Voiko vanhemman puhe omasta painostaan vaikuttaa lapsen kehonkuvaan?

”Minun pitäisi laihtua.”

”En voi syödä tuota, siinä on liikaa kaloreita.”

”Aloitan taas uuden dieetin maanantaina.”

Moni vanhempi sanoo tällaisia lauseita ajattelematta niitä sen enempää. Kommentit eivät kohdistu lapseen, vaan omaan kehoon tai syömiseen.

Silti lapsi kuuntelee.

Lapset eivät opi ainoastaan siitä, mitä heille sanotaan. He oppivat myös siitä, miten aikuiset puhuvat itsestään, kehostaan, ruoasta ja omasta arvostaan.

Tutkimusten perusteella vanhempien puhe painosta, laihduttamisesta ja ulkonäöstä voi vaikuttaa siihen, miten lapsi oppii suhtautumaan omaan kehoonsa ja itseensä.

Mitä laihdutuspuhe tarkoittaa?

Laihdutuspuheella tarkoitetaan painoon, kaloreihin, laihduttamiseen tai ulkonäköön keskittyvää puhetta, joka toistuu arjessa.

Se voi näkyä esimerkiksi:

  • jatkuvana painon tarkkailuna
  • kaloreiden laskemisena ääneen
  • ruokien jakamisena ”hyviin” ja ”huonoihin”
  • oman kehon arvosteluna
  • toistuvana puheena laihduttamisen tarpeesta
  • ajatuksena, että onnellisuus tai onnistuminen vaatii laihtumista

Monille aikuisille tämä puhetapa on niin tavallinen, ettei sitä enää huomaa.

Lapselle se voi kuitenkin toimia voimakkaana mallina siitä, miten omaan kehoon ”kuuluu” suhtautua.

Miten lapset oppivat suhtautumaan kehoonsa?

Lapset rakentavat käsitystään maailmasta tarkkailemalla ympäristöään.

Erityisen tärkeä vaikutus on vanhemmilla.

Jos lapsi kuulee vuosien ajan, että painonnousu on ongelma tai että omaa kehoa täytyy jatkuvasti korjata, hän voi alkaa omaksua saman ajattelutavan.

Tällöin lapsi ei opi ainoastaan ruokailutottumuksia.

Hän oppii myös:

  • mitä kehosta ajatellaan
  • mikä tekee ihmisestä hyväksyttävän
  • millä perusteella itseä arvioidaan
  • miten omaa arvoa mitataan

Juuri tästä syystä aikuisten kehopuheella on merkitystä.

Voiko vanhemman kehotyytymättömyys siirtyä lapselle?

Tutkimukset viittaavat siihen, että vanhempien painoon ja ulkonäköön liittyvät kommentit ovat yhteydessä lasten ja nuorten:

  • kehotyytymättömyyteen
  • heikompaan itsetuntoon
  • laihdutuskäyttäytymiseen
  • syömishäiriöoireisiin

Kyse ei yleensä ole yhdestä kommentista.

Vaikutus syntyy vähitellen.

Lapsi alkaa ymmärtää, että kehoa arvioidaan jatkuvasti ja että ulkonäköön liittyy paljon arvoa ja merkitystä.

Tällöin hän voi alkaa uskoa esimerkiksi:

  • paino määrittää ihmisen arvoa
  • keho ei koskaan ole riittävän hyvä
  • hyväksyntä täytyy ansaita ulkonäöllä
  • tyytyväisyys omaan kehoon ei ole mahdollista

Miksi lapsi voi alkaa pelätä painonnousua?

Lapsi tarkkailee vanhempiensa tunteita yhtä paljon kuin heidän sanojaan.

Jos painonnousu herättää kotona jatkuvasti:

  • huolta
  • pettymystä
  • itsekritiikkiä
  • häpeää

lapsi voi päätellä, että painonnousu on jotain vaarallista.

Tällöin hän saattaa alkaa:

  • tarkkailla omaa kehoaan
  • vertailla itseään muihin
  • vältellä tiettyjä ruokia
  • huolestua normaalista kasvusta
  • liittää oman arvonsa painoon

Erityisen herkässä vaiheessa ovat lapset ja nuoret, joiden keho muuttuu luonnollisesti kasvun aikana.

Lisääkö laihdutuspuhe syömishäiriöriskiä?

Yksittäinen kommentti ei aiheuta syömishäiriötä.

Syömishäiriöt syntyvät monien biologisten, psykologisten ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta.

Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu yhteys:

  • painokeskeisen puheen
  • kehotyytymättömyyden
  • laihduttamisen
  • emotionaalisen syömisen
  • syömishäiriöoireiden

välillä.

Perheen ilmapiiri voi siis joko suojata lasta tai lisätä haavoittuvuutta.

Miten terveydestä voi puhua ilman painon korostamista?

Terveydestä kannattaa ehdottomasti puhua.

Ratkaisevaa on se, mitä korostetaan.

Painokeskeinen viesti

  • ”Minun pitäisi laihtua.”
  • ”En saisi syödä tätä.”
  • ”Olen liian lihava.”

Hyvinvointikeskeinen viesti

  • ”Haluan pitää huolta jaksamisestani.”
  • ”Liikunta tekee minulle hyvää.”
  • ”Ruoka auttaa minua voimaan hyvin.”
  • ”Riittävä lepo on tärkeää.”

Hyvinvointikeskeinen puhe auttaa lasta ymmärtämään, että kehon tärkein tehtävä ei ole näyttää tietynlaiselta vaan mahdollistaa elämä.

Mitä lapsen olisi hyvä kuulla?

Lapsi tarvitsee vastapainoksi viestejä, jotka vahvistavat hyväksyntää ja turvallisuutta.

Esimerkiksi:

  • Sinun ei tarvitse ansaita hyväksyntää ulkonäölläsi.
  • Ihmisen arvo ei riipu painosta.
  • Kaikki kehot ovat erilaisia.
  • Kehosi on tärkeä juuri tällaisena.
  • Ruoka on polttoainetta, ei palkinto tai rangaistus.
  • Kehosi auttaa sinua tekemään asioita, joista pidät.

Tällaiset viestit tukevat myönteisen ja realistisen kehonkuvan kehittymistä.

Mitä vanhempi voi tehdä jo tänään?

Sinun ei tarvitse olla täydellinen.

Riittää, että alat huomata omia puhetapojasi.

Voit pohtia esimerkiksi:

  • Kuinka usein arvostelen omaa kehoani ääneen?
  • Kuinka usein puhun laihduttamisesta?
  • Kuinka usein puhun hyvinvoinnista ilman painotavoitteita?
  • Kuuleeko lapseni minun puhuvan itsestäni lempeästi?

Pienetkin muutokset voivat olla merkityksellisiä.

Lapsi kuuntelee enemmän kuin uskommekaan

Vanhemmat eivät voi hallita kaikkea sitä, mitä lapsi kohtaa koulussa, sosiaalisessa mediassa tai ystäväpiirissä.

He voivat kuitenkin vaikuttaa siihen, millaisia viestejä lapsi kuulee kotona.

Kun kotona puhutaan kunnioittavasti kehosta, suhtaudutaan ruokaan joustavasti ja asetetaan hyvinvointi ulkonäön edelle, lapsi saa tärkeän viestin:

Sinun arvosi ei riipu painostasi.

Ja se voi olla yksi tärkeimmistä kehonkuvaa suojaavista viesteistä, jonka lapsi koskaan kuulee.

Lähteet

Scroll to Top