Miten sisarusten kommentit vaikuttavat lapsen kehonkuvaan?

Vanhemmat pohtivat usein, miten heidän omat sanansa vaikuttavat lapsen itsetuntoon ja kehonkuvaan. Harvemmin pysähdytään miettimään, millainen vaikutus sisarusten kommenteilla voi olla.

Sisarukset viettävät yhdessä vuosia. He leikkivät, riitelevät, vertailevat itseään toisiinsa ja oppivat tuntemaan toisensa paremmin kuin lähes kukaan muu. Juuri siksi sisaruksen sanat voivat joskus tuntua erityisen merkityksellisiltä.

Lapsuudessa ja nuoruudessa sisarusten antama palaute voi vaikuttaa siihen, miten lapsi alkaa nähdä oman kehonsa, ulkonäkönsä ja arvonsa.

Miksi sisarukset vaikuttavat lapsen kehonkuvaan?

Sisarukset ovat usein lapsen ensimmäisiä vertailukohtia.

Lapsi saattaa verrata itseään sisarukseensa esimerkiksi:

• ulkonäön osalta
• pituuden tai painon osalta
• liikunnallisuudessa
• kasvun ja murrosiän etenemisessä
• sosiaalisessa suosiolla mitattuna

Vertailu itsessään on normaali osa kehitystä. Ongelmaksi se voi muuttua silloin, kun vertailuun liittyy arvottamista tai kokemusta siitä, että toinen on jollakin tavalla parempi, kauniimpi, hoikempi tai hyväksytympi.

Mitä läheisempi suhde sisarusten välillä on, sitä suurempi vaikutus heidän mielipiteillään ja kommenteillaan voi olla.

Miten sisarusten välinen vertailu vaikuttaa itsetuntoon?

Monissa perheissä lapset saavat huomaamattaan erilaisia rooleja.

Yksi voi olla ”urheilullinen”, toinen ”luova”, kolmas ”rauhallinen”. Joskus roolit liittyvät myös ulkonäköön.

Lapsi voi kuulla esimerkiksi:

• ”Siskosi on aina ollut hoikempi.”
• ”Veljesi syö paljon enemmän kuin sinä.”
• ”Te olette ihan eri kokoisia.”
• ”Sinä näytät enemmän äidiltäsi.”

Vaikka tarkoituksena ei olisi vertailla lapsia keskenään, tällaiset kommentit voivat lisätä kokemusta siitä, että omaa arvoa mitataan suhteessa sisarukseen.

Pitkään jatkuessaan vertailu voi vaikuttaa lapsen itsetuntoon ja käsitykseen omasta kehostaan.

Voivatko sisarusten kommentit heikentää lapsen kehonkuvaa?

Kyllä voivat.

Erityisesti toistuvat painoon, syömiseen tai ulkonäköön liittyvät kommentit voivat vaikuttaa siihen, miten lapsi näkee itsensä.

Esimerkiksi tällaiset kommentit voivat tuntua satuttavilta:

• ”Syötkö sinä taas?”
• ”Olet lihonut.”
• ”Näytät isolta tuossa paidassa.”
• ”Ei ihme, että housut eivät mahdu.”
• ”Miksi et näytä enemmän siskoltasi?”

Yksittäinen kommentti ei yleensä määritä lapsen kehonkuvaa. Toistuvat kokemukset voivat kuitenkin saada lapsen tarkastelemaan itseään aiempaa kriittisemmin.

Lapsi voi alkaa uskoa, että hänen kehossaan on jotain väärää tai että hänen pitäisi muuttua tullakseen hyväksytyksi.

Milloin sisarusten välinen naljailu muuttuu haitalliseksi?

Lähes kaikissa sisarussuhteissa esiintyy kiusoittelua.

Usein kyse on tavallisesta sisarusten välisestä huumorista, jolla ei ole pitkäaikaisia vaikutuksia.

Tilanteeseen kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota, jos:

• sama lapsi on jatkuvasti vitsailun kohteena
• kommentit keskittyvät ulkonäköön tai painoon
• lapsi loukkaantuu toistuvasti
• lapsi alkaa vältellä yhteisiä tilanteita
• lapsi puhuu itsestään aiempaa kielteisemmin
• naljailu jatkuu, vaikka toinen pyytää lopettamaan

Tällöin kyse ei enää välttämättä ole harmittomasta leikistä, vaan käyttäytymisestä, joka voi vahingoittaa lapsen itsetuntoa.

Mistä tunnistaa, että sisaruksen kommentit satuttavat lasta?

Lapset eivät aina kerro suoraan pahasta olostaan.

Joskus vaikutukset näkyvät käyttäytymisessä.

Huolestuttavia merkkejä voivat olla esimerkiksi:

• lapsi välttelee valokuvia
• hän peittelee kehoaan aiempaa enemmän
• hän alkaa vertailla itseään jatkuvasti muihin
• hän puhuu itsestään kielteisesti
• hän välttelee ruokailutilanteita
• hän vaikuttaa ahdistuneelta ulkonäköön liittyvistä aiheista

Mikään yksittäinen merkki ei välttämättä kerro ongelmasta, mutta useiden merkkien yhdistelmä kannattaa ottaa vakavasti.

Miten vanhemmat voivat ehkäistä sisarusten välistä kehohäpeää?

Vanhemmat eivät voi estää kaikkia riitoja tai erimielisyyksiä.

He voivat kuitenkin vaikuttaa siihen, millainen ilmapiiri kotona vallitsee.

Hyödyllisiä periaatteita ovat:

• ulkonäön arvottamisen välttäminen
• lasten keskinäisen vertailun vähentäminen
• painoon liittyvien kommenttien rajaaminen
• erilaisten kehojen hyväksyminen
• kiusoitteluun puuttuminen varhaisessa vaiheessa
• kaikkien perheenjäsenten kunnioittava kohtelu

Kun lapset näkevät vanhempien puhuvan ihmisistä arvostavasti, he oppivat helpommin tekemään samoin.

Mitä tehdä, jos sisarus on loukannut lasta?

Ensimmäinen askel on ottaa lapsen kokemus vakavasti.

Tilannetta ei kannata vähätellä esimerkiksi sanomalla:

”Se oli vain vitsi.”

”Älä ota sitä noin vakavasti.”

”Sisarukset nyt aina kiusoittelevat.”

Sen sijaan voi sanoa:

”Ymmärrän, että tuo tuntui pahalta.”

”Kenenkään kehoa ei tarvitse kommentoida noin.”

”Kiitos, että kerroit minulle tästä.”

Samalla myös kommentin esittänyttä sisarusta voidaan auttaa ymmärtämään, miltä hänen sanansa voivat toisesta tuntua.

Miten rakentaa sisarussuhde, joka tukee tervettä kehonkuvaa?

Parhaimmillaan sisarussuhde voi olla merkittävä suojaava tekijä.

Myönteisessä sisarussuhteessa korostuvat:

• kannustaminen
• hyväksyntä
• erilaisuuden kunnioittaminen
• yhdessä selviytyminen
• turvallisuuden tunne

Kun lapsi kokee tulevansa hyväksytyksi omana itsenään, hänen ei tarvitse ansaita paikkaansa perheessä ulkonäön, painon tai muiden ominaisuuksien kautta.

Lapsen ei tarvitse kilpailla hyväksynnästä

Jokainen lapsi tarvitsee kokemuksen siitä, että hän on arvokas juuri sellaisena kuin on.

Kun perheessä vältetään lasten ulkonäön jatkuvaa vertailua ja kehoihin liittyvää arvottamista, lasten on helpompi rakentaa myönteinen suhde omaan kehoonsa.

Sisarukset eivät koskaan ole täysin samanlaisia, eikä heidän tarvitsekaan olla.

Parhaimmillaan sisarussuhde opettaa tärkeän asian: jokainen keho ansaitsee kunnioitusta, riippumatta sen koosta, muodosta tai ulkonäöstä.

Lähteet

• Sibling involvement and documentation in paediatric eating disorder care
• Associations between Parents’ Body Weight/Shape Comments and Disordered Eating Amongst Adolescents over Time – A Longitudinal Study
• Parental appearance teasing in adolescence and associations with eating problems: a systematic review
• Parental teasing and body dissatisfaction in White and South Asian females: An exploratory cross-sectional analysis using moderated mediation