Ketogeeninen terapia ja mielenterveys: voiko aivojen energianlähteen muuttaminen helpottaa masennusta, kaksisuuntaista mielialahäiriötä tai psykoosia?

Mielenterveyden häiriöitä on perinteisesti tarkasteltu ennen kaikkea psykologisesta ja neurokemiallisesta näkökulmasta. Viime vuosina tutkimuksessa on kuitenkin noussut yhä vahvemmin esiin toinen näkökulma:

Entä jos osa mielenterveyden häiriöistä liittyy myös aivojen energia-aineenvaihduntaan?

Tämä ajatus on herättänyt paljon kiinnostusta erityisesti ketogeenisen terapian tutkimuksessa. Alun perin epilepsian hoidossa käytetty ketogeeninen ruokavalio on viime vuosina noussut myös psykiatrisen tutkimuksen kohteeksi. Tutkimusten perusteella sillä voi olla vaikutuksia masennukseen, kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, skitsofreniaan, kognitiivisiin oireisiin ja aivosumuun.

Kyse ei ole ihmedieetistä eikä mielenterveyden häiriöiden yksinkertaisesta ratkaisusta. Aiheesta kertyy kuitenkin nopeasti tutkimusnäyttöä, joka viittaa siihen, että ketogeeninen terapia saattaa vaikuttaa useisiin samoihin biologisiin järjestelmiin, joiden tiedetään olevan häiriintyneitä monissa psykiatrisissa sairauksissa.

Mikä on ketogeeninen terapia?

Ketogeeninen terapia tarkoittaa ruokavaliota, jossa hiilihydraattien määrää rajoitetaan voimakkaasti ja energia saadaan pääasiassa rasvoista sekä riittävästä määrästä proteiinia.

Kun hiilihydraattien saanti vähenee riittävästi, maksa alkaa tuottaa rasvahapoista ketoaineita, joista tärkeimpiä ovat:

  • beetahydroksibutyraatti (BHB)
  • asetoasetaatti
  • asetoni

Näitä kutsutaan yhteisnimellä ketoaineet.

Ne eivät ole vain energianlähteitä.

Nykykäsityksen mukaan ketoaineet toimivat myös biologisina viestiaineina, jotka vaikuttavat hermoston toimintaan, tulehdukseen, geenien ilmentymiseen ja aivosolujen energiantuotantoon.

Voiko mielenterveyden häiriöihin liittyä aivojen energiavaje?

Yksi kiinnostavimmista uusista näkökulmista psykiatriassa liittyy niin sanottuun aivojen glukoosihypometaboliaan.

Monissa mielenterveyden häiriöissä on havaittu viitteitä siitä, että aivot eivät käytä glukoosia yhtä tehokkaasti kuin terveillä henkilöillä.

Tätä on kuvattu esimerkiksi:

  • vakavassa masennuksessa
  • kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä
  • skitsofreniassa
  • Alzheimerin taudissa

Ongelma ei välttämättä ole glukoosin puute.

Ongelma voi olla siinä, että aivot eivät kykene hyödyntämään sitä normaalisti.

Jos tätä vertaa autoon, tankki voi olla täynnä polttoainetta, mutta moottori ei saa sitä käyttöönsä tehokkaasti.

Ketogeeninen terapia tarjoaa aivoille vaihtoehtoisen polttoaineen

Tässä ketogeeninen terapia eroaa useimmista muista ravitsemusinterventioista.

Ketoaineet kulkeutuvat helposti veriaivoesteen läpi ja toimivat aivosolujen energianlähteenä riippumatta monista niistä mekanismeista, jotka voivat heikentää glukoosin käyttöä.

Yksinkertaistetusti:

  • glukoosi tarvitsee useita aineenvaihdunnallisia vaiheita
  • ketoaineet tarjoavat vaihtoehtoisen energiareitin

Tästä syystä osa tutkijoista kuvaa ketogeenistä terapiaa yritykseksi ”ohittaa aivojen energiakriisi”.

Tämä voi osaltaan selittää, miksi jotkut henkilöt kuvaavat ketogeenisen ruokavalion aikana:

  • kirkkaampaa ajattelua
  • parempaa keskittymistä
  • tasaisempaa mielialaa
  • vähäisempää aivosumua

Mitokondriot: aivosolujen voimalaitokset

Mielenterveyden tutkimuksessa puhutaan nykyään yhä enemmän mitokondrioista.

Mitokondriot ovat solujen energiantuotantokeskuksia.

Niiden tehtävä on tuottaa ATP:tä eli energiaa, jota aivot tarvitsevat käytännössä kaikkeen toimintaansa.

Useissa psykiatrisissa häiriöissä on havaittu viitteitä siitä, että mitokondrioiden toiminta ei ole optimaalista.

Ketogeeninen tila näyttää tutkimusten perusteella:

  • lisäävän ATP-tuotantoa
  • parantavan energiatehokkuutta
  • stimuloivan uusien mitokondrioiden muodostumista
  • tehostavan solujen omia antioksidanttijärjestelmiä

Tämän vuoksi jotkut tutkijat kuvaavat ketogeenistä terapiaa eräänlaisena metabolisena neuroterapiana.

Miten ketogeeninen terapia vaikuttaa tulehdukseen?

Mielenterveyden häiriöt eivät ole pelkästään aivojen välittäjäaineiden ongelmia.

Yhä vahvempi tutkimusnäyttö viittaa siihen, että osalla potilaista taustalla vaikuttaa myös matala-asteinen tulehdus.

Masennuksessa, kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä ja psykoosisairauksissa on havaittu kohonneita tulehdusmarkkereita tavallista useammin.

BHB:n eli beetahydroksibutyraatin on havaittu:

  • vähentävän tulehdusreaktioita
  • hillitsevän mikroglian yliaktivaatiota
  • vähentävän oksidatiivista stressiä
  • suojaavan hermosoluja vaurioilta

Tämän vuoksi ketogeenisen terapian vaikutukset eivät välttämättä rajoitu pelkkään energiansaantiin.

Se voi vaikuttaa myös siihen biologiseen ympäristöön, jossa aivot toimivat.

Voiko ketogeeninen terapia vaikuttaa ahdistukseen ja mielialaan?

Mahdollisesti kyllä.

Yksi keskeinen tutkimuskohde liittyy GABA:n ja glutamaatin tasapainoon.

GABA

GABA on aivojen tärkein rauhoittava välittäjäaine.

Se auttaa:

  • hillitsemään liiallista hermoston aktivaatiota
  • säätelemään ahdistusta
  • tukemaan emotionaalista vakautta

Glutamaatti

Glutamaatti puolestaan on aivojen tärkein kiihdyttävä välittäjäaine.

Sitä tarvitaan oppimiseen ja muistiin, mutta liiallinen glutamaattiaktiivisuus voi olla haitallista.

Tutkimusten perusteella ketogeeninen terapia voi:

  • lisätä GABA:n muodostumista
  • vähentää glutamaatin liikatoimintaa
  • vakauttaa hermoverkkojen toimintaa

Tämä voi olla yksi mekanismi, jonka kautta osa ihmisistä kokee ahdistuneisuuden vähenevän.

BDNF – aivojen kasvutekijä

Yksi kiinnostavimmista löydöksistä liittyy aivoperäiseen kasvutekijään eli BDNF:ään.

BDNF:ää voidaan pitää eräänlaisena aivojen ”kasvulannoitteena”.

Se osallistuu:

  • oppimiseen
  • muistiin
  • neuroplastisuuteen
  • hermosolujen uusiutumiseen

Matalaa BDNF-tasoa on havaittu esimerkiksi:

  • masennuksessa
  • traumaperäisissä oireissa
  • neurodegeneratiivisissa sairauksissa

Tutkimusten perusteella BHB voi lisätä BDNF:n tuotantoa epigeneettisten mekanismien kautta.

Tämä on yksi syy siihen, miksi ketogeenisen terapian vaikutuksia tutkitaan aktiivisesti myös psykiatriassa.

Mitä tutkimukset kertovat masennuksesta?

Viime vuosina useat pilottitutkimukset ovat raportoineet lupaavia tuloksia erityisesti hoitoresistentissä masennuksessa.

Osalla tutkittavista on havaittu:

  • masennusoireiden merkittävää lievittymistä
  • energiatason nousua
  • parempaa toimintakykyä
  • kognitiivisten oireiden helpottumista

Tutkimus on kuitenkin vielä alkuvaiheessa.

Tällä hetkellä ketogeenistä terapiaa ei voida pitää vakiintuneena masennuksen ensilinjan hoitona.

Tulokset ovat kuitenkin riittävän kiinnostavia, että aiheesta tehdään parhaillaan paljon tutkimusta.

Entä kaksisuuntainen mielialahäiriö?

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön yhteydessä metabolinen näkökulma on saanut erityisen paljon huomiota.

Tutkimuksissa insuliiniresistenssi ja metabolinen oireyhtymä ovat yleisempiä kuin väestössä keskimäärin.

Joissakin tutkimuksissa ketogeeninen terapia on yhdistetty:

  • mielialan parempaan vakauteen
  • oireiden vähenemiseen
  • toimintakyvyn paranemiseen

Lisäksi insuliiniherkkyyden paraneminen näyttää liittyvän parempiin hoitotuloksiin.

Voiko ketogeeninen terapia auttaa skitsofreniassa?

Ehkä yllättävin tutkimusalue liittyy skitsofreniaan.

Alkuperäisiä havaintoja tehtiin jo 1960-luvulla, mutta kiinnostus aiheeseen on kasvanut uudelleen viime vuosina.

Pilottitutkimuksissa on raportoitu joillakin potilailla:

  • psykoosioireiden lievittymistä
  • toimintakyvyn paranemista
  • painon laskua
  • aineenvaihdunnan korjaantumista

Koska psykoosilääkkeet aiheuttavat usein:

  • painonnousua
  • kohonnutta verensokeria
  • insuliiniresistenssiä

on erityisen kiinnostavaa, että ketogeeninen terapia voi samalla parantaa myös näitä metabolisia haittoja.

Entä psyykelääkkeiden aiheuttamat aineenvaihdunnan ongelmat?

Monilla psykiatrisilla potilailla merkittävää kärsimystä aiheuttavat myös lääkityksen sivuvaikutukset.

Näitä voivat olla:

  • painonnousu
  • kohonnut verensokeri
  • insuliiniresistenssi
  • metabolinen oireyhtymä

Tutkimuksissa ketogeeninen terapia on parantanut useita näistä aineenvaihdunnallisista riskitekijöistä.

Tämä voi olla tärkeä lisähyöty myös silloin, kun itse psykiatriset oireet eivät katoa kokonaan.

Kenelle ketogeeninen terapia ei sovi?

Ketogeeninen terapia ei ole riskitön eikä sovi kaikille.

Erityistä varovaisuutta tarvitaan:

  • syömishäiriöissä
  • alipainossa
  • vaikeissa somaattisissa sairauksissa
  • tietyissä aineenvaihduntasairauksissa
  • raskauden aikana

Mediferron näkökulmasta tämä on erityisen tärkeää.

Anoreksiaa, ARFID:ia tai muuta syömishäiriötä sairastavalle hyvin rajoittava ruokavalio voi pahimmillaan ylläpitää sairauden mekanismeja.

Siksi ketogeenisen terapian soveltuvuus tulee arvioida aina yksilöllisesti.

Yhteenveto

Ketogeeninen terapia on noussut yhdeksi kiinnostavimmista uusista tutkimusalueista psykiatriassa.

Sen mahdolliset vaikutukset eivät näytä perustuvan yhteen mekanismiin vaan useiden biologisten järjestelmien yhteisvaikutukseen:

  • aivojen energiansaannin paraneminen
  • mitokondrioiden toiminnan tehostuminen
  • tulehduksen vähentyminen
  • GABA:n ja glutamaatin tasapainottuminen
  • BDNF:n lisääntyminen
  • aineenvaihdunnan korjaantuminen

Vaikka tutkimus on vielä osittain alkuvaiheessa, tulokset viittaavat siihen, että aineenvaihdunnalla saattaa olla paljon suurempi merkitys mielenterveydelle kuin aiemmin on ajateltu.

Ehkä tulevaisuudessa masennusta, kaksisuuntaista mielialahäiriötä ja psykoosisairauksia ei tarkastella ainoastaan välittäjäaineiden sairauksina.

Ne voidaan nähdä myös sairauksina, joissa aivojen energia-aineenvaihdunta, tulehdus, hermoverkkojen joustavuus ja psykologiset tekijät kietoutuvat toisiinsa.

Scroll to Top