen tapahtumia tutkittiin yhdessä niiden sijaan, että niitä olisi vain eletty läpi.
Miksi haitallisen signaloinnin tunnistaminen on tärkeää anoreksian hoidossa?
Kun terapeutti ei tunnista signalointia, hän voi huomaamattaan:
- välttää vaikeita aiheita
- vahvistaa vetäytymistä
- tulkita lamaantumisen yhteistyöksi
- jäädä omien reaktioidensa ohjaamaksi
- menettää mahdollisuuksia syvempään yhteyteen
Kun signalointi sen sijaan tunnistetaan, tapahtuu jotakin olennaista.
Vuorovaikutuksesta tulee näkyvää.
Keskustelun alla olevat prosessit voidaan ottaa puheeksi.
Asiakas ei jää yksin niiden viestien kanssa, joita hän ei osaa ilmaista suoraan.
Juuri tästä syystä haitallisen signaloinnin tunnistaminen voi muuttaa koko hoidon suunnan.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä maladaptiivinen signalointi tarkoittaa?
Maladaptiivinen signalointi tarkoittaa vuorovaikutustapoja, jotka voivat tahattomasti ylläpitää ongelmia ihmissuhteissa tai terapiassa. Ne eivät yleensä ole tietoisia yrityksiä vaikuttaa muihin ihmisiin.
Miten ylikontrolli liittyy anoreksiaan?
Ylikontrolliin liittyy usein tunteiden pidättämistä, vaikeutta ilmaista tarpeita sekä epäsuoria tapoja vaikuttaa vuorovaikutukseen. Nämä voivat ylläpitää sekä syömishäiriötä että emotionaalista yksinäisyyttä.
Miksi terapeutin on tärkeää tunnistaa signalointi?
Koska tunnistamaton signalointi voi vaikuttaa siihen, miten terapeutti reagoi asiakkaaseen. Tämä voi joskus ylläpitää samoja vuorovaikutusmalleja, jotka vaikeuttavat toipumista.
Mitä RO-DKT opettaa terapeuteille?
RO-DKT opettaa tunnistamaan ylikontrolliin liittyviä käyttäytymismalleja, sosiaalista signalointia sekä niitä vuorovaikutuksen mekanismeja, jotka voivat ylläpitää psyykkistä kärsimystä.
Yhteenveto
Anoreksian hoidossa sanat eivät aina kerro kaikkea olennaista.
Joskus tärkeimmät viestit näkyvät äänenpainoissa, katseessa, vetäytymisessä, hauraudessa tai siinä, miten keskustelu alkaa huomaamatta muuttua.
Kun nämä viestit jäävät tunnistamatta, asiakas voi jäädä emotionaalisesti yksin silloinkin, kun hän käy terapiassa.
Kun ne tunnistetaan ja otetaan myötätuntoisesti puheeksi, syntyy mahdollisuus johonkin uuteen.
Ei vain oireiden vähenemiseen.
Vaan todelliseen yhteyteen.
Ja usein juuri yhteys on se, mikä tekee toipumisesta mahdollisen.
