Mitä nälkiintyminen tekee hormonijärjestelmälle?

Moni ajattelee anoreksian näkyvän ennen kaikkea painon laskuna. Todellisuudessa yksi syömishäiriön merkittävimmistä vaikutuksista tapahtuu paljon näkymättömämmällä tasolla. Kun elimistö kärsii pitkittyneestä energiavajeesta, se alkaa muuttaa hormonitoimintaansa selviytyäkseen tilanteesta.

Kyse ei ole yksittäisen hormonin häiriöstä. Nälkiintyminen vaikuttaa käytännössä koko hormonijärjestelmään. Keho siirtyy säästötilaan, jossa kasvu, lisääntyminen ja osa aineenvaihdunnan toiminnoista asetetaan taka-alalle, jotta energia riittäisi kaikkein tärkeimpien elintoimintojen ylläpitämiseen.

Keho alkaa toimia kuin nälänhädässä

Ihmisen elimistö on kehittynyt selviytymään myös vaikeissa olosuhteissa. Jos energiansaanti vähenee voimakkaasti, keho ei tiedä onko kyse syömishäiriöstä, vakavasta sairaudesta vai nälänhädästä.

Se reagoi samalla tavalla kaikkiin tilanteisiin.

Elimistö alkaa säästää energiaa hidastamalla toimintoja, jotka eivät ole välttämättömiä välittömän hengissä selviytymisen kannalta. Tämä näkyy erityisen voimakkaasti hormonijärjestelmässä.

Lisääntymisjärjestelmä hiljenee

Yksi tunnetuimmista hormonaalisista muutoksista on kuukautisten poisjääminen.

Kun energiavaje pitkittyy, aivojen hypotalamus vähentää GnRH-hormonin eritystä. Tämän seurauksena aivolisäkkeen tuottamat LH- ja FSH-hormonit vähenevät. Lopulta myös munasarjojen estrogeenituotanto laskee.

Tuloksena kuukautiskierto häiriintyy.

Aluksi kuukautiset voivat muuttua epäsäännöllisiksi. Myöhemmin ne voivat jäädä kokonaan pois.

Sama ilmiö näkyy myös miehillä. Testosteronitasot laskevat ja seksuaalinen halukkuus vähenee.

Lisääntymisjärjestelmän vaimeneminen ei ole virhe elimistössä. Se on tarkoituksenmukainen selviytymiskeino. Kehon näkökulmasta raskaus tai lisääntyminen olisi vaarallista tilanteessa, jossa energiaa ei ole riittävästi käytettävissä.

Kilpirauhasen toiminta muuttuu

Anoreksiaa sairastavat kuvaavat usein jatkuvaa palelua.

Tämä ei johdu pelkästään vähentyneestä rasvakudoksesta.

Nälkiintyminen vaikuttaa myös kilpirauhashormonien toimintaan. Elimistö pyrkii vähentämään energiankulutusta hidastamalla aineenvaihduntaa.

Tämän seurauksena:

• paleleminen lisääntyy
• syke hidastuu
• energiankulutus vähenee
• väsymys lisääntyy

Keho pyrkii käyttämään mahdollisimman vähän energiaa.

Stressihormonit lisääntyvät

Moni yllättyy kuullessaan, että nälkiintyminen on elimistölle voimakas stressitila.

Tämän vuoksi kortisolitasot usein nousevat.

Kortisolia kutsutaan usein stressihormoniksi, mutta sen tehtävä on paljon laajempi. Se auttaa elimistöä selviytymään vaikeista tilanteista ja ylläpitämään verensokeria silloin, kun ravintoa ei ole riittävästi.

Pitkittynyt kortisolin kohoaminen ei kuitenkaan ole ongelmatonta.

Se voi liittyä:

• mielialan muutoksiin
• ahdistuneisuuteen
• lihasmassan vähenemiseen
• luukadon lisääntymiseen

Kasvuhormonijärjestelmä häiriintyy

Nuoruudessa keho rakentaa luustoa, lihaksistoa ja muita kudoksia erittäin aktiivisesti.

Anoreksia voi kuitenkin häiritä tätä prosessia.

Vaikka kasvuhormonia voi olla verenkierrossa runsaasti, elimistön kyky hyödyntää sitä heikkenee. Tämän vuoksi kasvua ja kudosten rakentumista tukevat vaikutukset jäävät tavallista vähäisemmiksi.

Nuorella ihmisellä seurauksena voi olla:

• kasvun hidastuminen
• lihasmassan väheneminen
• luuston kehityksen häiriintyminen

Leptiini kertoo aivoille energianpuutteesta

Rasvakudos ei ole vain energiavarasto. Se toimii myös hormonaalisena elimenä.

Yksi tärkeimmistä rasvakudoksen tuottamista hormoneista on leptiini.

Normaalisti leptiini kertoo aivoille, että energiaa on riittävästi saatavilla.

Kun rasvakudos vähenee ja energiansaanti pienenee, leptiinitasot laskevat.

Aivot tulkitsevat tämän viestiksi energiavajeesta.

Tämä käynnistää useita anoreksiassa nähtäviä hormonaalisia muutoksia:

• lisääntymisjärjestelmän vaimeneminen
• aineenvaihdunnan hidastuminen
• energiankulutuksen vähentäminen

Leptiini toimii ikään kuin elimistön polttoainemittarina.

Hormonimuutokset vaikuttavat koko elimistöön

Hormonaaliset muutokset eivät jää laboratorioarvoihin.

Niiden vaikutukset näkyvät arjessa:

• kuukautisten poisjäämisenä
• seksuaalivietin heikkenemisenä
• luuntiheyden laskuna
• paleluna
• väsymyksenä
• mielialamuutoksina
• sydämen sykkeen hidastumisena

Monet oireet, joita potilas pitää osana persoonallisuuttaan tai elämäntilannettaan, voivatkin osittain liittyä aliravitsemuksen aiheuttamiin hormonimuutoksiin.

Hormonijärjestelmä voi toipua

Anoreksian aiheuttamat hormonaaliset muutokset herättävät usein huolta.

Palaavatko kuukautiset?

Voiko luusto toipua?

Palautuuko hedelmällisyys?

Useimmiten vastaus on rohkaiseva.

Kun energiansaanti lisääntyy ja ravitsemustila korjaantuu, hormonijärjestelmä alkaa vähitellen palautua. Kuukautiset palaavat usein osana toipumisprosessia, ja monet muutkin hormonaaliset muutokset korjaantuvat.

Palautuminen ei kuitenkaan tapahdu hetkessä. Elimistö tarvitsee aikaa vakuuttuakseen siitä, että energiavaje on todella ohi.

Lopuksi

Anoreksiassa hormonitoiminta ei häiriinny sattumalta. Se on osa elimistön selviytymisstrategiaa.

Keho pyrkii suojelemaan elintärkeitä toimintoja vähentämällä energiaa kuluttavia prosesseja. Lisääntyminen, kasvu ja osa aineenvaihdunnasta siirtyvät taka-alalle, jotta sydän, aivot ja muut välttämättömät elimet voivat jatkaa toimintaansa.

Siksi hormonimuutokset eivät ole anoreksian sivuoireita.

Ne ovat merkki siitä, että elimistö kokee vakavan energiapulan.

Lähteet

1. Mehler PS, Andersen AE. Eating Disorders: A Guide to Medical Care and Complications. 4th ed. Baltimore: Johns Hopkins University Press; 2022.

2. Mehler PS, Brown C. Anorexia nervosa – medical complications. J Eat Disord. 2015;3:11.

3. Westmoreland P, Krantz MJ, Mehler PS. Medical complications of anorexia nervosa and bulimia. Am J Med. 2016;129(1):30–37.

4. Treasure J, Duarte TA, Schmidt U. Eating disorders. Lancet. 2020;395(10227):899–911.

5. Warren MP, Vu C. Functional hypothalamic amenorrhea and eating disorders. Endocrinol Metab Clin North Am. 2023;52(1):27–42.

6. Katzman DK. Medical complications in adolescents with anorexia nervosa. Pediatr Ann. 2005;34(3):177–185.

7. Golden NH, Katzman DK, Sawyer SM, Ornstein RM, Rome ES, Garber AK, ym. Update on the medical management of eating disorders in adolescents. J Adolesc Health. 2015;56(4):370–375.