Miten tukea lapsen myönteistä kehonkuvaa?
Lapsen kehonkuva ei synny yhdessä hetkessä. Se rakentuu vähitellen arjen kokemuksista, ihmissuhteista ja niistä viesteistä, joita lapsi saa itsestään ympärillään olevilta ihmisiltä.
Moni vanhempi pohtii, miten suojella lasta ulkonäköpaineilta maailmassa, jossa sosiaalinen media, mainonta ja vertailu ovat näkyvä osa arkea. Vaikka vanhemmat eivät voi hallita kaikkea sitä, mitä lapsi kohtaa kodin ulkopuolella, he voivat tehdä paljon lapsen myönteisen kehonkuvan tukemiseksi.
Hyvä kehonkuva ei tarkoita sitä, että lapsi pitäisi kaikesta itsessään joka päivä. Se tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että lapsi kokee kehonsa arvokkaaksi, hyväksyy sen vaihtelut ja kohtelee itseään kunnioittavasti.
Miten lapsen kehonkuva kehittyy?
Kehonkuva alkaa rakentua jo varhaislapsuudessa.
Lapsi oppii vähitellen:
- miltä hän näyttää
- mitä hän ajattelee ulkonäöstään
- miten muut suhtautuvat häneen
- millaisia asioita hänen ympäristössään arvostetaan
Kehonkuvaan vaikuttavat muun muassa:
- perhe
- ystävät
- koulu
- harrastukset
- sosiaalinen media
- kulttuurin ulkonäköihanteet
Mitä turvallisempia ja hyväksyvämpiä kokemuksia lapsi saa, sitä vahvempi perusta myönteiselle kehonkuvalle yleensä rakentuu.
Mitkä tekijät vahvistavat lapsen myönteistä kehonkuvaa?
Myönteistä kehonkuvaa tukevat erityisesti kokemukset, joissa lapsi kokee olevansa arvostettu kokonaisena ihmisenä.
Tärkeitä suojaavia tekijöitä ovat esimerkiksi:
- hyväksyvät ihmissuhteet
- turvallinen perheilmapiiri
- monipuoliset kiinnostuksen kohteet
- onnistumisen kokemukset
- realistinen suhtautuminen ulkonäköön
- riittävä lepo, ravinto ja liikunta
Lapsen on helpompi suhtautua itseensä myötätuntoisesti, kun hän oppii, ettei hänen arvonsa riipu ulkonäöstä.
Miten puhua lapselle ulkonäöstä turvallisesti?
Ulkonäöstä ei tarvitse vaieta.
Tärkeämpää on se, millä tavalla siitä puhutaan.
Turvallinen keskustelu:
- ei arvota kehoja paremmiksi tai huonommiksi
- ei korosta painoa onnistumisen mittarina
- hyväksyy kehojen luonnollisen erilaisuuden
- huomioi kehon muutkin ominaisuudet kuin ulkonäön
Esimerkiksi lapsen kasvua, voimaa, jaksamista tai taitoja voi huomioida ilman, että huomio keskittyy painoon tai kehon kokoon.
Millainen palaute tukee lapsen itsetuntoa?
Lapset tarvitsevat myönteistä palautetta.
Kaikkein hyödyllisintä palautetta on usein sellainen, joka kohdistuu lapsen tekoihin, ominaisuuksiin ja arvoihin.
Voit kehua esimerkiksi:
- ystävällisyyttä
- rohkeutta
- sinnikkyyttä
- huomaavaisuutta
- luovuutta
- ongelmanratkaisutaitoja
- yrittämistä
Kun lapsi saa palautetta monista eri asioista, hänen identiteettinsä ei rakennu pelkästään ulkonäön varaan.
Miten opettaa lasta arvostamaan kehoaan?
Moni lapsi oppii arvostamaan kehoaan silloin, kun hän oppii näkemään sen muutakin kuin ulkonäön kautta.
Voit auttaa lasta pohtimaan:
- mitä hänen kehonsa mahdollistaa
- mitä hän osaa tehdä kehonsa avulla
- miten keho auttaa häntä oppimaan, liikkumaan ja kokemaan asioita
- miten keho viestii tarpeistaan
Kun huomio siirtyy ulkonäöstä kehon toimivuuteen, lapsen suhde itseensä muuttuu usein joustavammaksi ja myönteisemmäksi.
Miten sosiaalisen median vaikutuksia voi vähentää?
Sosiaalinen media voi tarjota inspiraatiota, yhteisöllisyyttä ja tietoa. Samalla se voi lisätä vertailua ja ulkonäköpaineita.
Vanhempi voi tukea lasta:
- keskustelemalla kuvien muokkauksesta
- opettamalla mediakriittisyyttä
- muistuttamalla, ettei verkossa nähty sisältö kerro koko totuutta
- kannustamalla seuraamaan monipuolisia ja realistisia sisältöjä
Tavoitteena ei ole kieltää sosiaalista mediaa, vaan auttaa lasta suhtautumaan siihen kriittisesti.
Mitä tehdä, jos lapsi arvostelee omaa ulkonäköään?
Moni vanhempi hätkähtää kuullessaan lapsensa sanovan:
”Olen liian lihava.”
”Näytän rumalta.”
”Toivoisin näyttäväni erilaiselta.”
Ensimmäinen reaktio on usein vakuuttaa, ettei lapsessa ole mitään vikaa.
Vaikka tarkoitus on hyvä, joskus hyödyllisempää on pysähtyä kuuntelemaan.
Voit esimerkiksi kysyä:
- Mikä sai sinut ajattelemaan noin?
- Miltä sinusta tuntuu?
- Onko jotain tapahtunut?
- Huolettaako sinua jokin erityinen asia?
Kun lapsi kokee tulevansa kuulluksi, hänen on helpompi käsitellä tunteitaan.
Miten vanhempi voi toimia hyvänä mallina?
Lapset oppivat paljon seuraamalla vanhempiaan.
Siksi yksi tehokkaimmista tavoista tukea lapsen kehonkuvaa on tarkastella omaa puhetapaa.
Lapsi hyötyy siitä, että vanhempi:
- puhuu omasta kehostaan kunnioittavasti
- välttää jatkuvaa laihdutuspuhetta
- ei arvostele omaa ulkonäköään ääneen
- suhtautuu ruokaan joustavasti
- arvostaa erilaisia kehoja
Vanhemman ei tarvitse olla täydellinen. Riittää, että hän pyrkii kohtelemaan itseään samalla ystävällisyydellä, jota toivoo lapsensakin oppivan.
Milloin lapsen kehonkuvasta kannattaa huolestua?
Kehonkuvaan liittyvä epävarmuus kuuluu toisinaan normaaliin kehitykseen, erityisesti murrosiässä.
Apua kannattaa kuitenkin hakea, jos lapsi:
- puhuu jatkuvasti kielteisesti ulkonäöstään
- välttelee ruokailua
- alkaa rajoittaa syömistään
- liikkuu pakonomaisesti
- vetäytyy sosiaalisista tilanteista
- pelkää voimakkaasti painonnousua
- osoittaa muita syömishäiriöihin viittaavia oireita
Mitä aikaisemmin huoli huomataan, sitä paremmin lapsi yleensä hyötyy tuesta.
Myönteinen kehonkuva suojaa myös syömishäiriöiltä
Täydellistä kehonkuvaa ei ole olemassa.
Tärkeintä ei ole saada lasta rakastamaan jokaista piirrettään joka päivä. Tärkeämpää on auttaa häntä ymmärtämään, että hänen arvonsa ei riipu ulkonäöstä, painosta tai siitä, miltä hän näyttää muiden silmissä.
Kun lapsi oppii suhtautumaan kehoonsa kunnioittavasti ja hyväksyvästi, hän saa tärkeän suojatekijän myös myöhempää elämää varten.
Myönteinen kehonkuva ei tarkoita täydellisyyttä. Se tarkoittaa vapautta elää, kasvaa ja olla oma itsensä ilman jatkuvaa huolta siitä, onko riittävän hyvän näköinen.