Milloin ferritiini kannattaa tutkia?

Väsymys ei aina johdu kiireestä, stressistä tai huonosta unesta

Pitkittynyt väsymys on yksi yleisimmistä syistä hakeutua terveydenhuollon ammattilaisen arvioon. Moni yrittää parantaa jaksamistaan nukkumalla enemmän, vähentämällä stressiä tai lisäämällä liikuntaa. Jos vointi ei kuitenkaan kohene, oireiden taustalla voi joskus olla myös raudanpuute.

Erityisesti nuorilla ferritiinin tutkiminen voi tulla ajankohtaiseksi silloin, kun esiintyy pitkittynyttä väsymystä, keskittymisvaikeuksia tai muita raudanpuutteeseen sopivia oireita.

Mitä ferritiini kertoo?

Ferritiini on elimistön tärkein raudan varastoproteiini. Ferritiinipitoisuuden avulla voidaan arvioida elimistön rautavarastoja.

Kun ferritiini on matala, elimistön rautavarastot ovat yleensä pienentyneet. Raudanpuute voi olla olemassa jo pitkään ennen kuin hemoglobiini laskee ja anemia kehittyy.

Tästä syystä pelkkä hemoglobiini ei aina kerro koko kuvaa elimistön rautatasapainosta.

Ferritiinin tutkimista kannattaa pohtia pitkittyneen väsymyksen yhteydessä

Yksi tavallisimmista raudanpuutteen oireista on jatkuva väsymys.

Nuori voi esimerkiksi kokea, että:

  • koulupäivän jälkeen ei jaksa mitään ylimääräistä
  • herääminen on vaikeaa
  • lepo ei virkistä normaalisti
  • jaksaminen on heikentynyt kuukausien aikana

Väsymykselle on lukuisia mahdollisia syitä, mutta jos oireet jatkuvat pitkään ilman selvää selitystä, myös raudanpuutteen mahdollisuus voidaan huomioida osana kokonaisarviota.

Keskittymisvaikeudet voivat olla yksi syy selvittää rautatasapainoa

Raudalla on tärkeä tehtävä aivojen toiminnassa.

Tutkimuksissa raudanpuute on yhdistetty muun muassa:

  • tarkkaavuuden heikkenemiseen
  • työmuistin kuormittumiseen
  • oppimisen vaikeutumiseen
  • kognitiivisen suorituskyvyn heikkenemiseen

Nuori saattaa huomata:

  • lukevansa samaa tekstiä toistuvasti
  • unohtavansa ohjeita
  • tarvitsevansa enemmän aikaa läksyihin
  • väsyvänsä nopeasti opiskeluun

Keskittymisvaikeudet eivät automaattisesti tarkoita raudanpuutetta, mutta ne voivat olla yksi syy pohtia ferritiinin tutkimista yhdessä muiden oireiden kanssa.

Aivosumu voi olla merkki siitä, että jotain kannattaa selvittää

Moni kuvaa oireitaan aivosumuksi.

Aivosumu voi tarkoittaa esimerkiksi:

  • ajatusten hitautta
  • vaikeutta pysyä mukana keskusteluissa
  • tunnetta siitä, ettei ajattelu ole yhtä terävää kuin aiemmin
  • vaikeutta tehdä päätöksiä tai suunnitella tekemisiä

Koska rautaa tarvitaan aivojen energiantuotannossa, osa ihmisistä kokee juuri tällaisia oireita silloin, kun rautavarastot ovat vähentyneet.

Levottomat jalat ovat tärkeä vihje

Levottomat jalat -oireyhtymän ja raudanpuutteen välillä tunnetaan yhteys.

Oireita voivat olla:

  • pakottava tarve liikuttaa jalkoja
  • kihelmöinti tai epämiellyttävä tunne jaloissa
  • oireiden paheneminen iltaisin
  • vaikeus rentoutua nukkumaan mennessä

Jos levottomiin jalkoihin liittyy samalla väsymystä tai muita raudanpuutteeseen sopivia oireita, terveydenhuollossa voidaan arvioida myös ferritiinin tutkimisen tarvetta.

Uni ei aina virkistä

Raudanpuute voi liittyä myös unen laatuun.

Ferritiinin tutkimista voi olla aiheellista pohtia, jos esiintyy:

  • levotonta unta
  • yöheräilyä
  • vaikeuksia palautua
  • päiväväsymystä riittävästä unesta huolimatta

Moni kertoo nukkuvansa riittävästi mutta tuntevansa silti itsensä jatkuvasti väsyneeksi.

Runsaat kuukautiset lisäävät riskiä

Nuorilla tytöillä yksi tavallisimmista raudanpuutteen syistä on runsas kuukautisvuoto.

Ferritiinin tutkimista kannattaa erityisesti pohtia, jos kuukautisiin liittyy:

  • runsasta vuotoa
  • pitkittyneitä kuukautisia
  • väsymystä
  • heikentynyttä jaksamista
  • huimausta

Mitä enemmän elimistö menettää rautaa, sitä suurempi riski rautavarastojen tyhjenemiselle on.

Urheileva nuori voi tarvita tavallista enemmän rautaa

Kovaa harjoittelevan nuoren elimistö tarvitsee runsaasti energiaa ja ravintoaineita.

Ferritiinin tutkimista voidaan harkita esimerkiksi silloin, jos urheilevalla nuorella esiintyy:

  • suorituskyvyn laskua
  • tavallista hitaampaa palautumista
  • lisääntynyttä väsymystä
  • hengästymistä aiempaa helpommin

Oireille voi olla monia syitä, mutta myös rautatasapaino kuuluu mahdollisiin selittäviin tekijöihin.

Syömishäiriöt ja yksipuolinen syöminen lisäävät riskiä

Riittävä raudan saanti edellyttää monipuolista ravitsemusta.

Ferritiinin tutkimista voidaan pohtia erityisesti silloin, jos taustalla on:

  • anoreksia
  • ARFID
  • pitkäaikainen laihduttaminen
  • erittäin niukka syöminen
  • merkittävä painonlasku

Näissä tilanteissa myös muiden ravintoainepuutosten mahdollisuus tulee arvioida.

Voiko ferritiini olla matala, vaikka hemoglobiini on normaali?

Kyllä voi.

Tämä on yksi tavallisimmista väärinkäsityksistä raudanpuutteeseen liittyen.

Raudanpuute alkaa yleensä rautavarastojen tyhjenemisestä. Vasta myöhemmässä vaiheessa hemoglobiinin muodostuminen voi häiriintyä ja anemia kehittyä.

Siksi henkilöllä saattaa esiintyä raudanpuutteeseen sopivia oireita, vaikka hemoglobiini olisi edelleen viitealueella.

Milloin ferritiinin tutkimista kannattaa pohtia?

Ferritiinin tutkimista voidaan harkita osana lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen tekemää arviota erityisesti silloin, jos esiintyy:

  • pitkittynyttä väsymystä
  • aivosumua
  • keskittymisvaikeuksia
  • oppimisen vaikeutumista
  • levottomia jalkoja
  • levotonta unta
  • heikentynyttä liikuntakykyä
  • runsaita kuukautisia
  • syömishäiriöitä tai niukkaa syömistä

Yhteenveto

Ferritiini kertoo elimistön rautavarastoista, ja sen tutkiminen voi olla hyödyllistä tilanteissa, joissa epäillään raudanpuutetta.

Pitkittynyt väsymys, aivosumu, keskittymisvaikeudet, levottomat jalat, runsaat kuukautiset tai heikentynyt liikuntakyky voivat olla syitä pohtia rautatasapainon arviointia osana laajempaa terveydentilan selvittelyä.

Raudanpuute ei selitä kaikkia oireita, mutta se on tärkeä mahdollinen taustatekijä erityisesti nuorilla, joiden raudan tarve on kasvun vuoksi tavallista suurempi.

Lähteet

  1. Beard JL. Iron Deficiency Alters Brain Development and Functioning. Journal of Nutrition. 2003;133(5 Suppl 1):1468S-1472S.
  2. Scott SP, Murray-Kolb LE, Wenger MJ, Udipi SA, Ghugre PS. Iron Status, Anemia, and Iron Interventions and Their Associations with Cognitive and Academic Performance in Adolescents: A Systematic Review. Nutrients. 2023.
  3. Kulaszyńska M, Kwiatkowski S, Skonieczna-Żydecka K. The Iron Metabolism with a Specific Focus on the Functioning of the Nervous System. Biomedicines. 2024;12(3):595.
  4. Bastian TW, Rao R. Iron: More than Meets the Eye. Nutrients. 2023.
  5. Lukowski AF, Koss M, Burden MJ, Jonides J, Nelson CA, Kaciroti N, Jimenez E, Lozoff B. Iron Deficiency in Infancy and Neurocognitive Functioning at 19 Years: Evidence of Long-Term Deficits in Executive Function and Recognition Memory. Nutritional Neuroscience. 2010;13(2):54-70.
  6. Allen RP, Picchietti DL, Garcia-Borreguero D, Walters AS, Ondo WG, Trenkwalder C. Restless Legs Syndrome and Iron Deficiency. Sleep Medicine. 2018.
  7. Peirano PD, Algarín C, Uauy R. Sleep Alterations and Iron Deficiency Anemia in Infancy. Sleep Medicine. 2010;11(7):637-642.

 

Scroll to Top