Miksi täydellisyyden tavoittelu tekee elämästä vaikeampaa?
Perfektionismi näyttää ulospäin vahvuudelta. Sisäisesti siitä voi tulla loputon taakka.
”Tiedän, että tämä on jo hyvä, mutta en pysty lopettamaan.”
”Jos teen virheen, ajattelen sitä vielä viikkojen päästä.”
”Mikään ei tunnu koskaan riittävän.”
Moni perfektionisti tunnistaa nämä ajatukset.
Ulkopuoliset näkevät usein ihmisen, joka on menestynyt, huolellinen, tunnollinen ja luotettava. He näkevät hyvät arvosanat, onnistuneet projektit, siistin kodin tai vastuullisen työntekijän.
Harvempi näkee sen, mitä pinnan alla tapahtuu.
Jatkuvan arvioinnin.
Riittämättömyyden tunteen.
Pelon epäonnistua.
Sisäisen paineen, joka ei hellitä edes onnistumisen jälkeen.
Siksi tärkeä kysymys kuuluu:
Entä jos ongelma ei olekaan epäonnistuminen?
Entä jos ongelma on täydellisyyden tavoittelu?
Perfektionismi ei tarkoita korkeita tavoitteita
Tästä syntyy usein väärinkäsitys.
Terve kunnianhimo ja perfektionismi eivät ole sama asia.
Kunnianhimoinen ihminen ajattelee:
”Haluan tehdä tämän hyvin.”
Perfektionisti ajattelee:
”Minun täytyy tehdä tämä täydellisesti.”
Ero näyttää pieneltä.
Mutta vaikutus hyvinvointiin on valtava.
Ensimmäisessä tavoitteena on onnistuminen.
Toisessa tavoitteena on virheiden välttäminen.
Täydellisyys ei tuo helpotusta
Moni kuvittelee, että perfektionisti rentoutuu saavutettuaan tavoitteensa.
Todellisuudessa tapahtuu usein jotain muuta.
Kun tavoite saavutetaan:
- rima nousee
- huomio siirtyy seuraavaan tehtävään
- omat onnistumiset vähätellään
- huomio kiinnittyy puutteisiin
Hetkellinen helpotus kestää ehkä minuutteja tai tunteja.
Sitten mieli alkaa etsiä seuraavaa kohtaa, jota pitäisi parantaa.
Siksi perfektionismi ei yleensä lisää tyytyväisyyttä.
Se siirtää sitä koko ajan kauemmas.
OCPD:ssa täydellisyydestä tulee turvallisuuden lähde
Pakko-oireisessa persoonallisuudessa (OCPD) perfektionismi ei ole pelkkä ominaisuus.
Se voi olla tapa ylläpitää turvallisuuden tunnetta.
Ajatukset voivat kuulostaa tältä:
- Jos teen kaiken oikein, vältyn ongelmilta.
- Jos olen tarpeeksi huolellinen, en petä ketään.
- Jos kontrolloin tilanteita, mitään pahaa ei tapahdu.
Täydellisyys ei silloin enää liity laatuun.
Se liittyy turvaan.
Ja juuri siksi siitä on niin vaikea luopua.
Miksi virheet tuntuvat niin suurilta?
Monelle ihmiselle virhe on epämiellyttävä mutta ohimenevä kokemus.
Ylikontrolloivalle perfektionistille virhe voi tuntua paljon suuremmalta.
Virhe saattaa aktivoida ajatuksia:
- Olen epäonnistunut.
- Olen huono.
- Minusta ajatellaan nyt huonosti.
- Minun olisi pitänyt pystyä parempaan.
Silloin virhe ei enää ole vain virhe.
Siitä tulee uhka omalle arvolle.
Perfektionismi tekee elämästä kapeampaa
Tämä on yksi ilmiön yllättävimmistä seurauksista.
Moni ajattelee perfektionismin johtavan suurempiin saavutuksiin.
Joskus näin käykin.
Mutta samalla elämä voi alkaa kaventua.
Ihminen saattaa:
- välttää uusia asioita epäonnistumisen pelossa
- lykätä päätöksiä
- käyttää liikaa aikaa yksityiskohtiin
- pelätä arvostelua
- unohtaa levätä
Elämä alkaa pyöriä suorittamisen ympärillä.
Miksi perfektionisti uupuu niin helposti?
Koska täydellisyys vaatii loputtomasti energiaa.
Jos jokainen tehtävä täytyy tehdä:
- virheettömästi
- nopeasti
- tehokkaasti
- muiden hyväksynnän arvoisesti
hermosto ei koskaan pääse lepäämään.
Moni burnoutiin ajautunut kuvaa samaa kokemusta:
”En koskaan kokenut tehneeni tarpeeksi.”
Työmäärä ei aina ollut ongelma.
Ongelma oli loputon vaatimus tehdä enemmän.
Ylikontrolli ylläpitää perfektionismia
RO-DKT:n näkökulmasta perfektionismi liittyy usein ylikontrolliin.
Ylikontrolloiva ihminen pyrkii:
- ennustettavuuteen
- virheiden välttämiseen
- itsehillintään
- varmuuteen
Nämä ovat hyödyllisiä taitoja.
Mutta liiallisina ne voivat estää joustavuutta.
Silloin elämä muuttuu jatkuvaksi projektiksi, jota pitää korjata.
Entä jos ”riittävän hyvä” olisi terveempi tavoite?
Monelle perfektionistille tämä ajatus tuntuu lähes sietämättömältä.
”Riittävä” kuulostaa keskinkertaiselta.
Mutta todellisuudessa suurin osa hyvinvoivista ihmisistä elää juuri riittävän hyvän alueella.
He:
- tekevät virheitä
- muuttavat suunnitelmiaan
- oppivat epäonnistumisista
- eivät tarvitse täydellisiä suorituksia tunteakseen olevansa arvokkaita
Ja juuri siksi heidän hermostonsa kuormittuu vähemmän.
RO-DKT:n tärkeä opetus
RO-DKT ei pyri poistamaan tunnollisuutta, vastuullisuutta tai tavoitteellisuutta.
Tavoitteena ei ole tulla välinpitämättömäksi.
Tavoitteena on lisätä joustavuutta.
Kykyä ajatella:
”Tämä ei ole täydellinen.”
ja samalla:
”Tämä on silti riittävän hyvä.”
Juuri siinä kohtaa perfektionismi alkaa menettää otettaan.
Yhteenveto
Perfektionismi näyttää usein vahvuudelta.
Ja parhaimmillaan siinä onkin paljon vahvuuksia:
- tunnollisuutta
- huolellisuutta
- vastuullisuutta
- sitkeyttä
Ongelma syntyy silloin, kun täydellisyydestä tulee ehto omalle turvallisuudelle, hyväksynnälle tai itsetunnolle.
Silloin elämä muuttuu helposti loputtomaksi projektiksi, jossa mikään ei tunnu riittävän.
Ehkä tärkein kysymys ei ole:
”Miten voisin olla täydellisempi?”
Vaan:
”Voisinko olla arvokas myös silloin, kun olen keskeneräinen?”
Usein juuri siitä alkaa todellinen vapaus.