Voiko jatkuva ahdistus johtua ylikontrollista?

”Sinä et koskaan pysähdy.”

ja huomaat, ettet oikein tiedä mitä vastata. Koska et ole koskaan ajatellut itseäsi ahdistuneeksi. Olet ajatellut itseäsi vastuulliseksi.

Moni jatkuvasta ahdistuksesta kärsivä ihminen alkaa vähitellen uskoa, että ongelmana on jokin, mitä hän ei vielä hallitse riittävän hyvin.

• Ehkä pitäisi suunnitella paremmin.
• Ehkä pitäisi valmistautua enemmän.
• Ehkä pitäisi oppia rentoutumaan tehokkaammin.
• Ehkä pitäisi vain yrittää vielä vähän enemmän.

Mutta mitä jos ongelma ei ole hallinnan puute? Mitä jos ongelma onkin se, että olet joutunut pitämään itseäsi kasassa liian kauan?

Jatkuva ahdistus ei aina johdu elämäntilanteesta, stressistä tai kriisistä. Joillakin ihmisillä ahdistuksen taustalla voi olla ylikontrolli eli taipumus hallita itseä, tunteita ja ympäristöä tavallista enemmän. Tällöin ahdistus voi näkyä jatkuvana jännittyneisyytenä, yliajatteluna, huolehtimisena tai vaikeutena rentoutua.

Ehkä sinäkin olet yrittänyt rauhoittaa itseäsi järkeilemällä, suunnittelemalla, valmistautumalla tai kehittämällä itseäsi. Ehkä olet lukenut kirjoja, kuunnellut podcasteja, opetellut rentoutumista tai yrittänyt ymmärtää ahdistuksesi syitä.

Silti jokin tuntuu jäävän selittämättä.

Ehkä ulospäin elämäsi näyttää jopa hyvältä. Työt hoituvat. Velvollisuudet tulevat hoidetuiksi. Muut ihmiset pitävät sinua vastuullisena, tunnollisena ja toimintakykyisenä.

Silti sisälläsi on jatkuva jännitys. Ikään kuin kehosi ei koskaan uskoisi täysin siihen, että kaikki on juuri nyt hyvin.

Moni kuvaa sitä näin:

”Minulla ei ole varsinaista syytä olla ahdistunut, mutta en silti osaa rentoutua.”

”Vaikka kaikki olisi kunnossa, odotan koko ajan jotakin menevän pieleen.”

”En muista, milloin olisin viimeksi ollut täysin levollinen.”

”Olen jatkuvasti vähän varuillani.”

Jos tämä kuulostaa tutulta, ahdistuksen taustalla voi olla jotakin, mistä puhutaan vielä melko vähän: ylikontrolli.

Voiko ylikontrolli näyttää ahdistukselta?

Moni ei tunnista itseään ahdistuneeksi ihmiseksi. Sen sijaan hän tunnistaa itsensä tunnolliseksi, vastuulliseksi, perfektionistiseksi tai ihmiseksi, joka haluaa tehdä asiat hyvin. Juuri siksi ylikontrolliin liittyvä ahdistus jää usein tunnistamatta vuosiksi. Ihminen ajattelee olevansa vain huolellinen.

Todellisuudessa hän saattaa elää jatkuvassa valmiustilassa.

Entä jos ongelmana ei ole liian vähäinen kontrolli?

Kun puhumme ahdistuksesta, ratkaisuiksi ehdotetaan usein lisää hallintaa.

• Parempaa ajanhallintaa.
• Parempaa tunteiden hallintaa.
• Parempaa stressinhallintaa.
• Parempaa itsensä johtamista.

Mutta mitä jos olet jo käyttänyt koko elämäsi hallitsemiseen enemmän energiaa kuin useimmat ihmiset?

RO-DKT:ssa (Radikaalisti avoin dialektinen käyttäytymisterapia) ylikontrollilla tarkoitetaan tilannetta, jossa muuten hyödylliset ominaisuudet ovat menneet liian pitkälle.

• Itsehillintä muuttuu jatkuvaksi itsensä tarkkailuksi.
• Vastuullisuus muuttuu taakaksi, jota ei koskaan saa laskettua harteiltaan.
• Tunnollisuus muuttuu armottomiksi vaatimuksiksi itseä kohtaan.
• Varovaisuus muuttuu jatkuvaksi valppaustilaksi.

Kyse ei ole siitä, että ihmisessä olisi jotakin vialla. Kyse on usein siitä, että samat ominaisuudet, jotka ovat auttaneet häntä menestymään, alkavat vähitellen ylläpitää kärsimystä.

Ylikontrolliin liittyviä ahdistuksen merkkejä

Ylikontrolliin liittyvä ahdistus ei aina näytä perinteiseltä ahdistukselta.

Se voi näkyä esimerkiksi:

• vaikeutena rentoutua ilman syyllisyyttä
• jatkuvana huolehtimisena tulevasta
• yliajatteluna ja asioiden vatvomisena
• perfektionismina
• jatkuvana varuillaan olona
• vaikeutena pyytää apua
• tarpeena valmistautua kaikkeen etukäteen
• vaikeutena päästää irti vastuusta
• tunteena, että pitäisi aina tehdä enemmän

Näytät rauhalliselta, mutta elät hälytystilassa

Tämä on yksi ylikontrollin hämmentävimmistä puolista. Ulospäin ahdistusta ei välttämättä huomaa. Moni ylikontrolliin taipuvainen ihminen ei näytä paniikissa olevalta.

• Hän ei menetä malttiaan.
• Hän ei romahda helposti.
• Hän ei välttämättä näytä ahdistuneelta lainkaan.

Mutta sisäinen kokemus voi olla aivan toisenlainen.

Vastaanotolla kohtaan usein ihmisiä, joiden läheiset kuvaavat heitä rauhallisiksi ja tasapainoisiksi. Kun kysyn, millaista heidän mielessään on tavallisena maanantai-iltana, kuva muuttuu.

• He käyvät mielessään läpi päivän keskusteluja.
• Pohtivat, tuliko sanottua jotakin väärin.
• Miettivät asioita, jotka täytyy muistaa huomenna.
• Valmistautuvat ongelmiin, joita ei ole vielä edes tapahtunut.
• Arvioivat jatkuvasti, ovatko tehneet tarpeeksi.

Moni yllättyy kuullessaan, että tämäkin voi olla ahdistusta. Koska se on ollut heidän normaali olotilansa niin kauan kuin he muistavat.

Muistan erään ihmisen, joka sanoi:

”En usko olevani ahdistunut. Olen vain sellainen ihminen, joka miettii asioita paljon.”

Kun keskustelimme pidempään, kävi ilmi, ettei hän oikeastaan koskaan kokenut olevansa täysin levollinen.

• Lomalla hän suunnitteli tulevia työviikkoja.
• Iltaisin hän kävi läpi päivän tapahtumia.
• Vapaapäivinä hän mietti asioita, joita pitäisi tehdä.
• Jos joku hänen läheisensä vaikutti tavallista hiljaisemmalta, hän alkoi pohtia, oliko tehnyt jotakin väärää.

Hän ei näyttänyt ulospäin ahdistuneelta. Mutta hänen hermostonsa eli jatkuvassa valmiudessa. Lopulta hän sanoi jotakin, mikä kuvaa monen ylikontrolloidun ihmisen kokemusta:

”En tiedä miltä tuntuu, ettei tarvitsisi olla koko ajan valppaana.”

Ylikontrolloitu hermosto näkee ensimmäisenä riskit

RO-DKT:n mukaan ylikontrolliin liittyy usein tavallista suurempi uhkaherkkyys. Kuvittele kaksi ihmistä kävelemässä samaan puutarhaan. Toinen huomaa ensimmäisenä kukat. Toinen huomaa ensimmäisenä piikit. Kumpikaan ei ole väärässä. Mutta heidän huomionsa kohdistuu eri asioihin.

Ylikontrolliin taipuvainen ihminen huomaa usein ensimmäisenä sen, mikä voisi mennä pieleen.

• Mitä kannattaa varoa.
• Mihin pitää valmistautua.
• Mikä voi aiheuttaa ongelmia myöhemmin.

Tämä voi auttaa elämässä monella tavalla.

Mutta samalla hermosto oppii odottamaan uhkaa silloinkin, kun uhkaa ei ole.

Miksi ahdistus ei helpota kontrolloimalla enemmän?

Tämä on yksi ylikontrollin julmimmista paradokseista. Kun ahdistus kasvaa, luonnollinen reaktio on yrittää hallita enemmän.

• Suunnitella enemmän.
• Analysoida enemmän.
• Valmistautua paremmin.
• Varmistaa useammin.

Hetkeksi olo voi helpottua. Mutta samalla aivot oppivat, että maailma todella on niin vaarallinen paikka, että jatkuva valppaus on tarpeen.

Syntyy noidankehä.

Ahdistus lisää kontrollia.

Kontrolli lisää valppautta.

Valppaus lisää ahdistusta.

Ja vähitellen mikään määrä varmistelua ei enää tuo pysyvää turvallisuuden tunnetta.

Ehkä kaikkein väsyttävintä on se, ettei kukaan huomaa

Moni ylikontrolliin taipuvainen ihminen kuulee elämässään samoja lauseita.

”Sinähän pärjäät aina.”

”En ole koskaan ollut huolissani sinusta.”

”Sinulla näyttää olevan asiat hyvin.”

Nämä lauseet on yleensä tarkoitettu kohteliaisuuksiksi. Silti ne voivat osua kipeään kohtaan. Koska samaan aikaan ihminen saattaa olla väsynyt siihen, että juuri kukaan ei huomaa kuinka paljon energiaa pärjäämiseen kuluu.

Moni ylikontrolloitu ihminen kantaa kärsimystään hyvin yksin. Hänellä voi olla ympärillään ihmisiä, jotka pitävät häntä vahvana. Ihmisenä, joka pärjää. Sellaisena, jolla asiat ovat hallussa.

Todellisuus voi näyttää sisältä aivan erilaiselta. Joskus kaikkein raskainta ei ole itse ahdistus. Kaikkein raskainta on tunne siitä, ettei kukaan näe sitä. Että muut näkevät vain pärjäämisen. Eivät sitä jatkuvaa ponnistelua, jolla pärjääminen pidetään yllä.

Ahdistuksen syvempänä juurena voi olla emotionaalinen yksinäisyys

RO-DKT:ssa ajatellaan, että pitkäkestoisen ahdistuksen taustalla ei ole aina vain stressi tai huoliajattelu. Joskus taustalla on emotionaalinen yksinäisyys.

• Moni ylikontrolloitu ihminen ei kerro huolistaan.
• Ei pyydä apua.
• Ei näytä epävarmuuttaan.
• Ei halua olla vaivaksi.

Silloin ympärillä voi olla ihmisiä, mutta kukaan ei näe sitä osaa hänestä, joka kaikkein eniten kaipaisi ymmärrystä. Ihminen ei tunne itseään yksinäiseksi siksi, ettei hänellä olisi seuraa. Hän tuntee itsensä yksinäiseksi siksi, ettei kukaan näe sitä, mitä pinnan alla tapahtuu.

Koetko emotionaalista yksinäisyyttä?

Jos tunnistat tämän kokemuksen, pysähdy hetkeksi tutkimaan sitä tarkemmin.

💙 Tee emotionaalisen yksinäisyyden kartoitus

👉 Lue lisää emotionaalisesta yksinäisyydestä

Miksi tavalliset ahdistusohjeet eivät aina auta?

Jos ongelmana on ylikontrolli, moni tavallinen ahdistusohje voi tuntua yllättävän tehottomalta.

”Yritä hallita ajatuksiasi paremmin.”

”Ole kurinalaisempi.”

”Opettele kontrolloimaan tunteitasi.”

Ylikontrolloidulle ihmiselle nämä ohjeet ovat usein kuin käskisi maratoonaria juoksemaan enemmän.

• Hän hallitsee jo liikaa.
• Hän kontrolloi jo liikaa.
• Hän yrittää jo liikaa.

Siksi ratkaisu ei välttämättä ole lisähallinta. Ratkaisu voi olla hallinnan hellittäminen.

Mitä RO-DKT opettaa?

RO-DKT:n lähtökohta on hyvin erilainen kuin moni odottaa.

• Tavoitteena ei ole tulla vahvemmaksi.
• Tavoitteena ei ole tulla tehokkaammaksi.
• Tavoitteena ei ole oppia kontrolloimaan itseään entistä paremmin.
• Tavoitteena on tulla joustavammaksi.
• Oppia sietämään epävarmuutta.
• Oppia näyttämään myös haavoittuvuuttaan.
• Oppia ottamaan vastaan tukea.
• Oppia olemaan yhteydessä muihin ihmisiin ilman jatkuvaa suojautumista.

Koska monelle ylikontrolloidulle ihmiselle suurin ongelma ei lopulta ole ahdistus. Suurin ongelma on se, että hän on joutunut kantamaan sen yksin.

👉 Lue myös: Miksi avun pyytäminen tuntuu vaikealta?

Voisiko ahdistuksesi liittyä ylikontrolliin?

Jos olet koko elämäsi ollut se vastuullinen, tunnollinen ja pärjäävä ihminen, saatat ajatella tarvitsevasi lisää itsekuria.

Lisää hallintaa.

Lisää yritystä.

Mutta entä jos juuri se on ongelma? Entä jos et tarvitse lisää kontrollia? Entä jos tarvitset luvan laskea hetkeksi suojakilpesi alas?

Onko ahdistuksesi taustalla ylikontrolli?

🧠 Tee ylikontrollitesti

Jos tunnistit itsesi tästä tekstistä, ahdistuksesi ei välttämättä johdu siitä, että olet heikko. Se ei välttämättä johdu myöskään siitä, että et yrittäisi tarpeeksi.

Päinvastoin. Moni ylikontrolliin taipuvainen ihminen on käyttänyt valtavasti energiaa yrittämiseen.

• Hän on yrittänyt olla vastuullinen.
• Yrittänyt olla vahva.
• Yrittänyt tehdä asiat oikein.
• Yrittänyt ennakoida ongelmia.
• Yrittänyt huolehtia muista.
• Yrittänyt pitää kaiken kasassa.

Monelle kaikkein helpottavin oivallus ei ole se, että ahdistukselle löytyy selitys. Helpottavinta on huomata, ettei kyse ole luonteen heikkoudesta eikä epäonnistumisesta. Kyse voi olla selviytymistavasta, joka on joskus auttanut sinua pärjäämään, mutta joka ei enää palvele sinua samalla tavalla kuin ennen.

RO-DKT:n ajatus on yksinkertainen mutta syvällinen:

• Joskus ahdistus ei helpotu, kun opettelet hallitsemaan itseäsi paremmin.
• Joskus ahdistus helpottuu vasta silloin, kun sinun ei enää tarvitse hallita kaikkea yksin.
• Ehkä et tarvitse lisää itsekontrollia.
• Ehkä tarvitset enemmän turvallisuutta, yhteyttä ja lupaa olla keskeneräinen.

👉 Lue lisää ylikontrollista