Anoreksia ja tunteet: miksi hymy katoaa kasvoilta, vaikka tunteet eivät katoa?

Moni anoreksiaa sairastava kuulee joskus olevansa:

”Vakavan näköinen.”

”Etäinen.”

”Vaikeasti lähestyttävä.”

Läheiset puolestaan saattavat huomata, että sairastunut ei enää hymyile, innostu tai reagoi samalla tavalla kuin ennen.

Tällöin herää helposti huoli:

Onko anoreksia sammuttanut tunteet?

Tuoreen tutkimuksen perusteella vastaus näyttää olevan yllättävä.

Anoreksia ei välttämättä vähennä tunteiden kokemista.

Sen sijaan se voi vaikuttaa siihen, kuinka paljon tunteet näkyvät ulospäin.

Toisin sanoen:

Ihminen voi tuntea paljon enemmän kuin hänen kasvonsa kertovat.

Kasvonilmeet ovat tärkeä osa ihmisten välistä yhteyttä

Ihmiset lukevat toisiaan jatkuvasti.

Usein tämä tapahtuu täysin automaattisesti.

Hymy viestii turvallisuutta.

Katsekontakti viestii kiinnostusta.

Myötätuntoinen ilme kertoo toiselle:

”Näen sinut.”

Kasvonilmeet eivät ole vain tunteiden seurausta.

Ne ovat myös sosiaalisia signaaleja, joiden avulla ihmiset rakentavat yhteyttä toisiinsa.

Tutkimusten mukaan ilmeikkäitä ihmisiä pidetään keskimäärin:

  • helpommin lähestyttävinä
  • lämpimämpinä
  • ystävällisempinä
  • helpommin ymmärrettävinä

Siksi pienetkin muutokset tunneilmaisussa voivat vaikuttaa merkittävästi ihmissuhteisiin.

Vaikuttaako anoreksia myös tunneilmaisuun?

Anoreksia tunnetaan yleensä sairautena, johon liittyy:

  • syömisen rajoittaminen
  • painon lasku
  • lihomisen pelko
  • aliravitsemus

Tutkimukset viittaavat kuitenkin siihen, että sairaus vaikuttaa myös sosiaaliseen vuorovaikutukseen.

Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että anoreksiaa sairastavat henkilöt näyttävät usein vähemmän tunteitaan kasvoillaan kuin muut ihmiset.

Pitkään jäi kuitenkin epäselväksi:

  • kokevatko he vähemmän tunteita
  • vai näkyvätkö tunteet vain vähemmän ulospäin

Mitä tutkimuksessa havaittiin?

Vuonna 2026 julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin 141 naista, joista osa sairasti anoreksia nervosaa, osa oli toipunut sairaudesta ja osa toimi terveinä verrokkeina.

Osallistujille näytettiin tunteita herättäviä videokatkelmia.

Samalla tutkijat mittasivat:

  • kasvonilmeitä
  • koettua mielialaa
  • aivojen toimintaa toiminnallisella magneettikuvauksella (fMRI)

Tulokset olivat kiinnostavia.

Positiiviset tunteet näkyivät vähemmän kasvoilla

Anoreksiaa sairastavat eivät eronneet terveistä osallistujista negatiivisten tunteiden kohdalla.

Merkittävin ero näkyi positiivisissa tunteissa.

Tutkijat havaitsivat, että sairastuneet saattoivat aluksi hymyillä yhtä paljon kuin muutkin.

Positiivisen tilanteen jatkuessa heidän ilmeikkyytensä kuitenkin väheni nopeammin.

Lisäksi positiivisen videon jälkeen heidän mielialansa arvioitiin keskimäärin hieman matalammaksi.

Kyse ei näyttänyt olevan kyvyttömyydestä tuntea iloa.

Vaikeus liittyi erityisesti siihen, että iloinen tunne näkyi ulospäin vähemmän ja lyhyemmän aikaa.

Aivot reagoivat tunteisiin normaalisti

Tutkimuksen kaikkein kiinnostavin löydös tuli aivokuvantamisesta.

Vaikka kasvonilmeissä nähtiin eroja, aivojen tunnevasteissa ei nähty merkittäviä eroja.

Anoreksiaa sairastavien aivot käsittelivät tunneärsykkeitä hyvin samankaltaisesti kuin terveiden osallistujien aivot.

Tämä on tärkeä havainto.

Se viittaa siihen, että:

Anoreksia ei sammuta tunne-elämää.

Tunteet voivat olla olemassa aivan yhtä voimakkaina kuin ennenkin.

Ne eivät vain välttämättä näy ulospäin samalla tavalla.

Johtuuko ilmeettömyys pelkästä aliravitsemuksesta?

Pitkään on oletettu, että tunneilmaisun vähentyminen johtuu ensisijaisesti nälkiintymisestä.

Tämä tutkimus ei kuitenkaan täysin tue tätä selitystä.

Tutkimuksessa oli mukana sekä alipainoisia että painonsa palauttaneita osallistujia.

Näiden ryhmien välillä ei havaittu merkittäviä eroja kasvonilmeiden voimakkuudessa.

Myöskään painoindeksi ei ennustanut tunneilmaisun määrää.

Tutkijoiden mukaan ilmiö saattaa liittyä enemmän:

  • sosiaaliseen estyneisyyteen
  • tunteiden pidättämiseen
  • vuorovaikutukselliseen varovaisuuteen
  • hitaampaan lämpenemiseen sosiaalisissa tilanteissa

Tämä havainto sopii hyvin yhteen kliinisen kokemuksen kanssa.

Voiko vähäinen tunneilmaisu lisätä yksinäisyyttä?

Toinen tutkimus auttaa ymmärtämään, miksi tällä löydöksellä on merkitystä.

Tutkimusten mukaan ilmeikkäät ihmiset koetaan usein:

  • helpommin lähestyttäviksi
  • miellyttävämmiksi
  • sosiaalisesti kiinnostavammiksi

Muut ihmiset kokevat myös ymmärtävänsä heidän tunnetilojaan paremmin.

Vastaavasti vähäinen tunneilmaisu voi johtaa siihen, että ihminen näyttäytyy:

  • etäisenä
  • sulkeutuneena
  • vaikeasti tulkittavana
  • vähemmän kiinnostuneena muista

Tämä voi tapahtua silloinkin, kun todellinen kokemus on täysin päinvastainen.

Mitä tämä tarkoittaa RO-DKT:n näkökulmasta?

RO-DKT:ssa puhutaan paljon sosiaalisesta signaloinnista.

Ihmiset muodostavat yhteyttä pitkälti niiden viestien perusteella, joita välitämme tiedostamattamme.

Näitä viestejä ovat esimerkiksi:

  • kasvonilmeet
  • äänenpainot
  • katsekontakti
  • eleet
  • kehonkieli

Jos ilo, kiinnostus tai lämpö eivät näy ulospäin, muut ihmiset eivät välttämättä tunnista niitä.

Tällöin voi syntyä noidankehä:

  1. Ihminen kaipaa yhteyttä.
  2. Tunne ei näy ulospäin.
  3. Muut lähestyvät häntä vähemmän.
  4. Yksinäisyys lisääntyy.

Juuri tämän vuoksi sosiaalisen signaloinnin ymmärtäminen on tärkeä osa myös ylikontrollin ja emotionaalisen yksinäisyyden hoitoa.

Mitä läheisten kannattaa muistaa?

Jos anoreksiaa sairastava henkilö näyttää vakavalta, vetäytyneeltä tai ilmeettömältä:

  • älä oleta, ettei hän tunne mitään
  • älä tulkitse vähäistä hymyä välinpitämättömyydeksi
  • anna aikaa vuorovaikutukselle
  • muista, että sisäinen maailma voi olla paljon näkyvää rikkaampi

Joskus kaikkein hiljaisimpien kasvojen takana on kaikkein voimakkain tunne-elämä.

Yhteenveto

Tutkimusten perusteella anoreksia ei sammuta tunteita.

Vaikka positiivisten tunteiden näkyvä ilmaisu voi vähentyä, aivot näyttävät edelleen käsittelevän tunneärsykkeitä normaalisti.

Tämä auttaa ymmärtämään, miksi anoreksiaa sairastava voi näyttää ulospäin etäiseltä samalla, kun hänen sisäinen tunne-elämänsä on täysin aktiivinen.

Tunneilmaisun vähentyminen voi kuitenkin vaikuttaa ihmissuhteisiin ja lisätä yksinäisyyden kokemusta, koska muut ihmiset rakentavat yhteyttä juuri näiden näkyvien signaalien kautta.

Siksi tärkeä viesti sekä läheisille että ammattilaisille on:

Hiljaiset kasvot eivät tarkoita tunnottomia kasvoja.

Ja vähäinen hymy ei tarkoita tunteiden puutetta.

Lähteet

  1. Leppanen, J., Bailey, O., Halls, D., Allen, K., Tchanturia, K., & Williams, S. (2026). Evoked emotions in anorexia nervosa: Neural and behavioural correlates of social-emotional processing. Translational Psychiatry, 16, 128. https://doi.org/10.1038/s41398-026-03819-8
  2. Kavanagh, E., Whitehouse, J., & Waller, B. M. (2024). Being facially expressive is socially advantageous. Scientific Reports, 14, 12798. https://doi.org/10.1038/s41598-024-62902-6
Scroll to Top