Voiko aliravitsemus aiheuttaa masennusta?
Kun masentunut mieli onkin nälkiintyneiden aivojen oire
Moni syömishäiriötä sairastava kuvaa samaa kokemusta: ilo katoaa, mikään ei tunnu kiinnostavan, tulevaisuus näyttää synkältä ja elämästä tulee selviytymistä päivästä toiseen.
Tällöin herää helposti kysymys:
”Olenko masentunut?”
Vastaus voi olla kyllä.
Mutta tärkeämpi kysymys on:
Johtuuko masennus mielenterveyden häiriöstä vai aliravitsemuksesta?
Minnesotan nälänhätätutkimus osoitti jo 1940-luvulla, että pitkittynyt energiavaje voi aiheuttaa masennuksen kaltaisia oireita myös täysin psyykkisesti terveille ihmisille.
Toisin sanoen aliravitsemus ei vaikuta ainoastaan kehoon.
Se vaikuttaa myös suoraan aivoihin ja mielialaan.
Oletko masentunut vai aliravittu?
Moni syömishäiriötä sairastava huomaa jossain vaiheessa menettäneensä ilon, motivaation ja kiinnostuksen asioihin, jotka ennen olivat tärkeitä.
Harrastukset eivät enää tunnu merkityksellisiltä.
Ystävien tapaaminen ei innosta.
Tulevaisuus näyttää harmaalta.
Tällöin on luonnollista ajatella olevansa masentunut.
Todellisuudessa osa näistä oireista voi olla seurausta siitä, että aivot eivät saa riittävästi energiaa toimiakseen normaalisti.
Tämä ei tarkoita, etteivät oireet olisi todellisia.
Ne ovat todellisia.
Mutta niiden taustalla voi olla osittain biologinen syy: pitkäaikainen energiavaje.
Minnesotan tutkimus muutti käsityksen nälän vaikutuksista
1940-luvulla toteutetussa Minnesotan nälänhätätutkimuksessa terveet nuoret miehet altistettiin pitkäaikaiselle energiavajeelle.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten nälkiintyminen vaikuttaa ihmiseen ja miten siitä toivutaan.
Tulokset olivat hämmästyttäviä.
Tutkittaville kehittyi vähitellen:
- masentunutta mielialaa
- alakuloisuutta
- toivottomuutta
- vetäytymistä
- kiinnostuksen menetystä
- aloitekyvyttömyyttä
- voimakasta tunneherkkyyttä
Monet oireista muistuttivat kliinistä masennusta.
Merkittävää oli, että nämä muutokset eivät johtuneet traumasta, ihmissuhdeongelmista tai elämäntilanteesta.
Ne syntyivät energiavajeesta.
Miten aliravitsemus vaikuttaa mielialaan?
Aivot tarvitsevat jatkuvasti energiaa.
Vaikka ne muodostavat vain pienen osan kehon painosta, ne kuluttavat huomattavan osan elimistön energiasta.
Kun energiaa ei ole riittävästi saatavilla, elimistö alkaa priorisoida hengissä säilymistä.
Tällöin tapahtuu useita muutoksia:
- mielihyvän kokeminen vähenee
- motivaatio laskee
- kiinnostus ympäristöä kohtaan heikkenee
- tunne-elämä kaventuu
- aloitekyky vähenee
Ihminen ei välttämättä enää jaksa innostua asioista, jotka aiemmin olivat tärkeitä.
Moni kuvailee kokemusta näin:
”Tiedän, että minun pitäisi olla kiinnostunut tästä, mutta en tunne mitään.”
Esimerkki: kun tulevaisuus ei tunnu miltään
Henkilö voi huomata, ettei mikään enää tunnu kiinnostavalta.
Opiskelu, ystävät, harrastukset tai tulevaisuuden suunnitelmat eivät herätä innostusta.
Kaikki tuntuu etäiseltä.
Tällöin on helppo ajatella:
”Minussa on jotain perustavanlaatuisesti vialla.”
Minnesotan tutkimuksen perusteella osa tästä kokemuksesta voi kuitenkin liittyä siihen, että aivot yrittävät toimia pitkäaikaisessa energiavajeessa.
Osa oireista ei välttämättä kerro ihmisen persoonallisuudesta.
Ne voivat kertoa siitä, että aivot eivät saa riittävästi energiaa.
Miksi mikään ei tunnu enää miltään?
Minnesotan tutkimuksessa tutkijat havaitsivat tutkittavien muuttuvan vähitellen apaattisiksi.
Apatialla tarkoitetaan tilaa, jossa:
- energia vähenee
- kiinnostus vähenee
- tunne-elämän vaihtelu kaventuu
Kyse ei ollut laiskuudesta.
Kyse ei ollut tahdonvoiman puutteesta.
Kyse oli biologisesta säästötoiminnosta.
Kun elimistö kokee energiavajetta, se alkaa vähentää kaikkea sellaista toimintaa, joka ei ole välttämätöntä selviytymisen kannalta.
Myös psyykkinen aktiivisuus voi vähentyä.
Tämän vuoksi aliravitun ihmisen voi olla vaikea:
- aloittaa tehtäviä
- tehdä päätöksiä
- ylläpitää ihmissuhteita
- suunnitella tulevaisuutta
Juuri siksi oireet voivat muistuttaa voimakkaasti masennusta.
Voiko aliravitsemus aiheuttaa toivottomuutta?
Kyllä.
Minnesotan tutkimuksessa monet osallistujat alkoivat nähdä tulevaisuutensa aiempaa synkempänä.
Ongelmat tuntuivat suuremmilta.
Ratkaisut näyttivät vaikeammilta.
Kun energiaa on vähän, aivot eivät tarkastele maailmaa samalla tavalla kuin hyvin ravittuna.
Asiat voivat tuntua:
- ylivoimaisilta
- mahdottomilta
- merkityksettömiltä
Tämän vuoksi syömishäiriötä sairastava voi joskus olla vakuuttunut siitä, ettei toipuminen ole mahdollista.
Tunne voi olla täysin aito.
Mutta se ei välttämättä ole realistinen arvio todellisista mahdollisuuksista.
Entä jos masennus alkoi vasta syömishäiriön jälkeen?
Tämä on kliinisesti erittäin tärkeä kysymys.
Jos mieliala oli ennen sairastumista suhteellisen vakaa ja masennusoireet ilmestyivät vasta:
- painon laskun jälkeen
- syömisen rajoittamisen jälkeen
- pitkittyneen energiavajeen jälkeen
osa oireista voi liittyä suoraan aliravitsemukseen.
Tämä ei tarkoita, etteikö masennus olisi todellista.
Oireet ovat täysin todellisia.
Mutta niiden taustalla voi olla biologinen mekanismi, joka alkaa korjaantua vasta ravitsemuksen palautuessa.
Miksi masennus ei helpota heti syömisen lisääntyessä?
Moni toipuva yllättyy tästä.
Ravitsemuksen korjaaminen ei yleensä johda välittömään psyykkiseen helpotukseen.
Minnesotan tutkimuksessa havaittiin, että masennusoireet pysyivät pitkään koholla vielä siinäkin vaiheessa, kun paino oli jo lähtenyt nousuun.
Toisin sanoen:
- syöminen lisääntyi
- paino nousi
- mutta mieliala ei palautunut heti
Aivot tarvitsevat aikaa.
Energiavajeen korjaantuminen on biologinen prosessi, joka voi jatkua viikkojen tai kuukausien ajan.
Tästä syystä moni toipuva kokee turhautumista:
”Teen kaiken oikein, mutta olen silti masentunut.”
Usein kyse ei ole epäonnistumisesta.
Kyse on siitä, että aivot ovat edelleen palautumisvaiheessa.
Milloin mieliala alkaa yleensä korjaantua?
Minnesotan tutkimuksessa masennusoireiden helpottuminen oli yhteydessä:
- riittävään energiansaantiin
- ravitsemustilan korjaantumiseen
- normaalin painon palautumiseen
Täysi psyykkinen palautuminen tapahtui vasta sen jälkeen, kun elimistö oli saanut pitkään riittävästi energiaa.
Tämä on tärkeä viesti syömishäiriöiden hoidossa.
Mieliala ei aina korjaannu ennen painon normalisoitumista.
Usein se korjaantuu vasta sen jälkeen.
Masentuneet aivot eivät aina tarvitse lisää itsekuria
Syömishäiriöön liittyvässä aliravitsemuksessa ihminen yrittää usein ratkaista ongelmaa lisäämällä kontrollia, ponnistelua ja itsekuria.
Ajatus saattaa olla:
”Minun täytyy vain yrittää enemmän.”
Joskus tärkein hoito ei kuitenkaan ole yrittäminen.
Joskus tärkein hoito on antaa aivoille riittävästi energiaa palautuakseen.
Aivot eivät voi toimia normaalisti ilman polttoainetta.
Siksi ravitsemushoito ei ole vain kehon hoitoa.
Se on myös aivojen hoitoa.
Usein kysytyt kysymykset aliravitsemuksesta ja masennuksesta
Voiko aliravitsemus aiheuttaa masennuksen kaltaisia oireita?
Kyllä. Minnesotan nälänhätätutkimuksessa terveille ihmisille kehittyi masennuksen kaltaisia oireita pitkäaikaisen energiavajeen seurauksena.
Voiko masennus helpottaa ravitsemuksen korjaantuessa?
Usein voi. Mielialan koheneminen tapahtuu kuitenkin yleensä hitaammin kuin syömisen lisääntyminen tai painon nousu.
Mistä tietää, johtuuko masennus syömishäiriöstä vai erillisestä masennuksesta?
Näitä voi olla vaikea erottaa toisistaan. Arvioinnissa tarkastellaan muun muassa sitä, milloin oireet ovat alkaneet suhteessa painon laskuun, ruokailun rajoittamiseen ja aliravitsemuksen kehittymiseen.
Miksi ilo ei palaudu heti, vaikka syö enemmän?
Aivot tarvitsevat aikaa palautuakseen energiavajeesta. Mielialan korjaantuminen voi jatkua viikkojen tai kuukausien ajan ravitsemuksen normalisoitumisen jälkeenkin.
Tärkein asia muistaa
Jos kärsit aliravitsemuksesta ja tunnet:
- jatkuvaa alakuloa
- ilon katoamista
- toivottomuutta
- uupumusta
- kiinnostuksen puutetta
se ei välttämättä kerro siitä, kuka olet.
Se ei välttämättä kerro edes siitä, millainen mielenterveytesi on.
Se voi kertoa siitä, että aivosi ovat yrittäneet toimia liian pitkään energiavajeessa.
Minnesotan nälänhätätutkimuksen ehkä lohdullisin opetus on tämä:
Aliravitsemuksen aiheuttamat masennusoireet eivät ole pysyviä luonteenpiirteitä.
Kun keho saa riittävästi ravintoa, paino palautuu ja aivot saavat jälleen tarvitsemansa energian, myös mieliala voi vähitellen palautua.
Siksi syömishäiriön hoidossa ravitsemuksen korjaaminen ei ole vain painon hoitoa.
Se on myös masentuneiden aivojen hoitoa.
