Onko anoreksia lähempänä OCD:tä kuin masennusta?
Kun ihmiset ajattelevat anoreksiaa, he ajattelevat usein laihtumista, syömisen rajoittamista tai kehonkuvaa. Samaan aikaan masennus mielletään surullisuudeksi, alakuloisuudeksi ja mielihyvän menettämiseksi.
Viime vuosien tutkimukset ovat kuitenkin herättäneet kiinnostavan kysymyksen:
Voisiko anoreksia joiltakin keskeisiltä piirteiltään muistuttaa enemmän pakko-oireista häiriötä (OCD) kuin masennusta?
Vastaus ei ole yksinkertainen. Anoreksia ei ole sama asia kuin OCD eikä sama asia kuin masennus. Tutkimusten perusteella anoreksialla näyttää kuitenkin olevan useita yhteisiä piirteitä OCD:n kanssa, erityisesti silloin, kun tarkastellaan kontrollia, pakonomaisia ajatuksia, perfektionismia ja kognitiivista joustamattomuutta.
Mikä yhdistää anoreksiaa ja OCD:tä?
OCD:ssa eli pakko-oireisessa häiriössä ihmisellä esiintyy pakkoajatuksia ja pakonomaisia rituaaleja, joiden tarkoituksena on vähentää ahdistusta.
Anoreksiassa voidaan nähdä yllättävän samankaltaisia ilmiöitä.
Esimerkiksi:
- kalorien laskeminen
- ruokien punnitseminen
- painon jatkuva tarkistaminen
- ruokailurituaalit
- pakonomainen liikunta
- sääntöjen tarkka noudattaminen
voivat toimia samalla tavalla kuin OCD:n rituaalit.
Niiden tarkoituksena ei yleensä ole pelkästään vaikuttaa painoon.
Ne voivat myös vähentää ahdistusta ja tuottaa tunteen hallinnasta.
Esimerkki: Entä jos syön väärin?
Kuvitellaan henkilö, jolla ei ole anoreksiaa.
Hän syö lounaaksi hieman tavallista enemmän ja jatkaa päiväänsä.
Anoreksiaa sairastavan mielessä sama tilanne voi käynnistää pitkän ajatusten ketjun:
- Söinkö liikaa?
- Entä jos lihon?
- Entä jos menetän kontrollin?
- Pitäisikö minun liikkua enemmän?
Ahdistus voi johtaa erilaisiin rituaaleihin:
- liikunnan lisäämiseen
- seuraavan aterian rajoittamiseen
- painon tarkistamiseen
- kalorien laskemiseen
Tämä muistuttaa rakenteeltaan OCD:ssä nähtävää ilmiötä, jossa ahdistusta pyritään vähentämään rituaalien avulla.
Mitä aivotutkimukset kertovat?
Neuropsykologisissa ja aivokuvantamistutkimuksissa anoreksiasta ja OCD:sta on löydetty osittain samankaltaisia piirteitä.
Molemmissa on havaittu yhteyksiä:
- kognitiiviseen joustamattomuuteen
- virheiden korostuneeseen havaitsemiseen
- käyttäytymisen kontrolliin
- toiminnanohjauksen poikkeavuuksiin
Tutkimusten perusteella anoreksiassa ei välttämättä ole kyse heikosta itsehallinnasta. Pikemminkin ongelma voi liittyä siihen, että kontrollijärjestelmät toimivat poikkeuksellisen voimakkaasti. Tämä havainto on yksi syy siihen, miksi monet tutkijat ovat kiinnostuneet anoreksian ja OCD:n yhteisistä mekanismeista.
Entä perfektionismi?
Perfektionismi on yksi vahvimmista anoreksiaa ja OCD:tä yhdistävistä tekijöistä.
Moni anoreksiaa sairastava ei tavoittele täydellisyyttä siksi, että haluaisi olla täydellinen.
Usein kyse on pikemminkin virheiden välttämisestä.
Ajatukset voivat kuulostaa esimerkiksi tältä:
- En saa epäonnistua.
- En saa tehdä virheitä.
- Minun täytyy toimia oikein.
- Minun pitäisi pystyä kontrolloimaan itseäni paremmin.
Samanlaisia teemoja nähdään usein myös OCD:ssa.
Missä masennus tulee kuvaan?
Masennus on erittäin yleinen anoreksian yhteydessä.
Moni sairastunut kärsii samanaikaisesti:
- alakuloisuudesta
- toivottomuudesta
- mielihyvän menettämisestä
- väsymyksestä
- vetäytymisestä
Tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että masennus olisi sairauden ensisijainen ydin.
Joissakin tapauksissa masennusoireet voivat osittain liittyä:
- pitkäaikaiseen aliravitsemukseen
- sosiaaliseen eristäytymiseen
- jatkuvaan ahdistukseen
- pakonomaiseen kontrolliin
Tästä syystä anoreksian psykologinen profiili muistuttaa usein enemmän ylikontrollia kuin sitä impulsiivisuutta tai toimintakyvyn lamaantumista, joita monesti liitetään masennukseen.
Entä pakko-oireinen persoonallisuus eli OCPD?
Kun anoreksiaa verrataan OCD:hen, mukaan kannattaa ottaa myös OCPD eli pakko-oireinen persoonallisuus.
OCPD:ssä korostuvat:
- tunnollisuus
- perfektionismi
- sääntöjen noudattaminen
- korkeat vaatimukset itseä kohtaan
- vaikeus joustaa
Juuri nämä piirteet näyttävät tutkimuksissa liittyvän hyvin usein anoreksiaan.
Siksi jotkut tutkijat ovatkin ehdottaneet, että anoreksian yhteydet voivat olla joiltakin osin jopa vahvemmat OCPD:hen kuin varsinaiseen OCD:hen.
Miksi tällä on merkitystä hoidossa?
Jos anoreksia nähdään pelkästään syömisen ongelmana, hoito keskittyy helposti vain ruokailuun.
Jos taas anoreksiaan liittyy myös:
- ylikontrollia
- virheiden pelkoa
- epävarmuuden sietämättömyyttä
- pakonomaisia ajatusmalleja
- perfektionismia
on tärkeää hoitaa myös näitä tekijöitä.
Tämän vuoksi monet nykyaikaiset hoitomallit kiinnittävät huomiota paitsi syömiseen myös siihen, miten ihminen suhtautuu epävarmuuteen, virheisiin, tunteisiin ja kontrolliin.
Mitä tämä tarkoittaa sairastuneen näkökulmasta?
Monelle anoreksiaa sairastavalle kaikkein kuormittavinta ei ole itse syöminen.
Kuormittavaa voi olla:
- jatkuva ajattelu
- varmistelun tarve
- pakottava kontrollointi
- virheiden pelko
- tunne siitä, ettei koskaan voi olla täysin varma
Juuri tässä anoreksia voi muistuttaa enemmän OCD:tä kuin masennusta.
Yhteenveto
Anoreksia ei ole sama sairaus kuin OCD eikä masennus.
Tutkimusten perusteella anoreksialla näyttää kuitenkin olevan monia yhteisiä piirteitä OCD:n kanssa, kuten pakonomaiset ajattelumallit, rituaalit, perfektionismi, epävarmuuden sietämättömyys sekä voimakas kontrollin tarve.
Masennus on yleinen anoreksian rinnalla, mutta anoreksian ydintä tarkasteltaessa monet löydökset viittaavat siihen, että sairaus muistuttaa usein enemmän ylikontrolliin liittyvää häiriötä kuin pelkästään mielialahäiriötä.
Tämä voi auttaa ymmärtämään, miksi anoreksiasta toipuminen ei ole vain syömisen muuttamista. Se on usein myös uuden suhteen rakentamista epävarmuuteen, virheisiin, kontrolliin ja omiin ajatuksiin.
Lähteet
Foerde, K., Steinglass, J. E., Walsh, B. T., & Simpson, H. B. (2025). Exaggerated frontoparietal control over cognitive effort-based decision-making in young women with anorexia nervosa. Molecular Psychiatry, 30(3), 861–869. https://doi.org/10.1038/s41380-024-02712-4
Smith, K. E., & Mason, T. B. (2018). Rumination and eating disorder psychopathology: A meta-analysis. International Journal of Eating Disorders, 51(6), 497–517. https://doi.org/10.1002/eat.22883
Göller, S., Nickel, K., Horster, I., Endres, D., Zeeck, A., Domschke, K., & Herpertz-Dahlmann, B. (2022). State or trait: The neurobiology of anorexia nervosa – Contributions of a functional magnetic resonance imaging study. Journal of Eating Disorders, 10(1), 77. https://doi.org/10.1186/s40337-022-00598-7
Egan, S. J., Wade, T. D., & Shafran, R. (2011). Perfectionism as a transdiagnostic process: A clinical review. Clinical Psychology Review, 31(2), 203–212. https://doi.org/10.1016/j.cpr.2010.04.009
