Onko kyse ylikontrollista? Näin tunnistat, kun hallinnan puute onkin liiallisen kontrollin seurausta

Moni ajattelee, että ahminta, bulimia, itsetuhoisuus, päihteiden käyttö tai ihmissuhteissa toistuvat ongelmat johtuvat impulsiivisuudesta ja huonosta itsehillinnästä. Todellisuudessa osa näistä ilmiöistä voi syntyä täysin päinvastaisesta syystä: liiallisesta kontrollista.

Juuri tämän vuoksi monet ylikontrolloidut ihmiset jäävät tunnistamatta. Heidän ongelmansa näyttävät ulospäin hallinnan puutteelta, vaikka todellisuudessa taustalla on vuosien ajan jatkunut tunteiden pidättely, täydellisyyden tavoittelu ja jatkuva itsensä kontrollointi.

Tämä kuvaa tilannetta, jossa ylikontrolli naamioituu alikontrolliksi ja johtaa sekä läheisiä että ammattilaisia harhaan.

Ylikontrolli ja alikontrolli ovat kaksi eri asiaa

Psykologian näkökulmasta ihmiset eroavat toisistaan siinä, miten he reagoivat uhkiin, palkintoihin ja tunteisiin.  Kliinisessä psykologiassa erotetaan toisistaan ylikontrolloitu (overcontrolled, OC) ja alikontrolloitu (undercontrolled, UC) toimintatyyli.

Alikontrolli 

Alikontrolloidulle ihmiselle tyypillistä on:

• voimakas palkkiohakuisuus
• nopea reagointi tunteisiin
• impulsiivisuus
• sääntöjen rikkominen
• vaikeus lykätä mielihyvää

Alikontrolli näkyy usein ulospäin nopeasti.

Ylikontrolli

Ylikontrolloidulle ihmiselle puolestaan tyypillistä on:

• korkea uhkaherkkyys
• voimakas itsehillintä
• perfektionismi
• sääntöjen tarkka noudattaminen
• tunteiden pidättely
• vaikeus näyttää haavoittuvuutta

Ylikontrolli näyttää usein ulospäin vastuullisuudelta ja tunnollisuudelta.

Siksi sitä on huomattavasti vaikeampi tunnistaa.

Miksi ylikontrolli näyttää joskus impulsiivisuudelta?

Kun ihminen kontrolloi itseään vuosien ajan hyvin tiukasti, hän voi lopulta ajautua tilanteeseen, jossa kontrolli murtuu.

Kuvittele painekattila.

Jos höyryä ei koskaan päästetä ulos, paine kasvaa jatkuvasti.

Vastaavasti ylikontrolloitu ihminen voi:

• tukahduttaa surun
• pidätellä vihaa
• olla näyttämättä pelkoa
• olla kertomatta tarpeistaan
• yrittää selviytyä yksin

Lopulta seuraa hallitsemattomalta näyttävä purkaus.

Ulospäin se voi näyttää impulsiivisuudelta, vaikka kyse onkin äärimmäisen kontrollin seurauksesta.

Esimerkki: kun ”en osaa sanoa ei”

Monet ylikontrolloidut ihmiset eivät hae voimakkaita kokemuksia siksi, että haluaisivat jännitystä.

He saattavat päätyä ongelmallisiin tilanteisiin, koska eivät uskalla puolustaa omia rajojaan.

Esimerkiksi ihminen voi:

• myöntyä asioihin vastoin omaa tahtoaan
• miellyttää muita jatkuvasti
• vältellä konflikteja hinnalla millä hyvänsä
• pelätä tulevansa hylätyksi

Tällöin ulospäin näkyvä käyttäytyminen saatetaan tulkita väärin impulsiivisuudeksi, vaikka todellinen ongelma on kyvyttömyys ilmaista omia tarpeita.

Ylikontrollin yleisiä merkkejä

Ylikontrolli ei näy aina päällepäin. Moni läheinen kuvailee ylikontrolloitua ihmistä esimerkiksi:

• tunnolliseksi
• luotettavaksi
• rauhalliseksi
• järkeväksi
• vahvaksi

Sisäisesti kokemus voi kuitenkin olla hyvin erilainen.

Ylikontrolliin liittyy usein:

Perfektionismi

Virheitä on vaikea hyväksyä.

Omat suoritukset eivät tunnu koskaan riittävän hyviltä.

Sosiaalinen jännittäminen

Toisten arvioinnin pelko voi olla voimakasta.

Ihminen tarkkailee jatkuvasti itseään ja omaa toimintaansa.

Tunteiden piilottaminen

Vaikeuksia kertoa:

• tarvitsevansa apua
• olevansa surullinen
• olevansa vihainen
• olevansa yksinäinen

Vetäytyminen

Vaikka yhteyttä kaivataan, läheisyys voi tuntua pelottavalta.

Tuloksena voi olla krooninen yksinäisyys.

Sosiaalinen signalointi paljastaa paljon

Ylikontrolloidut ihmiset lähettävät usein huomaamattaan viestejä, jotka vaikeuttavat yhteyden syntymistä.

Esimerkiksi:

• kasvoilta on vaikea lukea tunteita
• hymy tuntuu jäykältä tai varovaiselta
• vastaukset jäävät ympäripyöreiksi
• omista kokemuksista kertominen on niukkaa

Moni sanoo:

”Kaikki on hyvin.”

vaikka todellisuudessa mikään ei ole hyvin.

Tarkoituksena ei ole valehdella.

Usein kyse on opitusta selviytymiskeinosta.

Miksi ylikontrolli liittyy syömishäiriöihin?

Ylikontrolli on erityisen yleistä anoreksiassa ja monissa pitkäkestoisissa syömishäiriöissä.

Tutkimuksissa on havaittu, että osa syömishäiriötä sairastavista kykenee ylläpitämään itsehillintää poikkeuksellisen voimakkaasti myös tilanteissa, joissa keho kärsii vakavasta energiavajeesta.

Tällöin:

• nälkä ei automaattisesti johda syömiseen
• kehon varoitusmerkit voidaan sivuuttaa
• kontrolli voi jatkua oman terveyden kustannuksella

Tästä syystä syömishäiriöiden hoito ei ole pelkästään käyttäytymisen muuttamista. Monilla ihmisillä tavoitteena on oppia lisäämään joustavuutta, ei kurinalaisuutta.

Entä sosiaalinen yksinäisyys?

Monet ylikontrolloidut ihmiset kokevat pitkäaikaista yksinäisyyttä.

Ongelma ei ole yleensä halun puute.

Päinvastoin.

Usein taustalla on voimakas tarve kuulua joukkoon ja tulla hyväksytyksi.

Haaste syntyy siitä, että:

• läheisyys tuntuu riskiltä
• torjutuksi tulemista pelätään
• tunteita ei uskalleta näyttää
• yhteyttä vältellään suojautumisen vuoksi

Tämän seurauksena ihminen jää etäälle juuri siitä, mitä hän eniten tarvitsee.

Lue lisää yksinäisyydestä

Toipuminen ei tarkoita kontrollin menettämistä

Ylikontrollista toipuminen ei tarkoita holtitonta käyttäytymistä.

Tavoitteena on psykologinen joustavuus.

Joustava ihminen pystyy:

• muuttamaan toimintatapaansa tilanteen mukaan
• ottamaan vastaan palautetta
• näyttämään haavoittuvuuttaan
• kertomaan omista tarpeistaan
• sietämään epävarmuutta

Toisin sanoen tavoitteena ei ole vähemmän itsehillintää, vaan enemmän joustavuutta.

RO-DKT ja ylikontrollin hoito

Radikaalisti avoin dialektinen käyttäytymisterapia (RO-DKT) on kehitetty erityisesti ylikontrollin hoitoon. Lue lisää RO-DKT:sta

RO-DKT:n tavoitteena on auttaa ihmistä:

• lisäämään sosiaalista yhteyttä
• ilmaisemaan tunteitaan avoimemmin
• vähentämään jäykkiä käyttäytymismalleja
• kehittämään psykologista joustavuutta
• rakentamaan merkityksellisiä ihmissuhteita

Menetelmä soveltuu erityisesti tilanteisiin, joissa ongelmien taustalla ovat:

• estynyt persoonallisuus
• perfektionismi
• krooninen yksinäisyys
• sosiaalinen jännittäminen
• anoreksia
• ylikontrolliin liittyvä masennus

Yhteenveto

Kaikki hallinnan menetykseltä näyttävä käyttäytyminen ei johdu impulsiivisuudesta.

Joskus kyse voi olla aivan päinvastaisesta ongelmasta: liiallisesta kontrollista.

Siksi on tärkeää kysyä:

Onko kyse hallinnan puutteesta vai siitä, että ihminen on yrittänyt hallita itseään liian kauan?

Monelle ylikontrolloidulle ihmiselle toipuminen ei ala uuden itsekurin opettelemisesta.

Se alkaa siitä, että uskaltaa olla aidosti näkyvillä, keskeneräinen ja yhteydessä toisiin ihmisiin.