Voiko insuliiniresistenssi vaikuttaa mielenterveyteen? Yllättävä yhteys aineenvaihdunnan ja aivojen välillä

Masennusta, ahdistusta, uupumusta tai keskittymisvaikeuksia pidetään yleensä psykologisina tai psykiatrisina oireina. Viime vuosien tutkimus on kuitenkin tuonut esiin näkökulman, joka haastaa tämän ajattelutavan.

Entä jos osa mielenterveyden oireista ei johdu pelkästään mielestä?

Entä jos osa oireista liittyy siihen, miten aivot saavat energiaa?

Tutkimuksissa on havaittu, että insuliiniresistenssi, metabolinen oireyhtymä ja muut aineenvaihdunnan häiriöt voivat vaikuttaa merkittävästi aivojen toimintaan. Nämä vaikutukset ulottuvat mielialaan, motivaatioon, ahdistuneisuuteen, keskittymiskykyyn ja jopa vakavien psykiatristen sairauksien riskiin.

Kyse ei tarkoita sitä, että esimerkiksi masennus tai kaksisuuntainen mielialahäiriö olisivat pelkästään aineenvaihduntasairauksia. Sen sijaan yhä enemmän näyttöä kertyy siitä, että aineenvaihdunnan terveys ja mielenterveys ovat paljon tiiviimmin yhteydessä toisiinsa kuin aiemmin on ajateltu.

Aivot tarvitsevat energiaa yhtä paljon kuin sydän tarvitsee happea

Vaikka aivot muodostavat vain noin kaksi prosenttia kehon painosta, ne kuluttavat noin viidenneksen koko elimistön energiasta.

Aivot ovat poikkeuksellisen riippuvaisia tasaisesta energiansaannista. Kun tämä järjestelmä häiriintyy, vaikutukset voivat näkyä nopeasti:

  • väsyneisyytenä
  • keskittymisvaikeuksina
  • muistiongelmina
  • mielialan laskuna
  • lisääntyneenä ahdistuneisuutena
  • motivaation puutteena

Monet näistä oireista muistuttavat hämmästyttävän paljon masennuksen tai uupumuksen oireita.

Mitä insuliiniresistenssi tarkoittaa aivojen näkökulmasta?

Insuliini tunnetaan yleensä hormonina, joka säätelee verensokeria.

Todellisuudessa sillä on myös tärkeä tehtävä aivoissa.

Insuliini osallistuu muun muassa:

  • energian hyödyntämiseen
  • oppimiseen
  • muistiin
  • tunnesäätelyyn
  • hermoverkkojen uusiutumiseen

Kun elimistö muuttuu insuliiniresistentiksi, insuliinin vaikutukset heikkenevät myös keskushermostossa.

Tutkijat puhuvat joskus jopa aivojen insuliiniresistenssistä.

Se tarkoittaa tilaa, jossa aivojen solut eivät enää reagoi insuliiniin normaalisti.

Seurauksena voi syntyä ilmiö, jota kutsutaan nimellä:

Aivojen glukoosihypometabolia – aivojen energiakriisi

Verenkierrossa voi olla runsaasti glukoosia.

Ongelma ei ole energian puute ympäristössä.

Ongelma on se, että energia ei pääse tehokkaasti käyttöön siellä, missä sitä tarvittaisiin.

Tätä tilaa kutsutaan aivojen glukoosihypometaboliaksi.

Yksinkertaistettuna voidaan sanoa, että:

Aivot ovat kuin moottori, jonka polttoainesäiliö on täynnä, mutta polttoaine ei pääse tehokkaasti moottoriin.

Tutkimusten perusteella tällä voi olla vaikutuksia:

  • muistiin
  • keskittymiseen
  • toiminnanohjaukseen
  • päätöksentekoon
  • oppimiseen
  • mielialaan

Monet ihmiset kuvaavat tätä kokemuksena ”aivosumusta”.

Miten insuliiniresistenssi vaikuttaa mielialaan?

Yksi tärkeimmistä mekanismeista liittyy hermovälittäjäaineisiin.

Serotoniinin tuotanto voi vähentyä

Tryptofaani on aminohappo, jota tarvitaan serotoniinin valmistamiseen.

Serotoniinilla on tärkeä rooli:

  • mielialassa
  • ahdistuksen säätelyssä
  • unessa
  • impulssikontrollissa

Insuliiniresistenssiin liittyvä matala-asteinen tulehdus aktivoi niin kutsutun kynureniinireitin.

Tällöin tryptofaania ohjautuu pois serotoniinin tuotannosta.

Samalla elimistössä voi muodostua aineita, jotka kuormittavat hermosoluja.

Lopputuloksena voi olla:

  • mielialan laskua
  • lisääntynyttä ahdistuneisuutta
  • uniongelmia
  • heikompaa stressinsietokykyä

Dopamiinijärjestelmä voi muuttua

Dopamiinia kutsutaan joskus motivaation, palkitsemisen ja kiinnostuksen välittäjäaineeksi.

Kun insuliinisignalointi häiriintyy, myös dopamiinijärjestelmän toiminta voi muuttua.

Tämä voi näkyä esimerkiksi:

  • motivaation laskuna
  • energian puutteena
  • vaikeutena innostua asioista
  • anhedoniana eli mielihyvän kokemisen vaikeutena

Moni kuvaa tilannetta näin:

”Mikään ei tunnu erityisesti kiinnostavan.”

”Tiedän, että minun pitäisi nauttia tästä, mutta en tunne juuri mitään.”

Miksi tulehdus on tärkeä osa kokonaisuutta?

Nykyinen tutkimus ei tarkastele masennusta enää pelkästään välittäjäaineiden kautta.

Yhä enemmän huomiota kiinnitetään elimistön matala-asteiseen tulehdukseen.

Insuliiniresistenssiin liittyy usein:

  • kohonneita tulehdussytokiineja
  • oksidatiivista stressiä
  • häiriöitä rasva-aineenvaihdunnassa

Tulehdustekijät voivat vaikuttaa myös aivoihin.

Ne voivat:

  • aktivoida aivojen immuunijärjestelmää
  • lisätä hermoston kuormitusta
  • heikentää neuroplastisuutta
  • ylläpitää masennusoireita

Siksi osalla ihmisistä mielenterveyden oireet voivat liittyä samanaikaisesti sekä psykologisiin että aineenvaihdunnallisiin tekijöihin.

Insuliiniresistenssi ja masennus

Yksi vahvimmista tutkimuslöydöksistä liittyy masennukseen.

Tutkimuksissa insuliiniresistenssi on yhdistetty erityisesti:

  • pitkittyneeseen masennukseen
  • atyyppiseen masennukseen
  • heikompaan toimintakykyyn
  • vaikeampiin oireisiin

Kaikki masennus ei johdu aineenvaihdunnasta.

Näyttää kuitenkin siltä, että osalla potilaista kyse voi olla osittain metabolisesta ilmiöstä.

Tämä saattaa selittää, miksi kaikki eivät hyödy samoista hoitomuodoista.

Entä kaksisuuntainen mielialahäiriö?

Yhä useammat tutkimukset viittaavat siihen, että insuliiniresistenssi on yleistä kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä.

Insuliiniresistenssi on yhdistetty muun muassa:

  • vaikeampaan oirekuvaan
  • nopeampaan sykliin
  • heikompaan hoitovasteeseen
  • toimintakyvyn laskuun

Mielenkiintoista on, että joissakin tutkimuksissa insuliiniherkkyyttä parantavat hoidot ovat helpottaneet myös mielialaoireita.

Tutkimus tällä alueella on edelleen käynnissä, mutta tulokset ovat herättäneet laajaa kiinnostusta niin psykiatriassa kuin aineenvaihduntasairauksien tutkimuksessa.

Voiko insuliiniresistenssi liittyä psykooseihin?

Yllättävä kyllä, kyllä voi.

Tutkimuksissa on havaittu, että insuliiniresistenssiä esiintyy huomattavan paljon myös psykoosisairauksissa.

Mielenkiintoista on, että aineenvaihdunnan häiriöitä nähdään usein jo ennen psyykenlääkitystä.

Tämä viittaa siihen, ettei kyse ole pelkästään lääkityksen sivuvaikutuksesta.

Pitkittäistutkimuksissa nuoruuden insuliiniresistenssi on yhdistynyt myöhempään:

  • psykoosiriskiin
  • kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön
  • vakavampiin mielenterveyden oireisiin

Voiko aineenvaihdunta vaikuttaa muistiin?

Todennäköisesti kyllä.

Aivojen insuliiniresistenssi näyttää liittyvän:

  • muistivaikeuksiin
  • toiminnanohjauksen heikkenemiseen
  • oppimisvaikeuksiin
  • hitaampaan tiedonkäsittelyyn

Tämän vuoksi osa tutkijoista on kutsunut Alzheimerin tautia nimellä:

”tyypin 3 diabetes”

Termi ei ole virallinen diagnoosi, mutta se kuvastaa havaintoa siitä, kuinka vahvasti aivojen energia-aineenvaihdunta liittyy muistisairauksiin.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Jos ihminen kärsii esimerkiksi:

  • jatkuvasta väsymyksestä
  • aivosumusta
  • keskittymisvaikeuksista
  • masennuksesta
  • ahdistuksesta
  • motivaation puutteesta

voi olla hyödyllistä tarkastella myös aineenvaihduntaa.

Tällöin voidaan arvioida esimerkiksi:

  • paastoverensokeri
  • HbA1c
  • paastoinsuliini
  • HOMA-IR-indeksi
  • veren rasva-arvot
  • vyötärönympärys
  • metabolisen oireyhtymän riskitekijät

Kyse ei ole siitä, että mielenterveyden ongelmat voitaisiin selittää pelkästään verikokeilla.

Kyse on siitä, että keho ja mieli eivät ole toisistaan erillisiä järjestelmiä.

Mitä yhteistä tällä on syömishäiriöiden kanssa?

Mediferron näkökulmasta tämä on erityisen kiinnostava kysymys.

Vaikka anoreksia ja insuliiniresistenssi näyttävät ensi silmäyksellä vastakohdilta, molemmissa nähdään häiriöitä aivojen energiansaannissa.

Tutkimukset osoittavat, että energiavaje voi vaikuttaa:

  • päätöksentekoon
  • tunnesäätelyyn
  • joustavaan ajatteluun
  • motivaatioon
  • sosiaaliseen käyttäytymiseen

Siksi mielenterveyttä ei voida ymmärtää täysin ilman, että huomioidaan myös aivojen biologiset tarpeet.

Yhteenveto

Mielenterveys ei synny ainoastaan ajatuksista, tunteista tai elämän tapahtumista.

Se rakentuu myös aivojen biologiasta.

Yhä vahvempi tutkimusnäyttö viittaa siihen, että insuliiniresistenssi ja muut aineenvaihdunnan häiriöt voivat vaikuttaa:

  • mielialaan
  • ahdistukseen
  • motivaatioon
  • päätöksentekoon
  • muistiin
  • kognitiiviseen toimintakykyyn

Tämä ei tarkoita, että kaikki mielenterveyden häiriöt johtuisivat aineenvaihdunnasta.

Se tarkoittaa kuitenkin sitä, että mieli ja keho ovat paljon tiiviimmin yhteydessä toisiinsa kuin pitkään ajateltiin.

Ehkä tulevaisuudessa emme enää kysy:

”Onko tämä psyykkinen vai fyysinen ongelma?”

Vaan:

”Miten mieli, aivot, hermosto ja aineenvaihdunta vaikuttavat toisiinsa?”

Juuri tähän suuntaan moderni psykiatrinen tutkimus näyttää olevan matkalla.

Scroll to Top