Estynyt persoonallisuus työelämässä – miksi työ tuntuu niin kuormittavalta?

Moni estynyttä persoonallisuutta omaava ihminen pärjää työelämässä ulospäin hyvin. Hän tulee ajoissa, hoitaa tehtävänsä huolellisesti ja kantaa vastuunsa tunnollisesti. Samaan aikaan työpäivä voi kulua jatkuvaan itsensä tarkkailuun, virheiden pelkoon ja huoleen siitä, mitä muut hänestä ajattelevat.

Työ ei tällöin kuormita pelkästään tehtävien vuoksi.

Kuormittavaa on myös jatkuva kokemus siitä, että on arvioinnin kohteena.

Mikä on estynyt persoonallisuushäiriö (AvPD)?

Estynyt persoonallisuushäiriö eli Avoidant Personality Disorder (AvPD) on persoonallisuushäiriö, jolle ovat tyypillisiä:

  • voimakas herkkyys kritiikille
  • torjutuksi tulemisen pelko
  • kokemus riittämättömyydestä
  • sosiaalinen estyneisyys
  • taipumus välttää tilanteita, joissa voi joutua kielteisen arvioinnin kohteeksi

Tärkeä huomio on, että estynyt ihminen ei yleensä välttele muita siksi, ettei haluaisi yhteyttä.

Päinvastoin.

Monet kaipaavat läheisyyttä, hyväksyntää ja yhteyttä voimakkaasti, mutta pelko nolostumisesta, epäonnistumisesta tai hylkäämisestä tekee lähestymisestä vaikeaa.

Miksi työelämä on usein erityisen kuormittavaa?

Työelämä sisältää jatkuvasti tilanteita, joissa ihminen tulee nähdyksi ja arvioiduksi.

Esimerkiksi:

  • työhaastattelut
  • palaverit
  • esiintymiset
  • palautekeskustelut
  • kehityskeskustelut
  • uusien työtehtävien opettelu
  • verkostoituminen

Monille nämä ovat tavallisia työelämän osia.

Estyneestä persoonallisuudesta kärsivälle ne voivat tuntua huomattavasti kuormittavammilta.

Taustalla voi pyöriä jatkuvasti ajatuksia:

”Muut huomaavat, etten ole tarpeeksi hyvä.”

”Sanoin varmasti jotain typerää.”

”Jos teen virheen, menetän muiden arvostuksen.”

”Muut ovat paljon osaavampia kuin minä.”

Työpäivä voi muuttua jatkuvaksi itsensä tarkkailuksi

Yksi suurimmista kuormituksen lähteistä ei ole itse työ.

Se on jatkuva sisäinen tarkkailu.

Estyneestä persoonallisuudesta kärsivä saattaa seurata jatkuvasti:

  • omaa puhettaan
  • ilmeitään
  • käyttäytymistään
  • muiden reaktioita
  • mahdollista kritiikkiä

Tämä vie huomattavan määrän psyykkisiä voimavaroja.

Kun osa huomiosta kuluu koko ajan itsensä arviointiin, työpäivästä tulee raskaampi kuin ulkopuolinen voisi arvata.

Miksi estynyt henkilö aliarvioi osaamistaan?

Monet estyneet ihmiset ovat todellisuudessa hyvin osaavia.

Silti he kokevat usein olevansa:

  • vähemmän älykkäitä
  • vähemmän taitavia
  • vähemmän päteviä
  • vähemmän arvostettuja

kuin muut ympärillään.

Tämä ilmiö muistuttaa joskus niin sanottua huijarisyndroomaa.

Onnistumiset selitetään sattumalla.

Virheet puolestaan nähdään todisteina omasta riittämättömyydestä.

Tämän seurauksena henkilö voi jäädä näkymättömäksi työyhteisössä, vaikka hänen osaamisensa olisi huomattavaa.

Miksi urakehitys voi pysähtyä?

Estyneeseen persoonallisuuteen liittyvä välttämiskäyttäytyminen voi vaikuttaa merkittävästi työuraan.

Henkilö voi jättää hakematta:

  • kiinnostavia työpaikkoja
  • esihenkilötehtäviä
  • koulutuksia
  • ylennyksiä
  • näkyviä projekteja

Ei siksi, ettei hän olisi kykenevä.

Vaan siksi, että mahdollinen epäonnistuminen tuntuu liian uhkaavalta.

Ulkopuolinen voi tulkita tämän vaatimattomuudeksi.

Todellisuudessa taustalla voi olla voimakas häpeän ja arvostelun pelko.

Vaikeus sanoa ei voi johtaa uupumukseen

Moni estynyt henkilö pyrkii välttämään ristiriitoja.

Työelämässä tämä voi näkyä esimerkiksi:

  • ylimääräisten tehtävien vastaanottamisena
  • vaikeutena pyytää apua
  • omien rajojen ylittämisenä
  • eriävien mielipiteiden piilottamisena

Lyhyellä aikavälillä tämä voi vähentää konfliktien riskiä.

Pitkällä aikavälillä seurauksena voi olla:

  • uupumus
  • kuormittuminen
  • katkeruus
  • näkymättömyyden kokemus

Miksi työ voi silti olla vahvuusalue?

Mielenkiintoista kyllä, monet estyneet ihmiset menestyvät työelämässä hyvin.

Syynä ovat usein samat piirteet, jotka aiheuttavat kärsimystä:

  • tunnollisuus
  • vastuullisuus
  • huolellisuus
  • sitkeys
  • korkea moraali

Työ voi myös tuntua ennustettavammalta kuin ihmissuhteet.

Työpaikalla on usein:

  • selkeät säännöt
  • määritellyt roolit
  • ennakoitavat toimintatavat

Näiden vuoksi työ voi tuntua turvallisemmalta kuin läheiset ihmissuhteet.

Miten estynyt persoonallisuus näkyy johtamisessa?

Johtotehtävissä estynyt persoonallisuus voi näkyä esimerkiksi:

  • vaikeutena antaa korjaavaa palautetta
  • ristiriitojen välttelynä
  • ylivastuullisuutena
  • päätösten jatkuvana varmisteluna

Toisaalta monet ovat erittäin pidettyjä esihenkilöitä juuri siksi, että he ovat:

  • empaattisia
  • huolellisia
  • oikeudenmukaisia
  • harkitsevia

Haasteena on usein luottamus omaan arviointikykyyn.

Voiko estyneeseen persoonallisuuteen saada apua?

Kyllä.

Persoonallisuuspiirteet eivät ole pysyviä kohtaloita.

Tutkimusten perusteella psykoterapia voi auttaa merkittävästi.

Työskentelyn tavoitteita voivat olla esimerkiksi:

  • häpeän käsittely
  • itsemyötätunnon vahvistaminen
  • sosiaalisten tilanteiden harjoittelu
  • omien rajojen tunnistaminen
  • palautteen vastaanottaminen
  • kielteisten uskomusten haastaminen

Miten RO-DKT voi auttaa?

Monilla estyneestä persoonallisuudesta kärsivillä esiintyy myös ylikontrollin piirteitä.

Näitä ovat:

  • tunteiden pidättäminen
  • sosiaalinen varovaisuus
  • perfektionismi
  • voimakas itsekritiikki
  • emotionaalinen yksinäisyys

RO-DKT (Radikaalisti avoin dialektinen käyttäytymisterapia) on kehitetty erityisesti ihmisille, joiden ongelmana ei ole liian vähäinen vaan liian suuri itsehillintä.

Terapiassa harjoitellaan muun muassa:

  • avoimuutta
  • joustavuutta
  • palautteen vastaanottamista
  • sosiaalista signalointia
  • yhteyden rakentamista muihin ihmisiin

Monille estyneille ihmisille tärkein muutos ei ole sosiaalisuuden lisääntyminen.

Tärkeämpää on se, että työelämän valinnat alkavat perustua omiin tavoitteisiin eivätkä pelkästään torjutuksi tulemisen pelkoon.

Työelämän ei tarvitse olla jatkuvaa selviytymistä

Estynyt persoonallisuus voi saada työpäivän tuntumaan huomattavasti raskaammalta kuin ulospäin näkyy.

Kuormitus ei synny pelkästään työmäärästä.

Usein sitä ylläpitävät:

  • jatkuva itsensä arviointi
  • virheiden pelko
  • täydellisyyden tavoittelu
  • huoli muiden mielipiteistä

Hyvä uutinen on, että näihin voi vaikuttaa.

Moni huomaa terapian ja harjoittelun myötä, että työssä pärjääminen ei vaadi täydellisyyttä.

Useimmiten riittävän hyvä työntekijä pärjää työelämässä paljon paremmin kuin täydellisyyttä tavoitteleva ja jatkuvasti itseään epäilevä työntekijä.

Lue lisää estyneestä persoonallisuushäiriöstä

Vetäytyminen ihmissuhteista, voimakas häpeäherkkyys, pelko torjutuksi tulemisesta sekä kokemus riittämättömyydestä ovat estyneen persoonallisuushäiriön keskeisiä piirteitä. Tutustu tarkemmin estyneen persoonallisuushäiriön oireisiin, taustatekijöihin, hoitoon ja toipumiseen.

→ Estynyt persoonallisuushäiriö – oireet, syyt ja hoito

Scroll to Top