Anoreksia ei ole vain syömishäiriö: mitä tutkimus kertoo identiteetistä, itsetunnosta ja ihmissuhteista?

Anoreksia yhdistetään yleensä näkyviin oireisiin: syömisen rajoittamiseen, painon laskuun, kaloreiden tarkkailuun ja voimakkaaseen kehon kontrollointiin.

Nämä ovat vakavia oireita, ja niiden hoitaminen on välttämätöntä. Silti ne kertovat vain osan tarinasta.

Tuore tutkimus Bernin yliopistollisesta sairaalasta nostaa esiin näkökulman, joka jää usein vähemmälle huomiolle: anoreksian yhteyden persoonallisuuden toimintakykyyn. Tutkimus tarkasteli erityisesti sitä, miten anoreksiaa sairastavat nuoret kokevat itsensä, omat tunteensa ja suhteensa muihin ihmisiin.

Tulokset viittaavat siihen, että anoreksia ei ole pelkästään syömiseen liittyvä sairaus. Se liittyy usein myös identiteettiin, itsetuntoon ja kokemukseen yhteydestä muihin ihmisiin.

Anoreksia ja itsetunto: miksi oma arvo tuntuu helposti horjuvalta?

Tutkimuksen merkittävimpiä havaintoja oli, että anoreksiaa sairastavien nuorten itsetunto oli keskimäärin hauraampi kuin muiden psykiatrista hoitoa saaneiden nuorten.

Löydös on huomionarvoinen, koska vertailuryhmässä oli myös nuoria, joilla oli muun muassa masennusta ja ahdistuneisuutta. Silti itsetuntoon liittyvät vaikeudet korostuivat erityisesti anoreksiaa sairastavilla.

Kun oma arvo tuntuu epävarmalta, pienetkin epäonnistumiset voivat saada kohtuuttoman suuren merkityksen.

Nuori saattaa ajatella:

  • ”En ole tarpeeksi hyvä.”
  • ”Minun pitäisi onnistua paremmin.”
  • ”Virheet kertovat, että olen epäonnistunut.”

Tällaisessa tilanteessa anoreksia voi tarjota näennäisen ratkaisun. Painon, syömisen tai kehon kontrollointi voi luoda hetkellisen kokemuksen onnistumisesta ja hallinnasta silloin, kun sisäinen maailma tuntuu epävarmalta.

Tämän vuoksi itsetunnon vahvistaminen ei ole anoreksian hoidossa sivuasia. Se on yksi toipumisen keskeisistä tavoitteista.

Anoreksia ja identiteetti: mitä tapahtuu, kun sairaudesta tulee osa minuutta?

Tutkimuksessa havaittiin yhteys identiteetin haurauden ja syömishäiriöoireiden vakavuuden välillä.

Mitä enemmän nuorella oli vaikeuksia tunnistaa omia tunteitaan, tarpeitaan ja sisäisiä kokemuksiaan, sitä vakavampina oireet yleensä näyttäytyivät.

Tämä on tärkeä havainto.

Identiteetti auttaa meitä vastaamaan kysymyksiin:

  • Kuka minä olen?
  • Mitä pidän tärkeänä?
  • Mitä haluan elämältäni?

Kun näihin kysymyksiin on vaikea vastata, anoreksia voi alkaa tarjota korvaavaa rakennetta.

Sairaus antaa sääntöjä, tavoitteita ja selkeän suunnan. Se voi luoda tunteen vahvasta identiteetistä samalla, kun se etäännyttää nuorta hänen omasta aidosta itsestään.

Tästä syystä pelkkä painon palautuminen ei aina riitä. Nuori tarvitsee mahdollisuuden rakentaa identiteettiä, joka ei perustu sairauteen.

Anoreksia ja empatia: yllättävä tutkimushavainto

Syömishäiriöihin liittyy joskus virheellinen käsitys, että sairastunut olisi välinpitämätön muiden tunteista.

Tutkimuksen tulokset eivät tukeneet tätä ajatusta.

Päinvastoin. Anoreksiaa sairastavilla nuorilla oli tutkimuksen mukaan hyvä kyky tunnistaa oman käyttäytymisensä vaikutuksia muihin ihmisiin.

Tämä voi osaltaan selittää sitä, miksi monet sairastuneet kokevat voimakasta syyllisyyttä.

Nuori voi hyvin tiedostaa:

  • vanhempien huolen
  • sisarusten kärsimyksen
  • perheen kuormittumisen

Samaan aikaan sairaus voi tehdä muutoksesta erittäin vaikeaa.

Tämä ristiriita voi johtaa häpeään ja vetäytymiseen, vaikka nuori välittäisi syvästi läheisistään.

Empatian puutteen sijaan kyse voi siis olla liiallisesta herkkyydestä yhdistettynä kokemukseen omasta voimattomuudesta.

Anoreksia ja ihmissuhteet: miksi yhteys muihin on tärkeä osa toipumista?

Tutkimuksessa havaittiin myös yhteys sosiaalisen toimintakyvyn ja fyysisen sairauden vakavuuden välillä.

Nuorilla, joilla oli enemmän vaikeuksia luottaa muihin, ymmärtää ihmissuhteita tai kokea yhteyttä toisiin ihmisiin, oli usein myös vaikeampia fyysisiä oireita.

Tämä havainto tukee yhä vahvemmin ajatusta siitä, että anoreksian hoidossa ihmissuhteet eivät ole pelkkä taustatekijä.

Ne ovat osa itse sairautta ja osa toipumista.

Kun yhteys muihin ihmisiin tuntuu epävarmalta, kehosta voi tulla asia, jota voi hallita.

Painosta, syömisestä tai liikunnasta tulee ennustettava järjestelmä maailmassa, joka muuten tuntuu epävarmalta.

Juuri tämän vuoksi turvalliset ihmissuhteet ovat niin keskeinen osa pitkäaikaista toipumista.

Mitä tämä tarkoittaa anoreksian hoidossa?

Tutkimus muistuttaa siitä, että anoreksia ei ole vain syömiseen liittyvä ongelma.

Se liittyy usein myös siihen:

  • miten nuori näkee itsensä
  • miten vakaana hän kokee oman identiteettinsä
  • miten hän suhtautuu omiin virheisiinsä
  • kuinka turvalliseksi hän kokee ihmissuhteet
  • kuinka paljon hän kykenee hakemaan tukea muilta

Tämän vuoksi tehokas hoito ei kohdistu pelkästään painoon tai syömiseen.

Se auttaa nuorta rakentamaan:

  • vakaampaa itsetuntoa
  • joustavampaa identiteettiä
  • turvallisempia ihmissuhteita
  • kykyä olla yhteydessä omiin tunteisiin

Anoreksiasta toipuminen on enemmän kuin painon normalisoitumista

Painon palautuminen on tärkeä osa hoitoa, mutta se ei yksin määritä toipumista.

Todellinen toipuminen tarkoittaa myös sitä, että nuori löytää takaisin yhteyden itseensä ja muihin ihmisiin.

Lopulta ehkä tärkein kysymys ei olekaan:

”Miten saamme anoreksian pois?”

Vaan:

”Miten voimme auttaa nuorta rakentamaan sellaisen identiteetin, ettei hänen enää tarvitse turvautua anoreksiaan selviytyäkseen?”

Scroll to Top