Miksi perfektionismi voi johtaa anoreksiaan?

Kun vahvuudesta tulee taakka: miksi tunnolliset, vastuulliset ja tavoitteelliset ihmiset sairastuvat anoreksiaan muita useammin?

”En yrittänyt olla laiha. Yritin olla riittävän hyvä.”

Moni anoreksiasta toipuva kuvaa sairastumisensa alkua juuri näin.

Anoreksiasta puhuttaessa huomio kohdistuu usein ruokaan, painoon ja kehonkuvaan. Ne ovatkin sairauden näkyvimpiä piirteitä. Monen sairastuneen kohdalla taustalla vaikuttavat kuitenkin myös perfektionismi, ankara itsekritiikki ja voimakas tarve tehdä asiat oikein.

Tutkimuksissa perfektionismi on toistuvasti yhdistetty anoreksiaan. Tämä ei tarkoita, että kaikki perfektionistit sairastuvat syömishäiriöön tai että anoreksia selittyisi pelkästään perfektionismilla. Se kuitenkin auttaa ymmärtämään, miksi erityisesti tunnolliset, vastuulliset ja korkeita tavoitteita asettavat ihmiset voivat olla alttiita sairastumaan.

Perfektionismi ei ole sama asia kuin kunnianhimo

Perfektionismi ja kunnianhimo sekoitetaan usein toisiinsa, vaikka kyse on eri asioista.

Kunnianhimoinen ihminen asettaa itselleen tavoitteita ja pyrkii saavuttamaan niitä. Hän voi iloita onnistumisistaan ja hyväksyä sen, ettei kaikkea voi tehdä täydellisesti.

Perfektionismiin liittyy sen sijaan usein kokemus siitä, ettei mikään suoritus tunnu riittävän hyvältä. Onnistuminen tuo ehkä hetkellisen helpotuksen, mutta huomio siirtyy nopeasti seuraavaan tavoitteeseen tai siihen, mikä olisi voinut mennä paremmin.

Monelle perfektionistille virheet eivät ole vain osa oppimista. Ne voivat tuntua merkiltä omasta riittämättömyydestä.

Kun oma arvo alkaa rakentua yhä enemmän suoriutumisen varaan, elämä muuttuu helposti jatkuvaksi arvioinniksi.

Miksi anoreksiaa esiintyy usein juuri tunnollisilla ihmisillä?

Moni ajattelee virheellisesti, että syömishäiriö liittyisi tahdonvoiman puutteeseen tai kyvyttömyyteen hallita omaa käyttäytymistä.

Käytännössä anoreksiaa sairastavat ovat usein ihmisiä, joita ympäristö pitää erityisen tunnollisina ja vastuullisina.

Heitä kuvataan esimerkiksi:

• ahkeriksi
• luotettaviksi
• velvollisuudentuntoisiksi
• huolellisiksi
• herkiksi
• vaativiksi itseään kohtaan

Nämä ominaisuudet ovat yleensä vahvuuksia. Ne auttavat opiskelussa, työelämässä ja monilla muilla elämänalueilla.

Ongelmaksi ne voivat muuttua silloin, kun niitä ohjaa jatkuva tarve onnistua, välttää virheitä tai ansaita hyväksyntää suorittamisen kautta.

Monella sairastuneella anoreksia kietoutuu täydellisyyden tavoitteluun

Moni anoreksiaan sairastunut kertoo, ettei tavoitteena alun perin ollut vaikea syömishäiriö tai merkittävä laihtuminen.

Usein lähtökohtana on ollut jokin sinänsä ymmärrettävä tavoite: halu syödä terveellisemmin, liikkua enemmän tai huolehtia omasta hyvinvoinnista.

Vaikeudet alkavat silloin, kun tavoitteisiin alkaa liittyä yhä enemmän sääntöjä ja joustavuus vähenee.

Ehkä aluksi jätetään pois yksi ruoka-aine. Sen jälkeen syntyy uusi sääntö. Sitten toinen.

Vähitellen huomio alkaa kaventua yhä enemmän syömiseen, liikuntaan, kehoon ja kontrolliin.

Moni kuvaa jälkeenpäin, ettei huomannut muutosta tapahtuvan kerralla. Säännöt tiukkenivat vähitellen, kunnes niistä tuli keskeinen osa arkea.

Miksi mikään ei tunnu riittävän?

Perfektionismiin liittyy usein jatkuva sisäinen arviointi.

Ajatukset voivat pyöriä sen ympärillä, olisiko pitänyt onnistua paremmin, tehdä enemmän tai välttää jokin virhe.

Tällaisessa ajattelussa tavoitteen saavuttaminen ei yleensä tuo pysyvää tyytyväisyyttä. Hetkellinen helpotus vaihtuu nopeasti seuraavaan vaatimukseen.

Sama ilmiö voi näkyä anoreksiassa.

Vaikka paino laskisi, liikunta lisääntyisi tai ruokailua koskevia tavoitteita saavutettaisiin, tyytyväisyyden tunne jää usein lyhytaikaiseksi. Mieli löytää uuden asian, jota pitäisi hallita vielä paremmin.

Siksi anoreksian ylläpitämisestä ei voi aina ymmärtää pelkästään painoon liittyvien tavoitteiden kautta.

Epäonnistumisen pelko voi ylläpitää sairautta

Perfektionismin taustalla on usein voimakas pelko epäonnistumisesta.

Kyse ei välttämättä ole pelkästään epäonnistumisesta tehtävässä tai tavoitteessa. Moni kokee syvempää huolta siitä, ettei ole riittävän hyvä, hyväksytty tai arvostettu.

Kontrolli voi tuntua keinolta suojautua tältä pelolta.

Kun syömistä, liikuntaa tai painoa pystyy hallitsemaan, syntyy hetkellinen tunne järjestyksestä ja ennustettavuudesta.

Ongelma on siinä, että helpotus jää usein väliaikaiseksi. Siksi kontrollia täytyy ylläpitää yhä enemmän, jotta sama turvallisuuden tunne säilyisi.

Perfektionismi voi myös lisätä yksinäisyyttä

Monet perfektionismiin taipuvaiset ihmiset näyttävät ulospäin pärjääviltä.

He hoitavat velvollisuutensa tunnollisesti, huolehtivat muista ja selviytyvät haastavistakin tilanteista.

Samalla heidän voi olla vaikea näyttää epävarmuuttaan, tarvitsevuuttaan tai keskeneräisyyttään.

Taustalla voi olla uskomuksia kuten:

• minun pitäisi selvitä itse
• en saa olla vaivaksi
• minun täytyy pärjätä
• heikkoutta ei saa näyttää

Kun ihminen suojaa muita jatkuvasti omilta vaikeuksiltaan, myös mahdollisuus tulla aidosti kohdatuksi vähenee.

Muut näkevät helposti suoritukset ja onnistumiset, mutta eivät välttämättä sitä ihmistä, joka niiden takana on.

Miksi anoreksiasta voi olla vaikea luopua?

Anoreksia ei ole useimmille pelkkä joukko oireita.

Monelle se on ollut tapa selviytyä vaikeista tunteista, epävarmuudesta tai hallinnan menettämisen kokemuksesta.

Sairaus on voinut tarjota:

• tunteen kontrollista
• kokemuksen onnistumisesta
• keinon hallita ahdistusta
• tavan jäsentää elämää silloin, kun muu tuntuu kaoottiselta

Juuri tästä syystä toipuminen voi tuntua ristiriitaiselta.

Ihminen ei joudu luopumaan ainoastaan oireista, vaan myös toimintamallista, jonka avulla on yrittänyt selviytyä.

Ylikontrolli auttaa ymmärtämään anoreksian taustaa

Viime vuosina anoreksian tutkimuksessa on kiinnitetty yhä enemmän huomiota ylikontrolliin.

Ylikontrollille ovat tyypillisiä esimerkiksi:

• perfektionismi
• voimakas itsehillintä
• joustamattomuus
• virheiden välttely
• korkea vastuuntunto
• vaikeus ilmaista tunteita avoimesti

Ulospäin nämä ominaisuudet näyttävät usein vahvuuksilta. Monissa tilanteissa ne ovatkin hyödyllisiä.

Vaikeuksia syntyy silloin, kun kontrolli alkaa kaventaa elämää, lisätä yksinäisyyttä tai vaikeuttaa yhteyttä muihin ihmisiin.

Tämän vuoksi ylikontrollia pidetään nykyisin tärkeänä näkökulmana erityisesti rajoittavien syömishäiriöiden ymmärtämisessä.

Toipuminen ei tarkoita tavoitteista luopumista

Moni perfektionismiin taipuvainen ihminen pelkää, että toipuminen tarkoittaisi kunnianhimon, tavoitteellisuuden tai vastuullisuuden menettämistä.

Käytännössä kyse ei yleensä ole siitä.

Toipumisessa ei pyritä luopumaan vahvuuksista, vaan lisäämään niiden rinnalle joustavuutta.

Se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että:

• virheet ovat mahdollisia ilman katastrofia
• lepo ei ole epäonnistumista
• oma arvo ei riipu suorituksesta
• apua voi pyytää muilta
• keskeneräisyyttä ei tarvitse peittää

Monelle juuri nämä asiat ovat kaikkein vaikeimpia opetella.

Yhteenveto

Anoreksiaa tarkastellaan usein syömiseen, painoon ja kehonkuvaan liittyvänä sairautena. Monen sairastuneen kohdalla taustalla vaikuttavat kuitenkin myös perfektionismi, voimakas vastuuntunto, epäonnistumisen pelko ja tarve pitää elämä hallinnassa.

Nämä piirteet ovat usein samoja ominaisuuksia, joita ympäristö pitää vahvuuksina. Juuri siksi niiden yhteyttä syömishäiriöihin voi olla vaikea tunnistaa.

Perfektionismissa ongelmana ei tavallisesti ole tavoitteellisuus tai halu tehdä asiat hyvin. Haaste syntyy silloin, kun oma arvo alkaa riippua onnistumisista ja virheille jää yhä vähemmän tilaa.

Siksi anoreksiasta toipuminen ei yleensä tarkoita tavoitteista luopumista. Pikemminkin kyse on siitä, että hyvinvoinnin, turvallisuuden ja riittävyyden tunnetta ei enää tarvitse rakentaa täydellisen suoriutumisen varaan.

Kun kontrolli vähitellen hellittää, tilaa voi syntyä myös sellaisille asioille, joita anoreksia usein kaventaa: joustavuudelle, ihmissuhteille, levolle ja kokemukselle siitä, että ihminen voi olla arvokas myös silloin, kun hän ei ole täydellinen.