Voiko terapeutti lähettää meemejä? RO-DKT haastaa perinteiset terapiarajat

Saako terapeutti lähettää asiakkaalle tekstiviestin? Entä meemin? Voiko asiakasta onnitella onnistumisesta vastaanoton ulkopuolella? Entä voiko terapeutti pitää yhteyttä hoidon päättymisen jälkeen?

Monelle terapeutille nämä kysymykset herättävät välittömästi huolta ammatillisista rajoista.

Perinteisessä psykoterapiakoulutuksessa korostetaan usein selkeitä rajoja, neutraaliutta ja terapeuttisen suhteen tarkkaa suojelemista.

RO-DKT:n näkökulmasta kysymys ei kuitenkaan ole ensisijaisesti siitä, onko jokin teko sallittu tai kielletty.

Paljon kiinnostavampi kysymys on:

Palveleeko tämä asiakkaan hyvinvointia ja sosiaalisen yhteyden rakentumista?

Ovatko terapiarajat muuttumassa?

Terapiamaailmassa käydään jatkuvasti keskustelua siitä, millaiset rajat ovat ammatillisesti tarkoituksenmukaisia.

Aiemmin terapeuttinen suhde oli usein hyvin muodollinen.

Terapeutti tiesi asiakkaasta paljon.

Asiakas tiesi terapeutista hyvin vähän.

Yhteydenpito tapahtui lähes yksinomaan vastaanottohuoneessa.

Nykyään maailma näyttää erilaiselta.

Asiantuntijat kirjoittavat blogeja.

Terapeutit näkyvät sosiaalisessa mediassa.

Verkkotapaamiset ovat arkipäivää.

Tekstiviestit ja sähköiset palvelut ovat osa monen ihmisen normaalia vuorovaikutusta.

Tämä herättää väistämättä kysymyksen siitä, pitäisikö myös terapiatyön muuttua.

RO-DKT:n näkökulmasta yhteys on keskeinen osa hoitoa

RO-DKT:n mukaan ylikontrollista kärsivän ihmisen keskeinen ongelma ei yleensä ole tunteiden hallinnan puute.

Usein ongelmana on vaikeus muodostaa syviä ja vastavuoroisia ihmissuhteita.

Moni asiakkaista:

• pärjää ulkoisesti hyvin
• suoriutuu työssä tai opinnoissa
• vaikuttaa itsenäiseltä
• pitää huolta velvollisuuksistaan

Silti hän voi kärsiä voimakkaasta yksinäisyydestä.

Juuri tästä syystä RO-DKT:ssa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, miten ihmiset muodostavat yhteyttä toisiinsa.

Tämä koskee myös terapeuttista suhdetta.

Entä jos tekstiviesti voi olla terapeuttinen?

Monelle terapeutille ajatus asiakkaalle lähetettävästä viestistä tuntuu ristiriitaiselta.

RO-DKT:ssa voidaan kuitenkin pohtia tilannetta toisin.

Kuvitellaan asiakas, joka on vuosien ajan vältellyt sosiaalisia tilanteita.

Lopulta hän uskaltautuu ensimmäistä kertaa ystävänsä syntymäpäiville.

Seuraavana päivänä hän lähettää terapeutilleen viestin:

”Menin sinne.”

Voiko olla terapeuttisesti hyödyllistä vastata:

”Hienoa työtä. Tämä oli rohkea askel.”

Monessa tilanteessa vastaus voi olla kyllä.

Tällöin viesti ei ole henkilökohtaisen suhteen rakentamista vaan asiakkaan arvojen mukaisen käyttäytymisen vahvistamista.

Entä meemit?

Tämä kysymys herättää usein sekä huvittuneisuutta että epäuskoa.

Silti se nostaa esiin tärkeän periaatteellisen kysymyksen.

Jos asiakkaan kanssa on työskennelty pitkään esimerkiksi liiallisen vakavuuden, sosiaalisen jännittyneisyyden tai spontaaniuden puutteen kanssa, voisiko kevyt, yhteisesti ymmärretty humoristinen viesti joskus tukea hoitoa?

RO-DKT:n näkökulmasta vastaus ei ole automaattinen kyllä eikä automaattinen ei.

Kysymys kuuluu:

Mikä on intervention tarkoitus?

Jos tarkoituksena on:

• vahvistaa opittua taitoa
• juhlistaa onnistumista
• mallintaa leikkisyyttä
• vahvistaa yhteyttä

tilanne on hyvin erilainen kuin silloin, jos viestittely täyttää asiakkaan sosiaalisia tarpeita terapeuttisen suhteen ulkopuolella.

Ongelma ei yleensä ole viesti vaan sen tarkoitus

Eettisissä keskusteluissa huomio kiinnittyy usein käyttäytymiseen.

RO-DKT:ssa huomio kohdistuu myös käyttäytymisen funktioon.

Kaksi terapeuttia voi lähettää asiakkaalle täsmälleen saman viestin.

Ulkopuolelta katsottuna toiminta näyttää identtiseltä.

Tarkoitus voi silti olla täysin erilainen.

Siksi hyödyllisiä kysymyksiä ovat:

• Mitä tämä viestintä tavoittelee?
• Miten se tukee hoidon tavoitteita?
• Rakentaako se asiakkaan itsenäisyyttä vai riippuvuutta?
• Lisääkö se asiakkaan kykyä muodostaa yhteyksiä muihin ihmisiin?

Milloin yhteydenpidosta voi tulla ongelma?

RO-DKT ei tarkoita rajattomuutta.

Yhteyden rakentaminen ja rajattomuus eivät ole sama asia.

Joskus yhteydenpito voi alkaa ylläpitää juuri sitä ongelmaa, jota hoidossa pyritään muuttamaan.

Esimerkiksi asiakas saattaa huomata hakevansa terapeutilta:

• ystävyyttä
• hyväksyntää
• jatkuvaa varmistelua
• yhteenkuuluvuuden tunnetta

Tällöin terapeutista voi tulla korvike sellaisille ihmissuhteille, joita asiakkaan olisi tärkeä rakentaa myös vastaanoton ulkopuolella.

RO-DKT:n tavoitteena ei ole tehdä terapeuttisesta suhteesta asiakkaan tärkeintä ihmissuhdetta.

Tavoitteena on auttaa asiakasta rakentamaan merkityksellisiä yhteyksiä laajemmin elämässään.

Voiko lämpö olla eettistä?

Joskus terapiakoulutuksessa syntyy vaikutelma, että turvallisin terapeutti on mahdollisimman neutraali terapeutti.

RO-DKT haastaa tätä ajatusta.

Lämpö.

Huumori.

Spontaanius.

Inhimillisyys.

Nämä eivät automaattisesti heikennä ammatillisuutta.

Päinvastoin.

Joillekin asiakkaille juuri ne voivat olla osa korjaavaa kokemusta.

Moni ylikontrolloiva asiakas on elänyt vuosia ympäristössä, jossa yhteys on ollut niukkaa, ehdollista tai arvaamatonta.

Joskus lämmin, aidosti iloitseva terapeuttinen reaktio voi tarjota kokemuksen, jota asiakas ei ole aiemmin saanut.

Kysymys ei ole siitä, saako näin tehdä

RO-DKT:n hengessä kaikkein kiinnostavin kysymys ei yleensä ole:

”Saako terapeutti lähettää meemejä?”

Vaan:

”Mitä tarkoitusta tämä palvelee?”

Sama kysymys koskee:

• tekstiviestejä
• sähköposteja
• onnistumisten juhlistamista

Kun toimintaa ohjaa asiakkaan hyvinvointi eikä terapeutin omat tarpeet, myös rajakeskustelu muuttuu usein monipuolisemmaksi.

Mitä kannattaa kysyä ennen kuin lähettää viestin?

Hyödyllisiä itsearviointikysymyksiä voivat olla:

• Tukeeko tämä asiakkaan hoitotavoitteita?
• Rakentaako tämä asiakkaan itsenäisyyttä?
• Lisäisikö jokainen RO-DKT-terapeutti tässä tilanteessa yhteydenpitoa samalla tavalla?
• Hyödynkö tästä viestistä itse jotenkin?
• Toimisinko samalla tavoin kaikkien asiakkaiden kanssa?
• Voisinko perustella tämän ratkaisun kollegalleni tai työnohjaajalleni?

Jos vastaukset ovat selkeitä ja yhteydessä asiakkaan etuun, kyse voi olla täysin perustellusta terapeuttisesta valinnasta.

Lopulta kyse on yhteydestä

RO-DKT ei pyri rikkomaan ammatillisia rajoja.

Se pyrkii ymmärtämään, mitä rajojen tarkoitus on.

Joskus turvallisin ratkaisu on pitää tiukat rajat.

Joskus taas asiakkaan hyvinvointia palvelee paremmin joustava, lämmin ja aidosti inhimillinen vuorovaikutus.

Siksi kysymys ei ehkä ole siitä, voiko terapeutti lähettää meemejä.

Paljon tärkeämpi kysymys on:

Auttaako tämä asiakasta rakentamaan sellaista elämää, jossa hän kokee enemmän yhteyttä, avoimuutta ja inhimillistä läheisyyttä?

Jos vastaus on kyllä, olemme jo lähellä RO-DKT:n ydintä.