Kirjoittaja /

Voiko lapsen painosta vitsailu vahingoittaa lapsen kehonkuvaa?

Monissa perheissä huumori on tärkeä osa arkea. Lapsia saatetaan leikillisesti kutsua herkkusuiksi, hyvän ruokahalun omaaviksi tai kommentoida heidän syömistään ja kasvuaan hyväntahtoisiksi tarkoitetuilla huomautuksilla.

”Sinullahan näyttää ruoka maistuvan.”

”Tulivatko kaikki keksit syötyä?”

”Joko housut alkavat kiristää?”

”Jätetään sinulle pienempi pala kakkua.”

Useimmiten tarkoitus ei ole loukata. Silti painoon, syömiseen tai ulkonäköön liittyvät vitsit voivat joskus vaikuttaa lapseen enemmän kuin aikuiset ymmärtävät. Se, mikä aikuisesta tuntuu harmittomalta huumorilta, voi lapsen mielessä muuttua viestiksi siitä, että hänen kehoaan arvioidaan tai arvostellaan.

Miksi lapsen painosta tehdyt vitsit jäävät mieleen?

Lapset rakentavat käsitystään itsestään ympäristön palautteen avulla. Erityisen merkityksellisiä ovat niiden ihmisten sanat, joiden hyväksyntä on lapselle tärkeää.

Siksi yksittäinenkin kommentti voi jäädä mieleen pitkäksi aikaa.

Aikuinen saattaa unohtaa lausahduksen saman päivän aikana. Lapsi voi muistella sitä vielä vuosien päästä, erityisesti jos kommentti on herättänyt hänessä häpeää, epävarmuutta tai tunnetta siitä, ettei hän ole riittävän hyvä sellaisena kuin on.

Moni aikuinen pystyy myöhemmin muistamaan tarkasti tilanteita, joissa hänen ulkonäköään, painoaan tai syömistään kommentoitiin lapsuudessa. Usein mieleen ei jää itse vitsi, vaan se tunne, jonka kommentti herätti.

Milloin lapsen painosta vitsailu muuttuu kiusaamiseksi?

Kaikki huumori ei ole haitallista. Ratkaisevaa ei kuitenkaan ole aina se, mitä aikuinen tarkoittaa, vaan se, miten lapsi kommentin kokee.

Painoon liittyvä vitsailu voi muuttua haitalliseksi, jos:

  • sitä toistetaan usein
  • se kohdistuu lapsen kehoon tai ulkonäköön
  • lapsi näyttää vaivaantuneelta
  • muut nauravat lapselle eivätkä hänen kanssaan
  • lapsi pyytää lopettamaan
  • lapsi alkaa vältellä tilanteita, joissa kommentteja esitetään

Jos lapsi joutuu odottamaan seuraavaa huomautusta jokaisella ruokailulla tai sukulaisten tapaamisessa, kyse ei yleensä enää ole hänen näkökulmastaan harmittomasta huumorista.

Miten painoon liittyvät kommentit vaikuttavat lapseen?

Aikuisen tarkoitus ja lapsen kokemus eivät aina kohtaa.

Vanhempi voi tarkoittaa:

”Se oli vain vitsi.”

Lapsi voi kuulla:

”Minussa on jotain vialla.”

Aikuinen voi ajatella:

”Huomautin vain asiasta.”

Lapsi voi tulkita:

”Ulkonäköäni tarkkaillaan jatkuvasti.”

Erityisesti herkässä kehitysvaiheessa oleva lapsi voi alkaa tarkastella itseään samojen silmälasien läpi kuin kokee muiden tarkastelevan häntä.

Voivatko painovitsit heikentää lapsen kehonkuvaa?

Kehonkuva muodostuu vähitellen monien kokemusten seurauksena. Siihen vaikuttavat perhe, ystävät, koulu, harrastukset, sosiaalinen media ja yhteiskunta ympärillämme.

Painoon liittyvät vitsit voivat vahvistaa ajatusta siitä, että ulkonäkö on yksi ihmisen tärkeimmistä ominaisuuksista.

Tällöin lapsi voi alkaa:

  • vertailla itseään muihin
  • tarkkailla painoaan tavallista enemmän
  • hävetä kehoaan
  • vältellä tilanteita, joissa vartalo näkyy
  • puhua itsestään kielteisesti
  • uskoa, että hänen arvonsa riippuu ulkonäöstä

Mitä useammin lapsi kohtaa tällaisia viestejä, sitä todennäköisemmin niistä tulee osa hänen käsitystään itsestään.

Miten perheen huumori vaikuttaa lapsen kehosuhteeseen?

Perheissä syntyy usein lempinimiä, vitsejä ja yhteisiä tapoja, joihin ei liity pahantahtoisuutta.

Jos huumori kuitenkin keskittyy jatkuvasti:

  • painoon
  • syömiseen
  • vartalon kokoon
  • ulkonäköön

lapsi voi alkaa kokea olevansa jatkuvan tarkkailun kohteena.

Turvallinen huumori yhdistää perhettä. Sen sijaan huumori, joka kohdistuu toistuvasti lapsen kehoon, voi vahingoittaa hänen suhdettaan itseensä.

Entä jos lapsi nauraa mukana?

Lapsen nauru ei aina tarkoita, ettei kommentti satuttaisi.

Lapset haluavat usein kuulua joukkoon, välttää ristiriitoja ja miellyttää läheisiään. Siksi he voivat nauraa mukana tilanteessa, joka todellisuudessa tuntuu epämukavalta.

Kannattaa kiinnittää huomiota myös muihin merkkeihin:

  • vetäytyykö lapsi tilanteesta
  • vältteleekö hän tiettyjä ruokia
  • puhuuko hän kielteisesti itsestään
  • muuttuuko hänen suhtautumisensa omaan kehoonsa
  • vaikuttaako hän loukkaantuneelta kommenttien jälkeen

Nämä kertovat usein enemmän kuin tilanteessa nähty hymy.

Mitä tehdä, jos on loukannut lasta painoon liittyvällä kommentilla?

Vanhemmat eivät ole täydellisiä, eikä heidän tarvitsekaan olla.

Useimmat ovat joskus sanoneet jotain, mitä myöhemmin katuvat. Tärkeintä on olla valmis korjaamaan tilanne.

Voit esimerkiksi sanoa:

”Olen miettinyt sitä, mitä sanoin aiemmin.”

”Jos kommenttini tuntui pahalta, olen siitä pahoillani.”

”Tarkoitukseni ei ollut loukata sinua.”

”Sinussa ei ole mitään vialla.”

Korjaava keskustelu voi olla lapselle hyvin merkityksellinen. Samalla se opettaa, että virheitä voi tunnistaa, niistä voi ottaa vastuuta ja niitä voi korjata.

Miten puhua lapsen painosta ilman häpeää?

Jos lapsen hyvinvointi herättää huolta, asiasta kannattaa puhua.

Painon sijaan huomio kannattaa suunnata:

  • jaksamiseen
  • uneen
  • ruokailurytmiin
  • hyvinvointiin
  • liikunnan iloon
  • mielialaan

Kun keskustelu keskittyy hyvinvointiin eikä ulkonäköön, lapsi oppii tarkastelemaan kehoaan arvokkaana ja toimivana eikä vain arvioinnin kohteena.

Miten ehkäistä lapsen kehohäpeää kotona?

Kehohäpeän ehkäiseminen ei vaadi täydellisiä sanoja tai täydellistä vanhemmuutta.

Arjessa voi auttaa esimerkiksi:

  • painoon liittyvien vitsien välttäminen
  • ulkonäön arvostelun vähentäminen
  • myönteinen puhe omasta kehosta
  • erilaisten kehojen hyväksyminen
  • kehon toimivuuden korostaminen ulkonäön sijaan
  • lapsen vahvuuksien huomioiminen muillakin alueilla kuin ulkonäössä

Lapsi tarvitsee kokemuksen siitä, että hänen arvonsa ei riipu painosta, vaatekoosta tai siitä, miltä hän näyttää.

Voivatko painoon liittyvät vitsit lisätä syömishäiriöriskiä?

Yksittäinen vitsi ei aiheuta syömishäiriötä.

Syömishäiriöt ovat monitekijäisiä sairauksia, joiden taustalla vaikuttavat biologiset, psykologiset ja ympäristötekijät.

Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että painoon ja ulkonäköön liittyvä kiusoittelu on yhteydessä suurempaan kehotyytymättömyyteen, heikompaan itsetuntoon, masennusoireisiin sekä syömishäiriöoireisiin. Erityisen merkityksellisiä ovat läheisten ihmisten kommentit.

Siksi painoon liittyvää huumoria ei kannata vähätellä vain siksi, että se on tarkoitettu leikiksi.

Lapsen kehonkuva rakentuu arjen pienistä viesteistä

Lapsen kehonkuva ei muodostu yhdestä kommentista, yhdestä vitsistä tai yhdestä keskustelusta.

Se rakentuu vähitellen niistä viesteistä, joita lapsi kuulee ympärillään päivä toisensa jälkeen.

Kun lapsi kokee, että hänen kehoaan arvostetaan, kunnioitetaan eikä arvoteta ulkonäön perusteella, hän saa tärkeän perustan myönteiselle kehonkuvalle.

Siksi jokainen arjen kohtaaminen on mahdollisuus välittää viesti:

Sinun arvosi ei riipu painostasi, ulkonäöstäsi tai kehosi koosta. Sinä olet arvokas juuri sellaisena kuin olet.

Lähteet

Lue myös

Scroll to Top