Miksi en pysty lopettamaan ajattelemista?
Kun ongelma ei ole ajatus, vaan se mitä teet ajatuksillesi
”Miksi ajattelen tätä koko ajan?”
”Miksi en vain osaa päästää irti?”
”Tiedän, ettei tästä ole hyötyä, mutta silti pyörittelen samaa asiaa päässäni tuntikausia.”
Moni tunnistaa tämän kokemuksen.
Päivä päättyy, mutta mieli ei.
Yksi keskustelu.
Yksi virhe.
Yksi ruokavalinta.
Yksi epävarmuus.
Ja yhtäkkiä huomaat käyneesi samaa asiaa läpi kymmeniä tai jopa satoja kertoja.
Useimmat ihmiset yrittävät ratkaista ongelman muuttamalla ajatuksiaan.
Tuore ortoreksiaa, perfektionismia ja OCPD-piirteitä käsittelevä tutkimus nostaa esiin jotain kiinnostavaa:
Ongelma ei välttämättä ole se, mitä ajattelet.
Ongelma voi olla se, miten suhtaudut ajatuksiisi.
Tätä kutsutaan metakognitioksi.
Mitä metakognitio tarkoittaa?
Metakognitio tarkoittaa yksinkertaisesti:
ajatuksia ajatuksista.
Se kuulostaa monimutkaiselta, mutta on itse asiassa hyvin arkinen ilmiö.
Esimerkiksi:
Ajatus:
”Söinköhän tänään liikaa?”
Metakognitio:
”Minun täytyy selvittää tämä varmasti.”
Tai:
Ajatus:
”Entä jos tein virheen?”
Metakognitio:
”En voi rauhoittua ennen kuin olen käynyt kaiken läpi vielä kerran.”
Varsinainen ongelma ei usein ole ensimmäinen ajatus.
Ongelma alkaa siitä, mitä tapahtuu seuraavaksi.
Miksi jotkut ihmiset jäävät jumiin ajatuksiinsa?
Kaikilla ihmisillä on ei-toivottuja ajatuksia.
Ero ei ole ajatusten määrässä.
Ero on siinä, miten niihin reagoidaan.
Moni pystyy ajattelemaan:
”Tulipa outo ajatus.”
Ja jatkamaan päiväänsä.
Ylikontrolloiva tai perfektionistinen mieli toimii usein toisin.
Ajatus tulkitaan tärkeäksi.
Se täytyy ratkaista.
Ymmärtää.
Analysoida.
Korjata.
Ja juuri silloin syntyy loputon ajattelun kierre.
Huoliajattelu tuntuu hyödylliseltä
Tämä on yksi syy siihen, miksi huoliajattelu on niin sitkeää.
Usein ihminen uskoo saavansa siitä hyötyä.
Ajatuksia voi olla esimerkiksi:
- Jos ajattelen tarpeeksi, löydän ratkaisun.
- Jos huolehdin tarpeeksi, vältyn virheiltä.
- Jos analysoin tätä vielä vähän, saan varmuuden.
- Jos tarkistan asian vielä kerran, voin rentoutua.
Hetken aikaa tämä tuntuu toimivan.
Mutta ongelmana on, ettei mieli saa koskaan sitä täydellistä varmuutta, jota se etsii.
Siksi ajattelu jatkuu.
Mitä enemmän yrität kontrolloida ajatuksia, sitä enemmän niitä tulee
Tämä oli yksi ortoreksiatutkimuksen kiinnostavimmista havainnoista.
Tutkimuksen mukaan ortoreksiaa ennusti erityisen voimakkaasti uskomus:
”Minun täytyy hallita ajatuksiani.”
Kuulostaa järkevältä.
Mutta todellisuus toimii usein päinvastoin.
Kokeile hetki olla ajattelematta vaaleanpunaista elefanttia.
Mitä tapahtuu?
Todennäköisesti juuri ajattelit sitä.
Mieli toimii samalla tavalla myös huolien kanssa.
Mitä enemmän yrität työntää ajatuksen pois, sitä enemmän huomaat sen olevan olemassa.
Perfektionismi ruokkii jatkuvaa ajattelua
Perfektionismiin liittyy usein ajatus, että virheet ovat vaarallisia.
Silloin mieli alkaa tarkistaa ja analysoida jatkuvasti.
Esimerkiksi:
- Teinkö tämän varmasti oikein?
- Olisinko voinut tehdä paremmin?
- Mitä muut ajattelevat?
- Entä jos jotain jäi huomaamatta?
Ajattelu ei silloin enää palvele ongelmanratkaisua.
Se palvelee ahdistuksen hallintaa.
Ja juuri siksi se harvoin loppuu.
Ortoreksiassa mieli alkaa kontrolloida ruokaa
Ortoreksiassa tämä näkyy usein ruokaan liittyvänä analysointina.
Ihminen voi käyttää valtavasti aikaa pohtiessaan:
- mitä söi
- mitä aikoo syödä
- oliko valinta tarpeeksi terveellinen
- pitäisikö jotain korjata
Moni huomaa ajattelevansa ruokaa suuren osan päivästä.
Ulkopuolinen näkee ruokavalion.
Sisäisesti ongelma liittyy usein ajatusten kontrollointiin.
OCPD:ssä ajattelu muuttuu turvallisuusjärjestelmäksi
OCPD-piirteisillä ihmisillä ajattelu liittyy usein hallinnan tunteeseen.
Ajatukset voivat kuulostaa tältä:
- Jos suunnittelen tarpeeksi hyvin, olen turvassa.
- Jos tarkistan kaiken, virheitä ei tule.
- Jos kontrolloin itseäni riittävästi, pärjään.
Aluksi tämä voi auttaa.
Pitkällä aikavälillä mieli alkaa kuitenkin vaatia yhä enemmän varmuutta.
Koska täydellistä varmuutta ei ole olemassa, ajattelu jatkuu loputtomasti.
Miksi en pysty vain päästämään irti?
Koska mielesi ei usko sen olevan turvallista.
Moni kuvittelee, että liika ajattelu johtuu heikosta itsekurista.
Todellisuudessa kyse on usein päinvastaisesta.
Yrität kontrolloida itseäsi liian paljon.
Yrität ratkaista epävarmuuden ajattelemalla lisää.
Yrität sammuttaa tulipaloa bensiinillä.
Miten ajattelun kehä katkeaa?
Tutkimuksissa ja metakognitiivisessa terapiassa yksi keskeinen ajatus on tämä:
Ajatuksia ei tarvitse kontrolloida.
Niitä ei myöskään tarvitse ratkaista.
Ajatuksen voi huomata ilman, että siihen lähtee mukaan.
Esimerkiksi:
Ajatus:
”Entä jos söin väärin?”
Vanha tapa:
Analysoi 30 minuuttia.
Joustavampi tapa:
”Huomaan ajattelevani tätä.”
Ja jatka päivää.
Yksinkertaista, mutta ei helppoa.
Todellinen ongelma ei ehkä ole ajatuksesi
Moni käyttää valtavasti energiaa yrittäen päästä eroon ajatuksista.
Entä jos tavoite onkin väärä?
Entä jos hyvinvointi ei synny siitä, että sinulla on oikeat ajatukset?
Entä jos se syntyy siitä, ettet enää usko jokaista ajatusta, joka käy mielessäsi?
Tämä on yksi tärkeimmistä oivalluksista sekä metakognitiivisessa terapiassa että RO-DKT:ssa.
Yhteenveto
Jos tunnet ajattelevasi jatkuvasti samoja asioita, ongelma ei välttämättä ole ajattelun määrä.
Ongelma voi olla suhde ajatuksiin.
Perfektionismissa, OCPD:ssä, ortoreksiassa ja ylikontrollissa näkyy usein sama ilmiö:
- ajatuksia analysoidaan liikaa
- epävarmuutta yritetään ratkaista ajattelemalla
- mieltä pyritään kontrolloimaan jatkuvasti
Ja juuri silloin mieli alkaa pyöriä loputtomasti.
Ehkä tärkein kysymys ei ole:
”Miten saan nämä ajatukset loppumaan?”
Vaan:
”Voisinko antaa ajatusten olla olemassa ilman, että minun tarvitsee ratkaista niitä?”
Usein juuri siitä alkaa todellinen mielen joustavuus.