Estynyt persoonallisuushäiriö vai sosiaalinen ahdistus? Näin tunnistat erot

Moni pohtii, kärsiikö sosiaalisesta ahdistuksesta vai estyneestä persoonallisuushäiriöstä. Häiriöillä on paljon yhteisiä piirteitä: molempiin liittyy jännittämistä, arvostelun pelkoa, sosiaalisten tilanteiden välttelyä ja huolta siitä, mitä muut ajattelevat.

Tästä huolimatta kyse ei ole samasta asiasta.

Aiemmin estynyttä persoonallisuushäiriötä pidettiin joskus sosiaalisen ahdistuneisuuden vaikeampana muotona. Nykyinen tutkimus viittaa kuitenkin siihen, että kyseessä ovat osittain erilliset häiriöt, joilla on yhteisiä mutta myös toisistaan eroavia taustatekijöitä.

Mikä on sosiaalinen ahdistus?

Sosiaalisessa ahdistuneisuushäiriössä (SAD) keskeinen ongelma on voimakas pelko joutua muiden arvioitavaksi.

Henkilö voi pelätä esimerkiksi:

• esiintymistä
• puheenvuoron käyttämistä kokouksessa
• uusien ihmisten tapaamista
• huomion kohteeksi joutumista
• virheiden tekemistä muiden nähden

Pelko kohdistuu usein tiettyihin tilanteisiin tai suorituksiin.

Moni sosiaalisesta ahdistuksesta kärsivä tietää järjellä olevansa yhtä arvokas kuin muutkin, mutta jännitys sosiaalisissa tilanteissa on niin voimakasta, että se alkaa rajoittaa elämää.

Mikä on estynyt persoonallisuushäiriö?

Estynyt persoonallisuushäiriö (AvPD) ulottuu usein syvemmälle kuin pelkkä sosiaalinen jännittäminen.

Tyypillisiä piirteitä ovat:

• jatkuva kokemus riittämättömyydestä
• syvä häpeäherkkyys
• pelko torjutuksi tulemisesta
• vaikeus luottaa muiden hyväksyntään
• sosiaalinen vetäytyminen
• kielteinen minäkuva

Estyneessä persoonallisuushäiriössä ongelma ei ole pelkästään sosiaalisten tilanteiden pelko, vaan usein kokemus siitä, että omassa persoonassa on jotakin perustavanlaatuisesti vialla tai puutteellista.

Sosiaalinen ahdistus pelkää tilanteita, estynyt persoonallisuus pelkää läheisyyttä

Tämä on yksi tärkeimmistä eroista.

Sosiaalisessa ahdistuksessa

pelko liittyy usein siihen, että:

• nolaa itsensä
• vaikuttaa tyhmältä
• tekee virheen
• joutuu huomion kohteeksi

Estyneessä persoonallisuushäiriössä

pelko liittyy usein siihen, että:

• ei kelpaa ihmisille
• tulee hylätyksi
• ei ole rakkauden arvoinen
• muut näkevät oman ”epätäydellisyyden”

Sosiaalisesti ahdistunut henkilö saattaa vältellä esiintymistä.

Estynyt henkilö saattaa vältellä läheisiä ihmissuhteita.

Molemmat kaipaavat yhteyttä, mutta eri tavalla

Moni estyneestä persoonallisuudesta kärsivä kokee voimakasta yksinäisyyttä.

Tyypillinen sisäinen ristiriita voi olla:

”Haluan läheisen ihmissuhteen, mutta pelkään niin paljon torjutuksi tulemista, että vetäydyn.”

Tämän vuoksi estyneeseen persoonallisuuteen liittyy usein niin sanottu pelokas kiintymysmalli.

Läheisyys herättää samanaikaisesti:

• toivoa
• turvaa
• ahdistusta
• häpeää
• hylkäämisen pelkoa

Siksi ihminen vetäytyy helposti juuri silloin, kun hän eniten kaipaisi yhteyttä.

Estyneessä persoonallisuudessa minäkuva on usein hauraampi

Sosiaalisesti ahdistunut henkilö voi ajatella:

”Pelkään esiintymistä.”

Estynyt henkilö saattaa ajatella:

”Minussa on jotain vialla.”

Tämä ero on tärkeä.

Estyneessä persoonallisuudessa ongelma koskettaa usein koko käsitystä itsestä.

Taustalla voi olla uskomuksia kuten:

• En kelpaa.
• Olen huonompi kuin muut.
• Kukaan ei oikeasti halua minua lähelleen.
• Jos ihmiset tutustuvat minuun, he hylkäävät minut.

Sosiaalinen ahdistus voi näkyä tilanteissa. Estynyt persoonallisuus näkyy elämässä laajemmin.

Sosiaalinen ahdistus voi rajoittua tiettyihin tilanteisiin:

• esiintymiseen
• työhaastatteluihin
• juhliin

Estynyt persoonallisuus vaikuttaa usein:

• ihmissuhteisiin
• työelämään
• opiskeluun
• parisuhteeseen
• ystävyyssuhteisiin
• identiteettiin

Vaikutukset ovat usein pitkäkestoisempia ja laaja-alaisempia.

Lapsuudessa näkyy erilaisia kehityspolkuja

Tutkimuksissa on havaittu, että estynyttä persoonallisuutta ennustavat erityisesti:

• heikkenevä itsetunto
• ulkopuolisuuden kokemukset
• vetäytyvä tarkkailijan rooli sosiaalisissa tilanteissa

Toisin sanoen henkilö jää helposti seuraamaan sivusta muiden liittyessä joukkoon.

Tämä ilmiö näyttää ennustavan estyneen persoonallisuuden piirteitä myös silloin, kun sosiaalisen ahdistuksen oireet huomioidaan erikseen.

Miten hoito eroaa?

Sosiaalinen ahdistuneisuushäiriö

Sosiaalisen ahdistuksen hoidossa käytetään usein:

• kognitiivista käyttäytymisterapiaa
• altistusharjoituksia
• SSRI- tai SNRI-lääkitystä

Monet hyötyvät merkittävästi lääkehoidosta.

Estynyt persoonallisuushäiriö

Estyneen persoonallisuushäiriön hoidossa keskeisiä ovat:

• skeematerapia
• mentalisaatiopohjainen terapia (MBT)
• metakognitiivinen interpersonaalinen terapia (MIT)
• kognitiivinen käyttäytymisterapia
• ryhmäterapia

Hoidossa keskitytään usein:

• häpeän käsittelyyn
• minäkuvan vahvistamiseen
• ihmissuhdemallien tutkimiseen
• turvallisen läheisyyden harjoitteluun
• tunteiden tunnistamiseen

Pelkkä oireiden lievittäminen ei yleensä riitä, vaan työskentely kohdistuu syvempiin ihmissuhde- ja identiteettiteemoihin.

Voiko ihmisellä olla molemmat?

Kyllä voi.

Itse asiassa estyneeseen persoonallisuushäiriöön liittyy hyvin usein myös sosiaalista ahdistusta.

Silti kaikki sosiaalisesta ahdistuksesta kärsivät eivät täytä estyneen persoonallisuushäiriön kriteerejä.

Yksinkertaistaen voisi sanoa:

• sosiaalinen ahdistus liittyy enemmän tilanteiden pelkoon
• estynyt persoonallisuus liittyy enemmän hylkäämisen, häpeän ja kelpaamattomuuden kokemuksiin

Monilla nämä kaksi kulkevat osittain rinnakkain.

Yhteenveto

Jos pelkäät sosiaalisia tilanteita mutta koet pohjimmiltasi olevasi yhtä arvokas kuin muut, kyse voi olla ensisijaisesti sosiaalisesta ahdistuksesta.

Jos taas kannat syvää tunnetta siitä, ettet kelpaa, vetäydyt läheisistä ihmissuhteista hylätyksi tulemisen pelossa ja koet häpeän ohjaavan elämääsi, kyse voi olla estyneestä persoonallisuushäiriöstä.

Molempiin on mahdollista saada apua. Mitä paremmin omat toimintamallit ymmärtää, sitä helpompi niitä on alkaa muuttaa askel kerrallaan.