Mitä tehdä, jos epäilen itsellä anoreksiaa?
Jos epäilet, että sinulla saattaa olla anoreksia tai muu syömishäiriö, asian pohtiminen ei tarkoita, että olisit kuvitellut ongelman. Usein huoli herää silloin, kun ruokaan, painoon, liikuntaan tai kehon hallintaan liittyvät ajatukset alkavat viedä yhä enemmän aikaa ja energiaa.
Moni sairastunut ajattelee pitkään, ettei ole ”riittävän sairas” tarvitakseen apua. Todellisuudessa syömishäiriöön kannattaa hakea apua mahdollisimman varhain. Mitä aikaisemmin hoito alkaa, sitä paremmat mahdollisuudet toipumiselle yleensä ovat.
Anoreksia ei ole tahdonvoiman puutetta eikä elämäntapavalinta. Kyseessä on vakava sairaus, joka vaikuttaa sekä kehoon että aivojen toimintaan.
Miten tunnistan anoreksian oireet?
Anoreksia ei näy ainoastaan painossa. Usein ensimmäiset muutokset näkyvät ajattelussa, käyttäytymisessä ja suhteessa ruokaan.
Voit pohtia, tunnistatko itsessäsi esimerkiksi seuraavia piirteitä:
Ruokailuun liittyvät oireet
- Syömisen rajoittaminen tai aterioiden väliin jättäminen
- Kalorien, annoskokojen tai ravintoaineiden jatkuva tarkkailu
- Tiukat ruokasäännöt
- Tiettyjen ruokien välttäminen pelon vuoksi
- Voimakas ahdistus ruokailutilanteissa
- Tarve syödä aina samalla tavalla tai samojen sääntöjen mukaan
Liikuntaan liittyvät oireet
- Pakonomainen liikunta
- Vaikeus pitää lepopäiviä
- Syyllisyys, jos liikunta jää väliin
- Liikunnan käyttäminen syödyn ruoan ”kompensoimiseen”
Psyykkiset oireet
- Voimakas lihomisen pelko
- Kehon jatkuva tarkkailu
- Perfektionismi
- Tarve hallita kaikkea tarkasti
- Vaikeus sietää epävarmuutta
- Lisääntynyt ahdistuneisuus
- Mielialan lasku
- Sosiaalinen vetäytyminen
Fyysiset oireet
- Painon lasku
- Jatkuva palelu
- Voimakas väsymys
- Huimaus
- Hidas syke
- Hiusten lähtö
- Kuivat limakalvot ja iho
- Kuukautisten poisjääminen
On tärkeää ymmärtää, että kaikki anoreksiaa sairastavat eivät ole alipainoisia. Nopea painonlasku voi aiheuttaa vakavaa aliravitsemusta myös silloin, kun paino näyttää ulospäin normaalilta.
Voiko minulla olla anoreksia, vaikka en olisi alipainoinen?
Kyllä voi.
Moni yllättyy kuullessaan, että vakava syömishäiriö voi esiintyä myös normaalipainoisella ihmisellä.
Jos paino on laskenut nopeasti tai syömisen rajoittaminen on voimakasta, elimistö voi kärsiä merkittävästä aliravitsemuksesta ilman että henkilö näyttää ulospäin alipainoiselta.
Tätä kutsutaan joskus epätyypilliseksi anoreksiaksi.
Sairauden vakavuutta ei arvioida pelkän painon perusteella. Myös:
- ruokailun rajoittaminen
- voimakas pelko lihomisesta
- pakonomainen liikunta
- syömiseen liittyvä ahdistus
- fyysiset oireet
ovat tärkeitä arvioinnin kohteita.
Miksi anoreksiaa on usein vaikea tunnistaa itse?
Moni anoreksiaa sairastava kokee, ettei ole tarpeeksi sairas saadakseen apua.
Tyypillisiä ajatuksia voivat olla:
- ”Muut ovat paljon sairaampia kuin minä.”
- ”Painoni ei ole vielä tarpeeksi alhainen.”
- ”Pystyn lopettamaan tämän milloin haluan.”
- ”Minulla on vain vahva itsekurini.”
- ”Yritän vain syödä terveellisesti.”
Nämä ajatukset ovat hyvin tavallisia syömishäiriöissä.
Anoreksiaan liittyy usein myös sairaudentunnon heikentyminen. Tätä kutsutaan anosognosiaksi. Se tarkoittaa, että ihmisen kyky arvioida oman tilanteensa vakavuutta heikentyy.
Siksi ulkopuoliset voivat olla tilanteesta paljon huolestuneempia kuin sairastunut itse.
Jos huomaat jatkuvasti miettiväsi, oletko ”riittävän sairas” saadaksesi apua, kannattaa hakeutua arvioon. Juuri tämä on yksi tavallisimmista syömishäiriön ylläpitämistä ajatusansoista.
Miten aliravitsemus vaikuttaa ajatteluun?
Moni uskoo, että syömishäiriö on ensisijaisesti psykologinen ongelma.
Todellisuudessa myös aliravitsemus vaikuttaa voimakkaasti aivojen toimintaan.
Nälkiintyminen voi:
- lisätä pakkoajatuksia
- heikentää keskittymistä
- vähentää ajattelun joustavuutta
- lisätä ahdistuneisuutta
- ylläpitää syömishäiriöajatuksia
- heikentää sairaudentuntoa
Siksi monet kokevat, että ruokaan liittyvät ajatukset hallitsevat lähes koko päivää.
Kyse ei ole heikosta tahdonvoimasta. Osittain kyse on siitä, että aliravitsemus muuttaa aivojen toimintaa tavalla, joka ylläpitää sairautta.
Mistä ja miten hakea apua anoreksiaan?
Jos epäilet anoreksiaa, tärkeintä on hakea arvioon mahdollisimman varhain.
Voit ottaa yhteyttä esimerkiksi:
- terveyskeskukseen
- opiskeluterveydenhuoltoon
- työterveyshuoltoon
- kouluterveydenhuoltoon
- syömishäiriöihin erikoistuneeseen yksikköön
Myös syömishäiriöihin perehtyneet yksityiset palvelut voivat olla vaihtoehto.
Vastaanotolla voidaan arvioida:
- painon kehitys
- ravitsemustila
- fyysiset oireet
- syömiskäyttäytyminen
- psyykkinen vointi
- hoidon tarve
Avun hakemista ei kannata lykätä siihen asti, että vointi romahtaa.
Mitä hoidossa tapahtuu?
Anoreksian hoito perustuu yleensä sekä fyysisen että psykologisen toipumisen tukemiseen.
Fyysisen terveyden korjaaminen
Ensimmäinen tavoite on pysäyttää aliravitsemuksen vaikutukset ja palauttaa elimistön turvallinen toimintakyky.
Tähän kuuluu usein:
- säännöllinen syöminen
- ravitsemuksen lisääminen
- mahdollisten lääketieteellisten komplikaatioiden seuranta
Psykologinen työskentely
Kun aivot saavat jälleen riittävästi energiaa, voidaan tehokkaammin työstää myös syömishäiriötä ylläpitäviä tekijöitä.
Näitä voivat olla esimerkiksi:
- perfektionismi
- ylikontrolli
- itsekriittisyys
- häpeä
- tunnesäätelyn vaikeudet
- kehonkuvaan liittyvät uskomukset
Hoidossa voidaan käyttää esimerkiksi syömishäiriöihin erikoistuneita psykoterapioita, kuten CBT-E:tä tai RO-DKT:ta silloin, kun oirekuvaan liittyy voimakasta ylikontrollia.
Millainen on toipumisprosessi anoreksiasta?
Toipuminen ei yleensä etene suoraviivaisesti.
Useimmilla ihmisillä matkaan kuuluu:
- Ongelman tunnistaminen
- Avun hakeminen
- Ravitsemustilan korjaaminen
- Psykologinen työskentely
- Uusien toimintatapojen harjoittelu
- Hyvinvoinnin ylläpitäminen
Matkaan kuuluu usein myös takapakkeja. Ne eivät tarkoita epäonnistumista.
Moni yllättyy siitä, että syömishäiriöajatukset voivat hetkellisesti voimistua ravitsemustilan korjaantuessa. Tämä ei yleensä tarkoita tilanteen huononemista. Aliravitsemuksen vaikutusten vähentyessä ihminen alkaa usein kohdata niitä tunteita, pelkoja ja vaikeuksia, joita sairaus on aiemmin peittänyt.
Juuri siksi sekä ravitsemuskuntoutus että psykologinen tuki ovat tärkeitä.
Et joudu selviytymään yksin
Yksi syömishäiriön haitallisimmista vaikutuksista on eristäytyminen.
Moni yrittää selvitä yksin liian pitkään.
Jos epäilet itselläsi anoreksiaa, tärkein viesti on tämä:
Sinun ei tarvitse odottaa, että olisit ”riittävän sairas” saadaksesi apua.
Huolen herääminen on jo riittävä syy hakeutua arvioon.
Mitä aikaisemmin saat tukea, sitä helpompaa toipuminen yleensä on. Jokainen askel kohti apua on askel kohti joustavampaa, vapaampaa ja terveempää elämää.
Lue lisää syömishäiriöistä
Tämä artikkeli käsittelee yhtä syömishäiriöihin liittyvää näkökulmaa. Jos haluat saada kokonaiskuvan eri syömishäiriöistä, niiden oireista, varoitusmerkeistä, hoitomahdollisuuksista ja toipumisesta, tutustu Mediferron kattavaan syömishäiriöoppaaseen.