Tunteiden ylikontrolli – miksi tunteiden näyttäminen voi tuntua vaikealta?
”Kyllä minä pärjään.”
”Ei tämä niin vakavaa ole.”
”En halua vaivata muita.”
”Minun pitäisi pystyä hoitamaan tämä itse.”
Moni tunnistaa nämä ajatukset.
Ulkopuolisen silmissä kyseinen ihminen näyttää usein vahvalta. Hän pysyy rauhallisena paineen alla, huolehtii velvollisuuksistaan ja kantaa vastuuta myös silloin, kun muilla on vaikeaa.
Silti moni tällainen ihminen kärsii yksinäisyydestä, kuormituksesta ja kokemuksesta, ettei kukaan oikeastaan tunne häntä.
Tällöin taustalla voi olla tunteiden ylikontrolli.
Mitä tunteiden ylikontrolli tarkoittaa?
Tunteiden ylikontrolli tarkoittaa taipumusta pidätellä, peittää tai hallita omia tunteita niin voimakkaasti, että niiden ilmaiseminen vaikeutuu.
Ylikontrolloidun ihmisen ongelma ei yleensä ole se, että tunteita olisi liian vähän.
Usein asia on päinvastoin.
Tunteita voi olla paljon:
- surua
- pettymystä
- ahdistusta
- häpeää
- yksinäisyyttä
- läheisyyden kaipuuta
Niiden näyttäminen tuntuu kuitenkin vaikealta, vaaralliselta tai tarpeettomalta.
Miltä tunteiden ylikontrolli näyttää arjessa?
Ylikontrolli ei yleensä näytä tunnekuohuilta.
Se näyttää usein hillityltä ja hyväksyttävältä käyttäytymiseltä.
Moni ylikontrolloitu ihminen:
- pysyy rauhallisena kriisissä
- huolehtii muiden tarpeista
- kantaa paljon vastuuta
- välttelee kuormittamasta muita
- selviytyy yksin tilanteista, joissa voisi pyytää apua
Nämä ominaisuudet ovat usein vahvuuksia.
Ongelma syntyy silloin, kun niistä tulee ainoa sallittu tapa olla.
”Miltä sinusta tuntuu?” voi olla vaikea kysymys
Moni ylikontrolliin taipuvainen ihminen osaa analysoida tilanteita erinomaisesti.
Hän pystyy kertomaan:
- mitä tapahtui
- miksi se tapahtui
- mitä siitä kannattaa oppia
- mitä pitäisi tehdä seuraavaksi
Mutta kysymys:
”Miltä sinusta tuntuu?”
voi pysäyttää täysin.
Keskustelu siirtyy helposti:
- faktoihin
- suunnitelmiin
- ratkaisuihin
- toisten ihmisten tarpeisiin
pois omasta tunne-elämästä.
Moni huomaa puhuvansa enemmän ajatuksista kuin tunteista.
Miksi avun pyytäminen tuntuu vaikealta?
Ylikontrolloitu ihminen on usein tottunut olemaan se, joka auttaa muita.
Hän:
- kuuntelee
- tukee
- neuvoo
- kantaa vastuuta
Mutta kun hänen pitäisi itse pyytää apua, tilanne muuttuu huomattavasti vaikeammaksi.
Taustalla voi olla uskomuksia kuten:
- Minun pitäisi pärjätä yksin.
- En halua olla taakkana.
- Muilla on suurempia ongelmia.
- Vahvat ihmiset eivät tarvitse apua.
Näiden ajatusten vuoksi moni jää yksin juuri silloin, kun tarvitsisi yhteyttä kaikkein eniten.
Miksi tunteiden näyttäminen tuntuu vaaralliselta?
Harva syntyy ajatukseen, että tunteet ovat ongelma.
Usein käsitys rakentuu kokemusten kautta.
Jos ihminen on saanut viestejä, että:
- tunteista ei puhuta
- pärjääminen on tärkeintä
- itkeminen on heikkoutta
- tarvitsevainen ihminen on rasittava
hän voi oppia suojaamaan itseään pidättelemällä tunteitaan.
Monille tämä on ollut joskus toimiva selviytymiskeino.
Ongelmaksi se muuttuu silloin, kun sama strategia jatkuu vielä aikuisuudessa.
Hymy ulospäin, kuormitus sisällä
Yksi ylikontrollin vaikeimmista puolista on sen näkymättömyys.
Moni läheinen yllättyy kuullessaan, kuinka huonosti ylikontrolloitu ihminen voi voida.
Ulospäin hän näyttää:
- pärjäävältä
- rauhalliselta
- tehokkaalta
- tunnolliselta
Sisäisesti hän voi kokea:
- voimakasta ahdistusta
- uupumusta
- yksinäisyyttä
- riittämättömyyden tunnetta
Koska ongelmat eivät näy ulospäin, ympäristö ei välttämättä ymmärrä niiden olemassaoloa.
Ylikontrollin paradoksi
Tunteiden pidättelyn tarkoitus on yleensä suojata ihmistä.
Ja usein se toimiikin lyhyellä aikavälillä.
Kun ihminen ei näytä haavoittuvuuttaan:
- hän välttää arvostelua
- välttää konflikteja
- välttää torjutuksi tulemisen riskiä
Samalla hän menettää jotain tärkeää.
Mahdollisuuden tulla aidosti nähdyksi.
Tässä piilee ylikontrollin suurin paradoksi.
Mitä enemmän ihminen suojaa itseään haavoittuvuudelta, sitä vaikeammaksi muuttuu kokemus läheisyydestä.
Miksi ylikontrolli johtaa yksinäisyyteen?
Moni ylikontrolloitu ihminen sanoo:
”Minulla on ihmisiä ympärilläni, mutta kukaan ei oikeastaan tunne minua.”
Tämä ei yleensä johdu ihmissuhteiden puutteesta.
Se johtuu siitä, että yhteys syntyy jakamisen kautta.
Jos muut näkevät vain:
- onnistumiset
- saavutukset
- tehokkuuden
- vahvuuden
he eivät pääse näkemään:
- epävarmuutta
- surua
- pelkoa
- avuntarvetta
Tällöin ihminen voi olla jatkuvasti muiden ympäröimä ja silti tuntea olevansa yksin.
RO-DKT:ssa tätä kutsutaan usein emotionaaliseksi yksinäisyydeksi.
Perfektionismi ja tunteiden ylikontrolli kulkevat usein yhdessä
Moni perfektionisti ajattelee, että hänen pitäisi olla:
- vahva
- järkevä
- hallittu
- osaava
Tällöin myös tunteista voi tulla asia, joka pitää hoitaa pois näkyvistä.
Todellisuudessa tunteet eivät ole häiriöitä.
Ne ovat osa ihmisen biologista järjestelmää.
Lisäksi ne toimivat tärkeänä sosiaalisena viestintänä.
Muut ihmiset tarvitsevat tunteita ymmärtääkseen, mitä meille kuuluu.
Miten tunteiden ylikontrollia voidaan hoitaa?
Ylikontrollin hoidossa tavoitteena ei ole vähentää itsehillintää.
Tavoitteena ei myöskään ole muuttua impulsiiviseksi.
Tarkoitus on lisätä joustavuutta.
Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi:
- tunteiden tunnistamisen harjoittelua
- tunteiden nimeämistä ääneen
- avun vastaanottamista
- keskeneräisyyden hyväksymistä
- epävarmuuden sietämistä
- turvallista haavoittuvuuden harjoittelua
Muutos ei yleensä tapahdu kerralla.
Se rakentuu vähitellen uusista kokemuksista.
Miten RO-DKT auttaa tunteiden ylikontrollissa?
RO-DKT eli radikaalisti avoin dialektinen käyttäytymisterapia on kehitetty erityisesti ihmisille, joiden vaikeuksien taustalla on ylikontrolli.
RO-DKT:n keskeinen ajatus on, että hyvinvointi ei rakennu pelkästään tunteiden hallinnan varaan.
Ihminen tarvitsee myös:
- sosiaalista yhteyttä
- avoimuutta
- joustavuutta
- kykyä näyttää haavoittuvuuttaan
Terapiassa harjoitellaan esimerkiksi:
- avoimempaa tunneilmaisua
- sosiaalista signalointia
- psykologista joustavuutta
- spontaaniutta
- yhteyden rakentamista muihin ihmisiin
Tavoitteena ei ole luopua vahvuuksista.
Tavoitteena on käyttää niitä niin, etteivät ne enää estä läheisyyttä.
Mistä tunnistaa tunteiden ylikontrollin?
Tunteiden ylikontrolli voi olla sinulle tuttu ilmiö, jos:
- muiden on vaikea tietää, mitä tunnet
- pyydät harvoin apua
- pärjäät yksin silloinkin, kun ei olisi pakko
- pidätät itkua tai muita voimakkaita tunteita
- läheisyys tuntuu vaikealta
- virheiden tekeminen aiheuttaa voimakasta ahdistusta
- sinua kuvataan tunnolliseksi ja vastuulliseksi
- tunnet itsesi ajoittain yksinäiseksi, vaikka ympärillä olisi ihmisiä
Yhteenveto
Tunteiden ylikontrolli ei tarkoita sitä, että ihminen tuntisi liian vähän.
Useimmiten hän tuntee paljon, mutta näyttää siitä vain pienen osan.
Aluksi tämä voi suojata häpeältä, torjutuksi tulemiselta ja pettymyksiltä.
Pitkällä aikavälillä sama suoja voi kuitenkin estää läheisyyttä, lisätä emotionaalista yksinäisyyttä ja ylläpitää kärsimystä.
Siksi tärkein kysymys ei ehkä ole:
”Miten voisin hallita tunteitani paremmin?”
Vaan:
”Voisinko antaa jonkun nähdä hieman enemmän siitä, mitä oikeasti tunnen?”
Usein juuri siitä alkaa yhteys. Ja usein juuri siitä alkaa myös toipuminen.
