Miksi hyvät ihmiset tekevät joskus vääriä valintoja? Moraalitunteiden yllättävä vaikutus

Useimmat meistä haluavat toimia oikein. Silti löydämme itsemme joskus tilanteista, joissa sanomme jotain, mitä kadumme, vältämme tärkeän keskustelun tai kohtelemme itseämme ja muita tavalla, joka ei vastaa omia arvojamme. Miksi näin tapahtuu?

Vastaus ei useinkaan löydy huonosta luonteesta tai heikosta moraalista.

Se löytyy usein moraalitunteista.

Mitä moraalitunteet ovat?

Moraalitunteet ovat tunteita, jotka liittyvät käsitykseemme oikeasta ja väärästä sekä siitä, millainen ihminen haluamme olla.

Ne toimivat eräänlaisena sisäisenä kompassina. Moraalitunteet auttavat meitä arvioimaan omaa käyttäytymistämme, muiden toimintaa ja ihmissuhteita ympärillämme.

Tällaisia tunteita ovat esimerkiksi:

• syyllisyys
• häpeä
• kateus
• halveksunta
• inho
• mustasukkaisuus
• nolous

Monet moraalitunteet ovat epämiellyttäviä. Silti ne eivät ole ongelma sinänsä.

Ongelmaksi ne muuttuvat silloin, kun emme tunnista niitä tai yritämme piilottaa ne itseltämme ja muilta.

Syyllisyys ei ole sama asia kuin häpeä

Syyllisyys ja häpeä sekoitetaan usein toisiinsa, vaikka ne ovat hyvin erilaisia kokemuksia.

Syyllisyys sanoo:

”Tein väärin.”

Häpeä sanoo:

”Minussa on jotain väärää.”

Tämä ero on valtavan tärkeä.

Syyllisyys voi auttaa meitä korjaamaan virheitämme. Jos olemme loukanneet ystävää tai läheistä, syyllisyys voi ohjata pyytämään anteeksi ja tekemään sovinnon.

Häpeä sen sijaan saa meidät usein piiloutumaan.

Kun ihminen uskoo olevansa pohjimmiltaan huono, viallinen tai riittämätön, hänen on vaikea hakea apua, ottaa vastaan palautetta tai näyttää todellisia tunteitaan.

Erityisesti syömishäiriöissä, perfektionismissa ja ylikontrollissa häpeällä on usein keskeinen rooli.

Moni sairastunut ei kärsi ainoastaan oireista.

Hän kärsii myös ajatuksesta, että hänen pitäisi pystyä paremmin.

Entä kateus ja halveksunta?

Kateus ja halveksunta ovat moraalitunteita, joista puhutaan harvoin ääneen.

Silti ne ovat osa normaalia ihmisyyttä.

Kateus syntyy usein silloin, kun joku muu näyttää saavan jotain, mitä itse kaipaisimme:

• hyväksyntää
• läheisiä ihmissuhteita
• menestystä
• ulkonäköön liittyviä etuja
• vapautta tai iloa

Kateus on epämiellyttävä tunne, minkä vuoksi sitä usein hävetään.

Siksi se jää helposti piiloon.

Halveksunta puolestaan syntyy, kun näemme toisen ihmisen jollakin tavalla itseämme huonompana.

Vaikka tunne voi tuntua hetkellisesti suojaavalta, se rakentaa usein etäisyyttä ihmisten välille.

Kun katsomme muita ylhäältä päin, yhteys katoaa.

Ja juuri yhteys on yksi tärkeimmistä psykologisen hyvinvoinnin lähteistä.

Miksi hyvät ihmiset tekevät joskus vääriä valintoja?

Moni ajattelee, että moraalinen päätöksenteko perustuu ennen kaikkea järkeen.

Todellisuudessa tunteet vaikuttavat siihen valtavasti.

Kun voimakkaat moraalitunteet aktivoituvat, ne voivat kaventaa näkökulmaamme.

Esimerkiksi:

• Häpeä voi saada välttelemään vastuuta.
• Syyllisyys voi johtaa miellyttämiseen ja omien rajojen unohtamiseen.
• Kateus voi saada vetäytymään ihmissuhteista.
• Halveksunta voi estää näkemästä toisen ihmisen näkökulmaa.

Tällöin ihminen ei välttämättä käyttäydy omien arvojensa mukaisesti, vaikka haluaisi.

Kyse ei ole siitä, että hän olisi paha ihminen.

Usein kyse on siitä, että hän toimii voimakkaiden tunteiden vaikutuksen alaisena.

Miksi tunteiden piilottaminen voi vahingoittaa ihmissuhteita?

Moraalitunteiden eräs kiinnostavimmista piirteistä on se, että ne eivät yleensä katoa piilottamalla.

Ne vain muuttavat muotoaan.

Ihminen voi esimerkiksi piilottaa häpeänsä olemalla korostetun itsevarma.

Tai peittää kateuden vetäytymällä suhteesta kokonaan.

Tai kätkeä syyllisyytensä puolustautumalla aggressiivisesti.

Ulospäin muut näkevät usein vain käyttäytymisen.

Sisällä oleva tunne jää näkymättömäksi.

Tämä aiheuttaa helposti väärinkäsityksiä.

Läheiset saattavat nähdä kylmyyttä, etäisyyttä tai ylimielisyyttä tilanteessa, jossa taustalla onkin pelko, häpeä tai riittämättömyys.

Siksi monien ihmissuhdeongelmien taustalla ei ole pahantahtoisuus.

Taustalla on tunne, jota ei osata tunnistaa tai ilmaista.

Moraalitunteet ja mielenterveys

Moraalitunteet liittyvät läheisesti mielenterveyteen.

Tutkimusten ja kliinisen kokemuksen perusteella erityisesti krooninen häpeä on yhteydessä moniin psyykkisiin vaikeuksiin, kuten:

• syömishäiriöihin
• masennukseen
• ahdistukseen
• sosiaaliseen vetäytymiseen
• voimakkaaseen itsekritiikkiin

Ylikontrolloivilla ihmisillä korostuu usein taipumus tarkkailla itseään jatkuvasti.

He miettivät:

• Teinkö oikein?
• Sanoinko jotakin väärää?
• Loukkasinko jotakuta?
• Näytinkö riittävän hyvältä?
• Mitä muut minusta ajattelevat?

Vaikka tunnollisuus on usein vahvuus, jatkuva moraalinen itsensä arviointi voi muuttua taakaksi.

Silloin omatunto ei enää ohjaa kohti hyvinvointia.

Se alkaa kuluttaa voimavaroja.

Terve omatunto ei vaadi täydellisyyttä

Moni ylikontrolloiva kamppailee perfektionismin kanssa.

Heillä on korkeat vaatimukset itseään kohtaan.

He haluavat tehdä asiat oikein.

Se on kaunis tavoite.

Mutta elämään kuuluu väistämättä myös virheitä, väärinymmärryksiä ja keskeneräisyyttä.

Terve omatunto ei tarkoita sitä, että ihminen ei koskaan erehdy.

Terve omatunto tarkoittaa kykyä huomata virhe, oppia siitä ja jatkaa eteenpäin ilman jatkuvaa itsensä rankaisemista.

Mitä moraalitunteet voivat opettaa meille?

Moraalitunteita ei tarvitse poistaa.

Niitä kannattaa kuunnella.

Voit pysähtyä pohtimaan:

• Mitä tunnen juuri nyt?
• Onko kyse syyllisyydestä vai häpeästä?
• Mitä tämä tunne yrittää kertoa minulle?
• Auttaako tämä tunne toimimaan arvojeni mukaisesti vai viekö se minua kauemmas niistä?
• Voisinko suhtautua itseeni yhtä myötätuntoisesti kuin hyvään ystävään?

Usein jo tunteen nimeäminen vähentää sen valtaa.

Pysähdy hetkeksi tämän kysymyksen äärelle

Milloin viimeksi tunsit syyllisyyttä?

Entä häpeää?

Miten toimit niiden vaikutuksen alaisena?

Vetäydyitkö, puolustauduitko vai uskalsitko kohdata tunteen?

Tämän viikon harjoitukseksi voit valita yhden tilanteen, jossa huomaat voimakkaan moraalitunteen aktivoituvan.

Sen sijaan, että yrittäisit päästä tunteesta eroon, pysähdy hetkeksi kysymään:

Mitä tämä tunne yrittää suojella?

Vastaus voi kertoa sinulle jotakin hyvin tärkeää omista arvoistasi, tarpeistasi ja ihmissuhteistasi.

Kaipaatko apua häpeän, perfektionismin tai ylikontrollin kanssa?

Voimakas itsekritiikki, syyllisyys ja häpeä voivat ylläpitää syömishäiriöitä, ahdistusta, masennusta ja ihmissuhteiden vaikeuksia.

Mediferrossa tarjoamme syömishäiriöiden, masennuksen ja ahdistuneisuuden hoitoa sekä RO-DKT-terapiaa (Radikaalisti avoin dialektinen käyttäytymisterapia), joka on kehitetty erityisesti ylikontrolliin liittyvien ongelmien hoitoon.

RO-DKT auttaa tunnistamaan tunteita, lisäämään joustavuutta ja rakentamaan aidompaa yhteyttä muihin ihmisiin.

👉 Jos tunnistit itsesi tästä artikkelista, tutustu Mediferron palveluihin tai varaa arviointikäynti. Yhdessä voimme selvittää, voisiko RO-DKT olla sinulle sopiva hoitomuoto.