Raudanpuute ja syömishäiriöt

Miten riittämätön ravitsemus voi vaikuttaa rautavarastoihin, aivoihin ja toipumiseen?

Raudanpuute on yksi yleisimmistä ravitsemuksellisista puutostiloista maailmassa. Syömishäiriöissä riski voi kasvaa entisestään, koska energian, proteiinin ja ravintoaineiden saanti jää usein elimistön tarpeeseen nähden liian vähäiseksi.

Vaikka syömishäiriöiden hoitoon liittyy monia tärkeitä osa-alueita, myös ravitsemustilan ja mahdollisten puutostilojen tunnistaminen on tärkeää. Raudanpuute voi vaikuttaa jaksamiseen, aivojen toimintaan, oppimiseen, mielialaan ja uneen. Osa näistä oireista voi muistuttaa itse syömishäiriön oireita, minkä vuoksi niiden taustalla olevia tekijöitä ei aina ole helppo erottaa toisistaan.

Miksi syömishäiriö altistaa raudanpuutteelle?

Elimistö tarvitsee rautaa jatkuvasti. Rautaa käytetään muun muassa:

punasolujen muodostamiseen
aivojen energiantuotantoon
lihasten toimintaan
hermoston toimintaan
välittäjäaineiden tuotantoon

Jos ravinnosta saatava raudan määrä jää pitkään liian vähäiseksi, elimistö alkaa käyttää rautavarastojaan. Ajan myötä varastot voivat pienentyä merkittävästi.

Syömishäiriöön liittyvä raudanpuute voi syntyä esimerkiksi silloin, kun:

syöminen on hyvin niukkaa
aterioita jää väliin
ruokavalio on yksipuolinen
eläinperäisiä raudanlähteitä vältetään
kokonaisenergian saanti jää liian vähäiseksi

Mitä pidempään aliravitsemus jatkuu, sitä suuremmaksi puutostilojen riski yleensä kasvaa.

Anoreksia ja raudanpuute

Anoreksiassa energiansaanti jää usein huomattavasti elimistön tarpeita pienemmäksi.

Moni anoreksiaa sairastava välttelee erityisesti:

punaista lihaa
rasvaa sisältäviä ruokia
energiapitoisia aterioita

Samalla myös raudan saanti voi vähentyä.

On kuitenkin tärkeää huomata, että anoreksiaa sairastavalla hemoglobiini voi pitkään pysyä viitealueella. Tämä johtuu osittain siitä, että elimistö sopeutuu energiapulaan monin tavoin.

Siksi normaalilta näyttävä hemoglobiini ei aina kerro riittävästi elimistön rautavarastoista.

ARFID ja raudanpuute

Välttelevässä tai rajoittavassa syömishäiriössä (ARFID) ongelmana ei välttämättä ole painonhallinta tai laihduttaminen.

Syöminen voi kuitenkin jäädä hyvin yksipuoliseksi.

Jotkut hyväksyvät ruokavalioonsa vain kapean joukon ruokia, jolloin tärkeiden ravintoaineiden saanti voi jäädä puutteelliseksi.

Jos ruokavalio sisältää vähän rautapitoisia elintarvikkeita, myös raudanpuutteen riski voi kasvaa.

Mitä aivoissa tapahtuu?

Sekä syömishäiriö että raudanpuute voivat vaikuttaa aivojen toimintaan.

Rautaa tarvitaan muun muassa:

energiantuotantoon
dopamiinin toimintaan
oppimiseen
muistamiseen
tarkkaavuuden säätelyyn

Kun rautaa on liian vähän, osa ihmisistä kokee:

aivosumua
keskittymisvaikeuksia
muistivaikeuksia
henkistä väsymystä

Nämä oireet voivat ilmetä samaan aikaan syömishäiriön muiden vaikutusten kanssa.

Mieliala voi kuormittua

Syömishäiriöihin liittyy usein:

ahdistuneisuutta
alakuloisuutta
vetäytymistä
lisääntynyttä kuormittuneisuutta

Näiden oireiden taustalla on yleensä useita tekijöitä.

Raudanpuute ei aiheuta syömishäiriötä eikä selitä kaikkia mielialaoireita. Tutkimusten perusteella rauta osallistuu kuitenkin aivojen välittäjäainejärjestelmien toimintaan, minkä vuoksi puutostilat voivat olla yksi hyvinvointiin vaikuttava tekijä.

Uni voi heikentyä

Monet syömishäiriöistä kärsivät kuvaavat:

levotonta unta
yöheräilyä
vaikeutta palautua
jatkuvaa väsymystä

Raudanpuute voi liittyä samankaltaisiin oireisiin.

Lisäksi matalat rautavarastot voivat liittyä levottomiin jalkoihin, mikä voi edelleen heikentää unen laatua.

Kun uni heikkenee, myös:

mieliala
keskittyminen
oppiminen
jaksaminen

voivat kärsiä.

Voiko oireita olla ilman anemiaa?

Kyllä.

Tämä on erityisen tärkeä asia syömishäiriöiden yhteydessä.

Raudanpuute alkaa yleensä rautavarastojen tyhjenemisestä. Ferritiini voi olla matala jo pitkään ennen kuin hemoglobiini laskee.

Tämän vuoksi henkilöllä saattaa esiintyä:

väsymystä
aivosumua
keskittymisvaikeuksia
heikentynyttä liikuntakykyä
levotonta unta

vaikka hemoglobiini olisi edelleen normaali.

Miksi raudanpuutteen tunnistaminen on tärkeää?

Syömishäiriöstä toipuminen vaatii paljon energiaa sekä keholta että aivoilta.

Jos ravitsemustilan taustalla on lisäksi hoitamattomia puutostiloja, ne voivat osaltaan lisätä kuormitusta ja heikentää hyvinvointia.

Raudanpuute ei useimmiten ole syömishäiriön keskeisin ongelma, mutta se voi olla yksi tekijä, joka vaikuttaa:

jaksamiseen
keskittymiseen
oppimiseen
uneen
yleiseen toimintakykyyn

Siksi ravitsemustilan kokonaisvaltainen arviointi kuuluu tärkeänä osana syömishäiriöiden hoitoon.

Milloin asia kannattaa selvittää?

Raudanpuutteen mahdollisuutta voidaan arvioida osana terveydenhuollon ammattilaisen tekemää tutkimusta erityisesti silloin, jos syömishäiriötä sairastavalla esiintyy:

pitkittynyttä väsymystä
aivosumua
keskittymisvaikeuksia
levotonta unta
levottomia jalkoja
huimausta
heikentynyttä liikuntakykyä
tavallista hitaampaa palautumista

Yhteenveto

Syömishäiriöt voivat altistaa raudanpuutteelle erityisesti silloin, kun ravinnonsaanti jää pitkään riittämättömäksi tai ruokavalio on hyvin yksipuolinen.

Raudanpuute voi vaikuttaa aivojen toimintaan, oppimiseen, keskittymiseen, uneen ja jaksamiseen. Osa oireista voi muistuttaa syömishäiriön oireita, minkä vuoksi mahdolliset puutostilat on tärkeää huomioida osana kokonaisvaltaista hoitoa.

Raudanpuute ei selitä kaikkia syömishäiriöihin liittyviä oireita, mutta se on tärkeä mahdollinen hyvinvointiin vaikuttava tekijä, joka kannattaa tunnistaa ja arvioida asianmukaisesti.

Lähteet

Beard JL. Iron Deficiency Alters Brain Development and Functioning. Journal of Nutrition. 2003;133(5 Suppl 1):1468S-1472S.
Bastian TW, Rao R. Iron: More than Meets the Eye. Nutrients. 2023.
Kulaszyńska M, Kwiatkowski S, Skonieczna-Żydecka K. The Iron Metabolism with a Specific Focus on the Functioning of the Nervous System. Biomedicines. 2024;12(3):595.
Porras CA, Rouault TA. Iron Homeostasis in the CNS: An Overview of the Pathological Consequences of Iron Metabolism Disruption. International Journal of Molecular Sciences. 2022;23(9):4490.
Lukowski AF, Koss M, Burden MJ, Jonides J, Nelson CA, Kaciroti N, Jimenez E, Lozoff B. Iron Deficiency in Infancy and Neurocognitive Functioning at 19 Years: Evidence of Long-Term Deficits in Executive Function and Recognition Memory. Nutritional Neuroscience. 2010;13(2):54-70.
Allen RP, Picchietti DL, Garcia-Borreguero D, Walters AS, Ondo WG, Trenkwalder C. Restless Legs Syndrome and Iron Deficiency. Sleep Medicine. 2018.
Peirano PD, Algarín C, Uauy R. Sleep Alterations and Iron Deficiency Anemia in Infancy. Sleep Medicine. 2010;11(7):637-642.