Mitä ylikontrolli on? Näin RO-DKT auttaa, kun itsekuri muuttuu vankilaksi
Ylikontrolli voi näyttää ulospäin vahvuudelta, tunnollisuudelta ja menestykseltä. Sisäisesti se voi kuitenkin aiheuttaa yksinäisyyttä, jäykkyyttä, perfektionismia ja vaikeuksia läheisissä ihmissuhteissa. Juuri näiden haasteiden hoitoon on kehitetty radikaalisti avoin dialektinen käyttäytymisterapia eli RO-DKT.
Milloin itsekuri muuttuu ongelmaksi?
Meitä opetetaan pienestä asti arvostamaan itsehillintää.
Tunnollisuus, vastuullisuus, pitkäjänteisyys ja kyky hallita omia tunteita ovat ominaisuuksia, joista on usein hyötyä elämässä.
Joskus sama vahvuus voi kuitenkin kääntyä itseään vastaan.
Moni ylikontrolloitu ihminen huomaa suoriutuvansa työstä, opiskelusta ja velvollisuuksista hyvin, mutta samalla elämä alkaa kaventua. Virheiden tekeminen tuntuu vaikealta, spontaanius herättää epämukavuutta ja omien tunteiden näyttäminen voi tuntua lähes mahdottomalta.
Ulospäin kaikki näyttää olevan kunnossa.
Sisäisesti elämä tuntuu raskaalta.
Tätä ilmiötä kutsutaan ylikontrolliksi.
Mitä ylikontrolli tarkoittaa?
Ylikontrolli on persoonallisuuden ja käyttäytymisen tyyli, jossa korostuvat:
- voimakas itsehillintä
- perfektionismi
- korkea tunnollisuus
- sääntöjen noudattaminen
- riskien välttäminen
- tunteiden pidättäminen
- vaikeus pyytää apua
- taipumus selviytyä yksin
Ylikontrolli ei ole diagnoosi.
Se on tapa sopeutua maailmaan.
Monissa tilanteissa nämä ominaisuudet voivat olla hyödyllisiä. Ongelmaksi ne muuttuvat silloin, kun joustavuus vähenee ja kontrolli alkaa rajoittaa elämää.
Moni ylikontrollista kärsivä kuvaa tuntevansa itsensä ulkopuoliseksi tai emotionaalisesti yksinäiseksi silloinkin, kun ympärillä on muita ihmisiä.
Miksi ylikontrolli johtaa usein yksinäisyyteen?
RO-DKT:n teorian mukaan ongelman ytimessä ei ole pelkästään se, mitä ihminen tuntee.
Ratkaisevaa on myös se, miten hän viestii tunteensa ympäristölleen.
Ihmiset rakentavat yhteyttä toisiinsa niin sanotun sosiaalisen signaloinnin avulla.
Tähän kuuluvat esimerkiksi:
- ilmeet
- äänenpainot
- eleet
- kehonkieli
- tunteiden näkyminen kasvoilla
Kun ihminen oppii peittämään kaikki tunteensa, ympäristö saa vähemmän tietoa hänen sisäisestä maailmastaan.
Seurauksena voi olla paradoksi:
Mitä enemmän ihminen yrittää olla hillitty, vaivaton ja huomaamaton, sitä vaikeampi muiden on kokea yhteyttä häneen.
Vähitellen emotionaalinen yksinäisyys syvenee.
Mitä RO-DKT tarkoittaa?
RO-DKT eli radikaalisti avoin dialektinen käyttäytymisterapia on psykologinen hoitomenetelmä, jonka on kehittänyt professori Thomas Lynch.
Menetelmä on suunniteltu erityisesti ihmisille, joiden ongelmia ylläpitää liiallinen itsekontrolli.
RO-DKT:n tavoitteena on lisätä:
- psykologista joustavuutta
- avoimuutta uusille kokemuksille
- sosiaalista yhteyttä
- tunteiden ilmaisua
- kykyä vastaanottaa palautetta
- joustavuutta ihmissuhteissa
Terapian nimi saattaa kuulostaa harhaanjohtavalta.
Sen tavoitteena ei ole tehdä ihmisestä impulsiivisempaa tai harkitsemattomampaa.
Tavoitteena on auttaa ihmistä löytämään tasapaino kontrollin ja joustavuuden välille.
Miten RO-DKT eroaa tavallisesta DKT:sta?
Moni tuntee dialektisen käyttäytymisterapian eli DKT:n.
Perinteinen DKT kehitettiin alun perin hoitamaan tunnesäätelyn vaikeuksia ja impulsiivista käyttäytymistä.
RO-DKT:n kohderyhmä on lähes päinvastainen.
Siinä missä DKT auttaa vähentämään ylireagointia, RO-DKT auttaa vähentämään liiallista hillitsemistä.
Yksinkertaistettuna:
DKT auttaa, kun kontrollia on liian vähän
Tyypillisiä haasteita voivat olla:
- impulsiivisuus
- tunnekuohut
- itsetuhoisuus
- voimakkaat ihmissuhdekriisit
RO-DKT auttaa, kun kontrollia on liikaa
Tyypillisiä haasteita voivat olla:
- perfektionismi
- jäykät toimintamallit
- emotionaalinen estyneisyys
- sosiaalinen vetäytyminen
- krooninen yksinäisyys
Molemmat terapiamuodot ovat näyttöön perustuvia, mutta ne on suunnattu hyvin erilaisille ihmisille.
Kenelle RO-DKT sopii?
Tutkimuksissa RO-DKT:sta on saatu lupaavia tuloksia erityisesti silloin, kun oireiden taustalla on ylikontrollia.
Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi:
- anoreksia ja muut rajoittavat syömishäiriöt
- hoitoresistentti masennus
- krooninen ahdistuneisuus
- vaativa persoonallisuus (OCPD)
- pitkäaikainen emotionaalinen yksinäisyys
- perfektionismi
- sosiaalinen vetäytyminen
Yhteinen nimittäjä ei yleensä ole tietty diagnoosi.
Yhteinen nimittäjä on liiallinen itsekontrolli ja psykologinen jäykkyys.
Siksi RO-DKT:ta kutsutaan usein myös transdiagnostiseksi hoitomuodoksi.
Miksi RO-DKT on erityisen kiinnostava Suomessa?
Suomalaisessa kulttuurissa arvostetaan monia ominaisuuksia, jotka voivat äärimmilleen vietynä liittyä ylikontrolliin.
Esimerkiksi:
- pärjääminen yksin
- tunnollisuus
- vaatimattomuus
- tunteiden hillitseminen
- sisukkuus
Nämä ovat arvokkaita ominaisuuksia.
Joskus niistä voi kuitenkin tulla hyvinvoinnin este.
RO-DKT haastaa ajatuksen siitä, että vahvuus tarkoittaisi yksin selviytymistä.
Menetelmä korostaa, että hyvinvointi rakentuu myös yhteydestä muihin ihmisiin, avoimuudesta ja kyvystä näyttää oma keskeneräisyys.
Miltä toipuminen ylikontrollista näyttää?
RO-DKT:n tavoitteena ei ole poistaa tunnollisuutta, vastuullisuutta tai pitkäjänteisyyttä.
Tavoitteena on lisätä joustavuutta.
Toipuminen voi näkyä esimerkiksi siinä, että ihminen:
- uskaltaa näyttää tunteitaan aiempaa avoimemmin
- pyytää helpommin apua
- sietää paremmin virheitä
- joustaa suunnitelmissa ilman kohtuutonta ahdistusta
- kokee enemmän yhteyttä muihin ihmisiin
- löytää uudelleen leikkisyyttä ja spontaaniutta
Monelle tämä merkitsee ensimmäistä kertaa kokemusta siitä, että elämä ei ole pelkkää selviytymistä tai suorittamista.
Kun vahvuus muuttuu vapaudeksi
Ylikontrolli ei yleensä synny heikkoudesta.
Useimmiten sen taustalla ovat ominaisuudet, joita ympäristö on palkinnut vuosien ajan: tunnollisuus, vastuullisuus ja kyky hallita itseään.
Ongelma syntyy silloin, kun samat ominaisuudet alkavat rajoittaa elämää enemmän kuin rikastaa sitä.
RO-DKT:n keskeinen viesti on yksinkertainen mutta syvällinen:
Hyvinvointi ei synny täydellisestä kontrollista.
Se syntyy kyvystä olla yhteydessä muihin ihmisiin, sietää keskeneräisyyttä ja elää joustavasti muuttuvassa maailmassa.
Jos oma elämä tuntuu ulospäin onnistuneelta mutta sisältä yksinäiseltä, ongelma ei välttämättä ole liian vähäinen itsehillintä.
Joskus ongelma voi olla juuri päinvastainen.
