Miksi anoreksiassa säännöistä tulee tärkeämpiä kuin omat tunteet?

Moni anoreksiaa sairastava tunnistaa tilanteen.

Keho kertoo olevansa nälkäinen.

Mieli kertoo olevansa väsynyt.

Olo on surullinen, ahdistunut tai yksinäinen.

Silti käyttäytymistä ohjaavat jokin aivan muu kuin omat tunteet tai tarpeet.

Sääntö sanoo, ettei vielä saa syödä.

Sääntö sanoo, että liikuntaa pitää jatkaa.

Sääntö sanoo, että annos on liian suuri.

Sääntö sanoo, ettei saa joustaa.

Vähitellen omat tarpeet ja tunteet jäävät taka-alalle, ja elämä alkaa rakentua sääntöjen ympärille.

Mutta miksi näin tapahtuu?

Viime vuosien tutkimukset viittaavat siihen, että anoreksiassa kyse ei usein ole pelkästään ruoasta tai painosta. Taustalla voivat vaikuttaa ylikontrolli, perfektionismi, epävarmuuden sietämättömyys sekä voimakas tarve löytää turvallisuutta ennakoitavuudesta ja säännöistä.

Säännöt tuovat turvallisuuden tunnetta

Ihmiset tarvitsevat turvallisuuden tunnetta.

Joillekin sitä tuottavat läheiset ihmissuhteet.

Toisille tuttu arki ja rutiinit.

Anoreksiassa turvallisuuden tunne voi alkaa rakentua yhä enemmän sääntöjen varaan.

Esimerkiksi:

  • Syön vain tiettyinä kellonaikoina.
  • Syön vain tietyn määrän.
  • Liikun tietyn verran.
  • En syö tiettyjä ruokia.
  • Punnitsen itseni tietyllä tavalla.

Säännöt voivat aluksi vähentää epävarmuutta ja rauhoittaa ahdistusta.

Ongelma syntyy silloin, kun niistä tulee tärkeämpiä kuin oma hyvinvointi.

Esimerkki: Keho on nälkäinen, mutta sääntö sanoo ei

Kuvitellaan henkilö, joka on ollut aktiivinen koko päivän.

Hän tuntee nälkää jo iltapäivällä.

Normaalisti nälkä viestii:

”Kehosi tarvitsee energiaa.”

Anoreksiassa vastassa voi olla toinen ääni:

”Et saa syödä vielä.”

Tällöin käyttäytymistä ei enää ohjaa kehon viesti vaan sääntö.

Pitkään jatkuessaan tämä voi heikentää yhteyttä omiin tarpeisiin ja kehon signaaleihin.

Tunteet voivat tuntua epäluotettavilta

Moni anoreksiaa sairastava kuvaa, että tunteet tuntuvat sekavilta, voimakkailta tai vaikeasti hallittavilta.

Tunteet voivat muuttua.

Ne voivat olla ristiriitaisia.

Niitä ei voi mitata.

Säännöt ovat erilaisia.

Ne ovat selkeitä.

Niitä voi noudattaa tai olla noudattamatta.

Tämän vuoksi säännöt voivat alkaa tuntua turvallisemmilta kuin omat tunteet.

Joskus henkilö oppii luottamaan sääntöihin enemmän kuin itseensä.

Esimerkki: Suru muuttuu kontrolliksi

Kuvitellaan, että henkilö kokee pettymystä, surua tai yksinäisyyttä.

Tunnetta olisi vaikea kohdata suoraan.

Sen sijaan huomio siirtyy ruokaan.

Mieleen voi tulla ajatuksia:

  • Syön liikaa.
  • Minun täytyy olla tarkempi.
  • Minun pitää kontrolloida itseäni paremmin.

Näin alkuperäinen tunne jää taka-alalle ja energia suuntautuu sääntöjen noudattamiseen.

Vaikka tämä voi hetkellisesti helpottaa oloa, tunne ei yleensä katoa. Se vain peittyy kontrollin alle.

Miksi perfektionismi vahvistaa sääntöjä?

Perfektionismiin liittyy usein voimakas pyrkimys tehdä asiat oikein.

Moni anoreksiaa sairastava ei ajattele:

”Haluan olla täydellinen.”

Vaan:

”En saa tehdä virheitä.”

Kun tähän yhdistyvät syömiseen liittyvät säännöt, pienikin poikkeama voi tuntua epäonnistumiselta.

Esimerkiksi:

  • ylimääräinen välipala
  • annoksen kasvattaminen
  • liikuntakerran väliin jättäminen

voi herättää suhteettoman paljon ahdistusta.

Siksi säännöistä kiinnipitäminen alkaa tuntua välttämättömältä.

Kun elämä muuttuu yhä kapeammaksi

Aluksi sääntöjä voi olla vain muutamia.

Vähitellen niitä tulee lisää.

Ei enää pelkästään syömiseen vaan koko elämään.

Ruokia vältellään.

Tapaamisia vältellään.

Juhlia vältellään.

Spontaaneja tilanteita vältellään.

Syynä ei yleensä ole haluttomuus tavata ihmisiä.

Syynä on se, että ihmiset tuovat mukanaan epävarmuutta, eikä epävarmuus noudata sääntöjä.

Mitä tapahtuu omalle identiteetille?

Pitkittyessään anoreksia voi alkaa vaikuttaa myös siihen, miten ihminen näkee itsensä.

Mieleen voi syntyä ajatuksia:

  • Olen kurinalainen.
  • Olen vahva.
  • Olen se, joka pärjää.
  • Olen se, joka pystyy hallitsemaan itseään.

Kun identiteetti alkaa rakentua kontrollin ympärille, sääntöjen rikkominen voi tuntua paljon suuremmalta kuin yhden toiminnan muuttamiselta.

Se voi tuntua siltä kuin osa omasta minäkuvasta olisi uhattuna.

Toipuminen tarkoittaa usein myös tunteiden uudelleen löytämistä

Moni ajattelee, että anoreksiasta toipuminen tarkoittaa syömisen normalisoimista.

Todellisuudessa kyse on usein paljon laajemmasta muutoksesta.

Toipumisessa voidaan opetella kysymään:

  • Mitä minä tarvitsen juuri nyt?
  • Mitä minä tunnen?
  • Miten kehoni voi?
  • Mitä minä haluan?

Nämä kysymykset voivat tuntua yllättävän vaikeilta henkilölle, joka on pitkään elänyt sääntöjen ohjaamana.

Entä jos tunteisiin luottaminen pelottaa?

Tämä on täysin ymmärrettävää.

Monelle anoreksiaa sairastavalle kontrolli on ollut keino selviytyä vaikeista tilanteista.

Säännöistä luopuminen voi aluksi tuntua turvattomalta.

Siksi tavoitteena ei ole korvata sääntöjä impulsiivisuudella.

Tavoitteena on vähitellen löytää tasapaino.

Sellainen elämä, jossa omia tarpeita, tunteita, kehon viestejä ja järkeä voidaan kuunnella samanaikaisesti.

Yhteenveto

Anoreksiassa säännöistä voi vähitellen tulla tärkeämpiä kuin omat tunteet, koska säännöt tarjoavat turvallisuuden, ennakoitavuuden ja hallinnan tunnetta.

Ongelmana on, että samalla yhteys omiin tarpeisiin, tunteisiin ja ihmissuhteisiin voi heikentyä.

Siksi anoreksiasta toipuminen ei useinkaan tarkoita vain ruokailun muuttamista.

Se tarkoittaa myös sitä, että ihminen alkaa vähitellen oppia luottamaan uudelleen omaan kehoonsa, tunteisiinsa ja tarpeisiinsa.

Lopulta toipumisen tavoitteena ei ole elää ilman rakennetta tai rutiineja.

Tavoitteena on elämä, jossa säännöt palvelevat ihmistä, eivätkä ihminen sääntöjä.


Lähteet (APA 7)

Foerde, K., Steinglass, J. E., Walsh, B. T., & Simpson, H. B. (2025). Exaggerated frontoparietal control over cognitive effort-based decision-making in young women with anorexia nervosa. Molecular Psychiatry, 30(3), 861–869. https://doi.org/10.1038/s41380-024-02712-4

Smith, K. E., & Mason, T. B. (2018). Rumination and eating disorder psychopathology: A meta-analysis. International Journal of Eating Disorders, 51(6), 497–517. https://doi.org/10.1002/eat.22883

Wayda-Zalewska, M., Pluta, A., Wolak, T., Wojtczak, M., Wojciechowski, J., & Kucharska, K. (2025). Interaction between emotion lability, emotion regulation and structural brain abnormalities in patients with anorexia nervosa and borderline personality disorder. Frontiers in Neuroscience, 19, 1545599. https://doi.org/10.3389/fnins.2025.1545599

Scroll to Top